Skip to content

Mikäli jätteitä ei lajitella niiden syntypaikalla, jätteet kuljetetaan sekajätteenä energiahyödyntämiseen, joka ei ole kierrättämistä.

Tutustu yritysten lajitteluoppaaseen ja kuluttajien lajitteluoppaaseen.

Lain mukaan meidän kaikkien on noudatettava etusijajärjestystä

Etusijajärjestys pohjautuu EU-direktiiviin, on kirjattu jätelakiin ja opastaa meitä toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Jätteen etusijajärjestyksen mukaan on tärkeää toimia näin:

1. Vältä jätteen syntymistä

  • Vältä kertakäyttöisiä tuotteita  
  • Voit aina myös miettiä, onko elintarvikkeiden, kuten banaanien, pakkaaminen pussiin välttämätöntä
  • Käytä tavaroita ja muita hyödykkeitä mahdollisimman pitkään

2. Korjaa, huolla ja keksi uutta

  • Huolla olemassa olevia tavaroita
  • Keksi tavaralle jokin uusi käyttötarkoitus

3. Mikäli tavaraa tai muuta hyödykettä ei voi käyttää enää uudelleen, kierrätä se

  • Kun lajittelet jätteet kotona, työpaikalla tai harrastuksissa, niistä syntyy uutta materiaalia uusien tavaroiden ja hyödykkeiden valmistamiseen
  • Käytä vaikkapa jauhopussit, paistopisteiden pussit ja sanomalehdet biojätepusseina

4. Mikäli tuotetta ei voi kierrättää, lajittele se energiajakeeseen tai sekajätteisiin

  • Energiajae ja sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa, joka ei ole kierrättämistä
  • Poltettaessa arvokkaat materiaalit eivät tule hyödynnetyiksi, joten ethän polta mitään, mikä voidaan kierrättää materiaalina
  • Muistathan lajitella biojätteet – erilliskerätystä biojätteestä voi valmistaa esimerkiksi biokaasua, ja sen kosteus laskee poltosta saatavan energian määrää

5. Joitakin jätteitä ei vielä pystytä kierrättämään eikä hyödyntämään edes energiana, mutta niidenkin lajittelu erikseen on erittäin tärkeää, etteivät ne päädy hyödynnettävän jätteen sekaan

  • Tällaista jätettä on esimerkiksi asbesti

Jätehierarkian mukainen jätteen etusijajärjestys ja eri vaiheisiin sisältyvät toimet.

Mitä tapahtuu, jos jätteitä ei lajitella?

Kuten edellä on kerrottu, etusijajärjestyksen noudattaminen on erittäin tärkeää. Tämä tukee myös EU:n jätedirektiivissä annettuja kierrätystavoitteita, joiden tarkoituksena on saada jätteet kiertoon ja sitä kautta vähentää luonnonvarojen käyttöä.

  • Meidän jokaisen vastuulla on se, että noudatamme jätelakia. Direktiivien tavoitteet sitovat jäsenvaltioita oikeudellisesti, joten niiden saavuttamatta jättäminen on direktiivin rikkomista.

Syntypaikkalajittelu on tärkeää!

Jos jätettä ei lajitella, jäävät sen monet uudelleenkäyttömahdollisuudet hyödyntämättä.

  • Lajittelu ei vie aikaa!
  1. Omalla asenteella on suuri rooli kierrätyksen onnistumisessa.
  2. Omalla toiminnallasi näytät esimerkkiä myös muille.
  3. Kierrätykseen liittyvät epäkohdat on hyvä tuoda esille – vain näin asiat muuttuvat.
  4. Tehdään yhdessä viisaita ratkaisuja.

Mitä tapahtuu, jos jäte joutuu luontoon?

Luontoon päätyvät jätteet kuormittavat maapalloamme ja tuhoavat luonnon monimuotoisuutta. Nämä johtavat eri eläin- ja kasvilajien tuhoutumiseen. Mikäli emme onnistu muuttamaan toimintatapojamme, on esimerkiksi arvioitