Kalevan kisat on yksi Suomen merkittävimmistä urheilukilpailuista. Tämän vuoden kisakaupunki Lappeenranta on tunnettu urheilukaupunkina, mutta se on myös uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki.
Kilpailu panosti elokuussa todella vahvasti ympäristöön ja kiertotalouteen, joten sen ympäristötavoitteet olivat kunnianhimoisia.
”Haluamme myös Kalevan kisojen kautta viestiä, että kierrättäminen ja ekologisuus kuuluu kaikille. On hienoa, että saamme yhdessä Remeon kanssa tuoda tätä viestiä esille suurtapahtumassamme ilmastopääkaupunki Lappeenrannassa ”, toteaa kisojen pääsihteeri Mauri Auvinen.
Yleisurheilun SM-viestit järjestettiin syyskuussa Ylivieskassa. Osallistujissa oli iso joukko Suomen yleisurheilun kärkinimiä. Myös täällä Remeo oli mukana tapahtuman ympäristöhuoltokumppanina.
Remeo on saanut olla mukana tukemassa useita tapahtumia jälleen tänä kesänä ja syksynä.
”Upeita esimerkkejä vastuullisista ja ympäristöön panostavista tapahtumista on todella paljon. Ja mikä upeinta – järjestäjien rinnalla myös kävijät ovat nostaneet nämä teemat esille. Myös me olemme panostaneet tänä vuonna erittäin paljon kiertotalousteeman näkyvyyteen tilaisuuksissa”, sanoo Remeo Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto.
Upeista esimerkeistä seuraavakin sijoittuu Suomen ilmastokaupunkina tutuksi tulleeseen Lahteen, joka toimi myös kansainvälisen Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland -tapahtuman isäntäkaupunkina.
Kiertotaloutta haluttiin tehdä tutuksi tapahtumassa monin uusin tavoin, esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ympäristöalan opiskelijat olivat ohjaamassa jätteiden lajittelua. Uutena asiana mukaan tuli myös muovipakkausten kierrätys.
”Yhteistyö on meille viestinnällisesti tärkeää, koska haluamme kertoa kilpailijoille ja katsojille vihreistä arvoistamme ja kiertotalouden merkityksestä sekä tehdä näkyväksi vastuullista ja kestävää toimintaamme”, painottaa kilpailunjohtaja Tiina Boman.
Loistavista kiertotalouteen panostaneista tapahtumista on tänä vuonna lukuisia esimerkkejä, joista nostamme esille vielä Tuska Open Air Metal Festivalin, Ruisrockin, Lasten Festarit ja Paavo Nurmi Festivalin.
Jo vuodesta 1998 lähtien järjestetty metallimusiikin klassikko keräsi Helsingin Suvilahteen jälleen kymmeniä tuhansia osallistujia. Tänä vuonna Tuskassa panostettiin erityisesti kierrätykseen ja kestävään kehitykseen. Festarivieraille mm. tarjottiin biojätteen keräys ja kierrätysneuvontaa sekä tapahtuman eri toimijoille hyvät kierrätysmahdollisuudet. Lisäksi talkoolaisia koulutettiin kiertotaloudesta.
”Räätälöimme Tuskalle lisäksi aivan omat astiatarrat yhdessä Tuskan kanssa. Niilläkin tähtäämme siihen, että kierrätys onnistuisi entistä sujuvammin”, iloitsee palvelukoordinaattori Satu Åhlström Remeo Oy:stä.
Toinen festariklassikko Ruisrock täytti jo 50 vuotta. Ruisrock on mukana Ekokompassi-järjestelmässä, jonka avulla se toteuttaa tärkeätä ympäristötyötä. Tänä vuonna Remeo auttoi festivaalikävijöitä huolehtimaan ympäristöstään entistä paremmin mm. lisääntyneellä opastuksella.
”Olemme panostaneet vahvasti saniteettikalustomme opastukseen, jotta kemiallisen WC:n säiliöihin ei laitettaisi roskia, sillä ne haittaavat jätteen käsittelyä ja hyödyntämistä edelleen. Pienillä teoilla voi jokainen meistä vaikuttaa ympäristön hyväksi, muistuttaa avainasiakaspäällikkö Juha-Pekka Mäkilä Remeo Oy:stä.
Yhteistyössä Ruisrockin kanssa UNICEF kertoi puhtaan veden tärkeydestä: likainen vesi tappaa enemmän lapsia kuin sodat. Remeo sai tukea Ruisrockin ja Unicefin yhteistyötä tarjoamalla kampanjatilaa saniteettikalustossaan.
Lapsiin panostettiin myös Helsingissä järjestetyillä Lasten Festareilla.
”On hienoa olla mukana tapahtumassa, jossa pääsemme kertomaan iloisella tavalla kiertotaloudesta ja sen merkityksestä. Festarivieraat voivat esimerkiksi tutustua suuriin roska-autoihimme ja pelata hauskaa ja hyödykästä lajittelupeliämme”, Remeo Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto iloitsee.
Luonnollisesti Remeo huolehti tapahtuman ympäristöhuollosta. Festarialueelta löytyi yksittäisten jäteastioiden lisäksi viisi isoa kierrätyspistettä, joissa olivat jäteastiat bio- ja sekajätteille sekä metalli-, lasi- ja muovipakkauksille.
Remeo on kutsunut paikalle myös Suomen suosituimman vatsastapuhuja Sari Aallon. Nauruhermoja kutittelevassa ja taidokkaassa esityksessä suloinen Simpanssi-Anssi sai kierrätyskärpäsen pureman. Yhdessä yleisön ja nukkeystäviensä kanssa Anssi tutki, voisiko maapallosta pitää huolta taikomalla jätteet uusiksi tavaroiksi.
Maapallosta ja lapsista on pidetty yhdessä huolta pitkään myös Paavo Nurmen nimeä kantavien tapahtumissa.
Paavo Nurmi Festival ja Remeo ovat kehittäneet palveluja yhdessä monin tavoin, jotta kaikki jäte saataisiin mahdollisimman hyvin talteen ja kiertoon eli hyödynnettäväksi uudelleen. Pitkäaikainen yhteistyö sujuu hyvässä hengessä.
”Tuemme lasten ja nuorten urheilutoiminnan kehittämistä. Remeo ymmärtää tarpeemme ja Remeon kanssa voimme jakaa arvomme. Kun hommat hoidetaan hallitusti ja huolella, kaikki vain toimii”, vakuuttaa tapahtumatuottaja Kari Ahonen.
Lue lisää:
https://remeo.fi/kalevan-kisat-ja-remeo-tahtaavat-huipulle-kiertotaloudessa/
https://remeo.fi/remeo-huolehtii-ymparistosta-yleisurheilun-sm-viesteissa-ylivieskassa-7-8-9/
https://remeo.fi/remeo-mukana-vastuullisessa-ja-kestavassa-ironman-kisassa/
https://remeo.fi/case/luonnollista-yhteistyota-tehokasta-jatehuoltoa/
Tuska ja Remeo huolehtivat festivaalin kestävästä kehityksestä
https://remeo.fi/juhlavuottaan-viettava-ruisrock-ja-remeo-tahtaavat-yhdessa-tulevaisuuteen/
Lasten Festareilla on taikuutta ilmassa 3.8.
https://remeo.fi/paavo-nurmi-starttaa-tanaan-mukana-menossa-myos-remeo/
https://remeo.fi/paavo-nurmi-marathon-juostaan-17-8-ymparistokumppanina-tutusti-remeo/
https://remeo.fi/case/urheilu-ja-jatehuolto-kohtaavat-hyvassa-hengessa/
Miten ympäristöhuollossa otetaan jättiharppaus eteenpäin? Mistä syntyy urheilutapahtuman onnistunut jätehuolto? Miten kauppakeskuksen arki rullaa vastuullisen jätehuollon näkökulmasta? Paljonko jätteiden lajittelu tuo säästöjä rakennustyömaalla? Miten kierrätystä kasvatetaan?
Asiakastarinamme vastaavat näihin ja moniin muihin kysymyksiin.
”On upeata, että pääsemme jakamaan kiertotalouden tarinoita eri toimialoilta. Kaikkia tarinoita yhdistää pitkäjänteinen ja saumaton yhteistyö onnistuneen ympäristöhuollon toteuttamiseksi”, viestintä- ja markkinointipäällikkö Taina Luoto sanoo.
Uusia asiakastarinoita julkaistaan jatkuvasti, joten kannattaa vierailla tiuhaan osoitteessa remeo.fi/asiakastarinat.
Tällä hetkellä tarinansa ovat jakaneet mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot: Atria, Auto-Suni, HOK-Elanto, Kauppakeskus Redi, Kotkamills, Metsä Tissue, Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland, Onninen, Paavo Nurmi Festival, Pohjola Rakennus, Särkänniemi, Tallink Silja ja Veho.
Asiakastarinoita pääset lukemaan täältä: remeo.fi/asiakastarinat
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry kertoo uusimmassa tiedotteessaan jätelain uudistamisesta jätelakityöryhmän työn päätyttyä.
Tiedotteessa todetaan mm. että laajapohjainen työryhmä ei onnistunut riittävästi tavoitteessaan uudistaa lainsäädäntöä kiertotaloutta vahvistavaksi, vaan keskittyi turvaamaan kuntien pitkäikäistä yksinoikeutta yhdyskuntajätehuollossa. Työryhmän ehdotuksista onkin jätetty lukuisia eriäviä mielipiteitä.
”Kuten Ympäristöteollisuus ja palvelut ry:n toiminnanjohtaja Otto Lehtipuu toteaa, on sääli, että ehdotuksessa halutaan rajoittaa jätehuollon asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, sillä uudet ratkaisut, digitalisaatio ja eri yritysten palveluvalikoimat vauhdittavat kiertotaloutta. Meillä ympäristöhuoltoalan yrityksillä on vahva tahto toteuttaa kiertotaloutta kehittämällä jatkuvasti uusia ratkaisuja, kuten suunnitteilla olevan uuden kierrätyslaitoksemme kaltaiset hankkeet. Rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleille suunniteltu kierrätyslaitoksemme edistää valmistuessaan merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa”, sanoo Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild.
Lue YTP:n tiedote kokonaisuudessaan täältä: https://ytpliitto.fi/jatelain-uudistaminen-jattaa-toivomisen-varaa/
Varsinais-Suomen Taloyhtiöpäivä järjestetään torstaina 26.09.2019 Turun Messukeskuksessa osoitteessa Messukentänkatu 9-13. Messut ovat avoinna klo 15.30–20.15.
Maksuttomassa messutapahtumassa tarjotaan ympäristöhuollon lisäksi tietoutta mm. palvelujen hankkimisesta, kiinteistönpidosta, taloyhtiön taloudenpidosta, lisä- ja täydennysrakentamisesta sekä muista ajankohtaisista asioista. Lisäksi tapahtuman osallistujia palvelee Kiinteistöliiton lakiklinikka ja noin 50 yrityksen näyttelyosasto.
Tapahtuman järjestävät Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry, Varsinais-Suomen Isännöitsijät ry ja Turun Ammattikorkeakoulu. Päävastuullinen järjestäjätaho on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi.
Lue lisää:
https://remeo.fi/toimiala/kiinteistot/
https://varsinais-suomi.kiinteistoliitto.fi/taloyhtiopaiva/
Vuosittain Suomessa sattuu yli 100 000 työtapaturmaa. Työajalla sattuu tyypillisesti liukastumisia, kaatumisia, haavoja ja vammoja taakkaa siirtäessä. Ylivoimaisesti eniten tapaturmia sattuu miehille. Usein sattumusten taustalla on kiire ja kikkailu, jolla tarkoitetaan riskialtista toimintaa ilman harkintaa ja kunnollisia välineitä.
Tapaturmia voi ehkäistä ennalta. Työpaikoilla päästään kohti tapaturmien nollatavoitetta suhtautumalla päättäväisesti ja pitkäjänteisesti työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työhön liittyviä riskejä ei lakaista maton alle, vaan ongelmat ratkotaan yhdessä jakamalla kokemuksia ja onnistumisia.
“Meillä Remeo Oy:ssä tapaturmien ehkäisy ja työturvallisuuden kehittäminen ovat oleellinen osa jokaista päiväämme. Sen lisäksi, että olemme asettaneet omat tavoitteemme korkealle, haluamme toimia vahvasti Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenenä”, sanoo HSEQ-päällikkö Eeva Perälä Remeo Oy:stä.
Krista Mikkonen koki oman ympäristöherätyksensä lukioikäisenä. Jo tuolloin hän ymmärsi, että ihmiskunta kuluttaa enemmän kuin maapallo kestää. Koska jotain oli tehtävä, hän lähti mukaan ympäristöjärjestöjen toimintaan ja ryhtyi opiskelemaan biologiaa.
Mikkonen on pitkän linjan vihreä ja poliitikko, vaikka onkin ollut suurelle yleisölle varsin tuntematon – tähän asti. Nyt hän on ympäristö- ja ilmastoministeri, jolla on mittava tavoite: vastata kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, joilla saavutetaan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.
Mikkosen ministeriys starttasi kesällä vauhdikkaasti Suomen puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskauden ryydittämänä. Puheenjohtajuuden tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu EU:n tulevan toiminnan suuntaaminen toivottuihin suuntiin, kuten yhteisymmärryksen saavuttaminen pitkän aikavälin ilmastostrategiassa, johon liittyy tiiviisti myös luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen.
Näitä asioita Suomi pääsi edistämään heti puheenjohtajuuskauden alkuun, kun Helsingissä järjestettiin epävirallinen ympäristöministerikokous heinäkuun puolivälissä. Kokouksessa käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellaan nyt päätelmiä, joissa linjataan tulevaa strategiaa komission seuraavalle 5-vuotiskaudelle.
”Kiertotalous liittyy oleellisesti sekä ilmastomuutokseen että luonnon monimuotoisuuteen. Tavoittelemme strategiaa, joka vauhdittaisi kiertotalouden toimeenpanoa, veisi kiertotaloutta uusille alueille ja ulottaisi siihen tähtäävät toimet kaikille merkittäville sektoreille”, Mikkonen linjaa.
Kiertotalous huomioidaan Mikkosen mukaan luonnollisesti pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa 2019 ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.
”Kiertotalouden ratkaisuilla ja ajattelumallilla voitaisiin säästää rahaa ja resursseja keskeisissä materiaalivirroissa ja sektoreilla. Kiertotaloudella voidaan myös vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä: globaalisti jopa 40 prosenttia nykyisen teollisuuden tuottamista vuosipäästöistä”, Mikkonen kertoo.
”Niin ikään luonnon monimuotoisuuden hupenemista on mahdollista vähentää mm. vähentämällä luonnonvarojen käyttöä ja kulutusta sekä siirtymällä kiertotalouteen. Kansainvälisen biodiversiteettipaneelin tuoreen raportin mukaan maaperän köyhtyminen on heikentänyt maanviljelyä jo liki neljänneksellä maa-alasta ja miljoonaa eliölajia uhkaa sukupuutto.”
Mikkonen sanoo, että päättäjien on pantava yhteistuumin rakenteet sellaiseen kuntoon, että ne edistävät kiertotaloutta kaikin tavoin. ”Vaikka ympäristöministeriö tekisi mitä, se ei yksin riitä, sillä ilmastomuutos on koko yhteiskunnan asia. Siksi on elintärkeää, että kaikki toimet kaikilla sektoreilla tähtäävät samaan maaliin eivätkä ne lyö toisiaan sormille”, Mikkonen korostaa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri on luottavainen Suomen mahdollisuuteen toimia hyvänä kiertotalouden mallimaana EU:ssa ja maailmalla. Suomesta löytyy yrityksiä, joilla on osaamista ja mahdollisuuksia ratkoa megaluokan ongelmia, jotka koskettavat kaikkia maailman maita.
”Suomessa on esimerkiksi kehitetty prosesseja biopolttoaineiden valmistamiseksi jätteistä ja sivuvirroista sekä uusien kuitujen valmistamiseksi kierrätetyistä materiaaleista. Suomessa on myös paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat kehittäneet tuotteiden jakamista, päivittämistä tai pidempää käyttöä tukevia ratkaisuja, jotka kiinnostavat kansainvälisesti”, Mikkonen pohtii.
”Juomapullojen tehokas pantti-palautusjärjestelmä on jo maailmallakin tunnettu klassikko, mutta Suomessa kehitetään myös kiertotaloutta edistäviä teollisia symbiooseja, joissa eri toimijoiden raaka-aineet, sivuvirrat tai jätteet kohtaavat ja muuttuvat toisille toimijoille tuottaviksi resursseiksi ja raaka-aineiksi.”
”Monet kunnat ovat laatineet omia suunnitelmia, joilla tavoitellaan hiilineutraalisuutta, resurssitehokkuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Kaikkea tätä osaamista meidän tulisi pystyä skaalaamaan laajemmalle ja viemään maailmalle”, Mikkonen sanoo.
Kiertotaloudessa on paljon osaamista, mutta on myös paljon opittavaa, jotta siitä kasvaisi kaikkea toimintaa ohjaava toimintamalli, tapa toimia. ”Keinoja on monia ja niitä kaikkia tarvitaan.”
Mikkosen mukaan tarvitaan esimerkiksi eri sektoreiden ja toimialojen uusia avauksia ja liiketoimintamalleja, joilla vähennetään neitseellisten materiaalien käyttöä ja suljetaan kiertoja. Tarvitaan uusia rahoituskuvioita, vaikuttavuusinvestointeja, taloudellisia kannustimia ja verotuskäytäntöjen muuttamista sekä haitallisten tukien poistamista ja rahoituksen suuntaamista yhä kestävämpiin ratkaisuihin. Tarvitaan asennemuutosta.
”Jokaisen ihmisen pienikin teko on merkittävä, mutta kiertotalouden edistämistä ei voi jättää yksittäisten tekojen varaan tai ihmisten harteille. Sääntelyä tarvitaan, jotta markkinoille ei esimerkiksi tuoda tuotteita, jotka lisäävät kertakäyttöisyyttä, hidastavat kiertotalouden edistämistä tai luovat esteitä materiaalien uudelleen käyttämiselle”, Mikkonen toteaa.
”Järjestelmän tulisi ohjata kuluttajia siten, että ympäristöystävällisen tuotteen valinta on se edullisempi ja helpompi vaihtoehto. Nyt tilanne on toisinpäin eli kuluttaja joutuu maksamaan ympäristöystävällisestä tuotteesta yleensä enemmän ja näkemään usein ekstravaivaa sen hankkimiseksi.”
Kiertotaloudessa on Mikkosen mukaan toistaiseksi keskitytty panemaan jätehuolto kuntoon ja edistämään energiatehokkuutta, mutta jatkossa tarvitaan arvoketjun kokonaisvaltaista muuttamista. On esimerkiksi kiinnitettävä huomiota tuotteiden alkupäähän eli siihen, että tuotteet suunnitellaan energiatehokkaiksi ja kierrätettäviksi. Lisäksi tarvitaan uusia toimia erityisesti rakentamiseen, tekstiileihin, elektroniikkaan, liikkumiseen ja ruokaan liittyville aloille.
”Kysymys on lopulta siitä, miten saamme kulutuksen maapallon kantokyvyn mukaiseksi. Tässä voitaisiin soveltaa kohtuuajattelua ja kysyä, kuinka paljon uusia tuotteita tarvitaan ja kuinka paljon niitä pitää omistaa?”
”Palvelutuotteet tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja hillitsevät kulutusta. Hyvä esimerkki on liikkumisen palvelujen tuotteistaminen, jossa kuluttajan ei tarvitse ostaa itse autoa, kun hän voi ostaa tarvitsemansa liikkumisen palveluna. Vastaavaa uutta ajattelua voidaan soveltaa monella sektorilla”, Mikkonen toteaa.
”Suomalaiset ympäristöhuoltoalan yritykset ovat onnistuneet tuomaan hyvin esille sitä, että toisen jäte on toisen raaka-aine”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Teksti: Sari Okko, kuvat: Ympäristöministeriö
Suomen mestaruuksista kisataan ensi viikonloppuna Ylivieskassa, jossa Ylivieskan Kuula järjestää tämän vuoden yleisurheilun SM-viestit. Mukana nähdään kotimaisen kärkituloksen haltijoita, Kalevan kisojen voittajia sekä useita Dohan MM-kilpailuihin jo valittuja urheilijoita.
Yleisölle näyttäytyvät mm. aitajuoksija Nooralotta Neziri, Suomen 100 metrin tilastokärki Hanna-Maari Latvala, estejuoksija Topi Raitanen, seitsenottelija Maria Huntington, kävelijä Tiia Kuikka, pika-aituri Elmo Lakka, aituri Oskari Mörö ja pituushypyn Suomen mestari ja kauden tilastokärki Taika Koilahti.
Viesteihin on ilmoittautunut 518 joukkuetta ja kaikkiaan viikonlopun aikana Ylivieskan urheilukentällä nähdään yli tuhat urheilijaa 82 eri seurasta.
Remeo on tänä kesänä huolehtinut monen urheilutapahtuman ympäristöhuollosta, vihreät autot ovat näkyneet mm. Turun Paavo Nurmi Gamesissa, Lahden Ironman-kisassa ja Lappeenrannan Kalevan Kisoissa. Seuraavaksi Remeo toimii Ylivieskan Kuulan kumppanina ja vastaa yleisurheilun syyskuisessa kärkitapahtumassa siitä, että ympäristö pysyy siistinä.
Lue lisää: http://www.smviestit2019.fi/
Suomella on heinäkuun alusta alkaneella puolivuotisella EU-puheenjohtajakaudellaan ainutlaatuinen tilaisuus tuoda esiin kiertotaloutta. Alan edelläkävijämaana ja EU:n mallioppilaana Suomella on uskottavuutta ja osaamista, joten otetaan niistä ilo irti.
Nyt jos koskaan kannatta paukuttaa rohkeasti ja rinta rottingilla. On aika punoa se punainen lanka, joka näyttää, mihin suuntaan eurooppalaista lainsäädäntöä tulisi viedä. Koska lainsäädännöllä voidaan ohjata, miten jokin asia on tehtävä, tehdään se sitten mieluiten puhtaalla tavalla.
Pidetään materiaalit kierrossa
Meillä on näytön paikka, mutta myös vedenjakajan paikka. Meillä on mahdollisuus avata peliä sellaisiin suuntiin, joista voi suunnata maaliin. Remeo Oy:n näkövinkkelistä kaksi asiaa nousee ylitse muiden.
Ensinnäkin: kierrätysasetta tulee nostaa. Jos Eurostatin tilastojen perusteella EU-tasolla vain 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi, emme voi puhua kiertotaloudesta. On vain yksi suunta ja sen on ylöspäin.
Toiseksi: energiantuotanto ei ole kierrättämistä. Suomessa tuetaan tällä hetkellä vahvasti biokaasulaitosinvestointeja ja hyvä niin, mutta lisäksi tarvitaan vahvasti tukia materiaalin käsittelylaitoksiin.
Meidän maailmassamme kiertotaloutta on se, että materiaalit pysyvät kierrossa pitkään.
Pelkät direktiivit eivät kesää tee, vaan tarvitaan käytännön tekoja, kehitystä hidastavien pullonkaulojen poistamista, kustannustehokkaita ratkaisuja, uutta teknologiaa ja uusia investointeja. Jätteen syntypaikka-ajattelun ohella tarvitaan jätteiden – eli materiaalien – laitosmaista käsittelyä.
Uusi laitos on tärkeä pelinavaus
Juuri tätä Suomi kaipaa: investointeja laitosmaiseen käsittelyyn, jotta sekalaisista jätejakeista saadaan jalostettua uudelleen käytettäviä jätejakeita. Tähän me olemme Remeo Oy:ssä vastaamassa. Ajattelemme uudestaan.
Vantaalle suunnitteilla oleva laitos on Suomen edistyksellisin kierrätyslaitos, ainutlaatuinen hanke ja pelinavaus. Vuonna 2021 näillä näkymin käynnistyvä laitos tuo mekaanisen materiaalinkäsittelyn tilalle uutta oppivaa teknologiaa, joka mahdollistaa aidon materiaalien hyödyntämisasteen noston.
Rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleja hyödyntävä laitos voi tuottaa erittäin puhtaita ja arvokkaita, uudelleen käytettäviä materiaaleja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Käsiteltävien materiaalien määriä kiinnostavampaa on lopputuotteiden laatu. Uskomme, että kysyntää riittää, kun tarjontaa on riittävästi.
Kurkun käyryydestä kiertotalouteen
Viime aikoina suomalaisia on puhuttanut erityisesti muovinkierrätys. Eikä syyttä. Muovi on kiertotalouden musta lammas.
Erilaisten sekaisin olevien jätejakeiden määrä ei sinänsä ole ongelma, koska ne osataan erotella. Ongelma on se, että erilaisia ominaisuuksia omaavia muovimateriaaleja on kappalemääräisesti kerta kaikkiaan liikaa, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti kierrättää.
Muovimarkkinassa tulisi ottaa pieni takapakki, koska pakkausmateriaalien kehittäjät ovat menneet pitkään eteenpäin ekonomia edellä, minkä seurauksena tuotteet ovat menettäneet kierrätettäviä ominaisuuksiaan. EU-tasolla asiaan voitaisiin puuttua. Viime kädessä kyse on tahdosta ja päätöksestä maapallon puolesta.
Me lähdemme siitä, että materiaaleja tulisi kierrättää mahdollisimman monta kertaa. Se, että materiaali kierrätetään kerran ja siitä tehty uusiotuote toimii viikon, ei ole hyvää kiertotaloutta. Paremman vaihtoehdon tarjoaa uusiotuote, jonka elinkaari on pitkä, vaikka sen materiaali olisikin kierrätetty vain sen kerran. Ihannetapauksessa tuotteen materiaalia kierrätetään yhä uudelleen ja uudelleen.
Jonkun on näytettävä mallia
EU ja Suomi tarvitsevat elämänmakuisia tekoja, joiden avulla sekä yritykset että yksityiset innostuvat kierrättämään yhä hanakammin. Ja jotta kehitystä saataisiin oikeisiin suuntiin, ympäristöhuoltoalan yritykset voitaisiin kutsua nykyistä tiiviimmin päättäjien kanssa samoihin pöytiin. Tieto ja kokemus löytyvät usein kentältä, joten sitä kannattaa hyödyntää.
Suomessa kiertotalouden kehittämistä ei edistä sekään, että pelikenttä on jakautunut kahtia kunnallisiin toimijoihin ja yrityksiin. Toimivalla yhteistyöllä ja samaan hiileen puhaltamalla nähtäisiin paremmin metsä puilta. Uudestaan ajatteleminen on koko Suomen etu. Jonkun on näytettävä mallia.
Nyt on aika lyödä pökköä pesään ja pistää peliin vauhtia. Suuntaa voidaan tarpeen mukaan tarkistaa – kuten silloin, kun se kuuluisa kurkkudirektiivi kumottiin ja kurkku päästettiin pannasta.
Kuten useat ovat todenneet: ”Kehitys ei ole koskaan ollut näin nopeaa eikä se tule koskaan olemaan näin hidasta.” Me haluamme pysyä mukana vauhdissa ja mieluiten etunenässä.
Mauri Lielahti
johtaja, materiaalit ja laitostoiminnan kehittäminen
Remeo Oy
”Kehitämme jatkuvasti asiakaspalvelumme toimintaa, sillä pyrimme tekemään asiakaspalvelustamme entistä sujuvampaa asiakkaillemme. Uutena keinona tarjoamme yhden asiakaspalvelun sähköpostiosoitteen sijasta kaksi”, sanoo Remeo Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Marjaana Hotokka.
Yritysasiakkaita palvelevan uuden sähköpostiosoitteen lisäksi Remeo palvelee tutusti osoitteessa asiakaspalvelu@remeo.fi ja puhelimitse asiakkaita palvellaan numerossa 010 5400 arkisin klo 7.30 – 16.00.
Hankkeen esittelytilaisuus järjestettiin tiistaina 27.8. Remeo Oy:n toimitiloissa sekä Q Powerin metanointiyksiköllä, joka on integroitu St1-biojalostamoon.
Yhteistyöpilottia valottivat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja Q Powerin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin. Tilaisuudessa kuultiin myös valtiosihteeri Kimmo Tiilikaista, St1:n biojalostusliiketoiminnan johtaja Patrick Pitkästä, Q Powerin tuotekehitysjohtaja Anni Alitaloa ja Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mildiä.
Q Powerin tekniikka tarjoaa konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
”Meille päästöt ja jätteet ovat raaka-aineita, joita hyödyntämällä voidaan merkittävästi lisätä kestävää biometaanin tuotantoa. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että käynnistetyn pilotin myötä voimme yhdessä St1:n kanssa testata konkreettisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan teollisessa ympäristössä”, toteaa Q Powerin uusi toimitusjohtaja Eero Paunonen.
”Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää sekä kestäviä polttoaineita että jo ilmakehässä olevan hiilen sitomista. Q Powerin teknologiassa on erittäin suuri potentiaali erilaisten teollisuusprosessien hiilidioksidin muuntamiseksi kestäviksi polttoaineiksi. Näemme konseptin erittäin mielenkiintoisena niin omien öljyn- ja biojalostamoidemme kuin muunkin teollisuuden hiilidioksidivirtojen hyödyntämisessä kestävinä polttoaineina”, sanoo St1:n biojalostusliiketoiminnan johtaja Patrick Pitkänen.
Lue lisää Q Powerin ja St1:n hankkeesta yritysten lehdistötiedotteesta:
Kuvassa Q Powerin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin (vas.) ja St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.
Haku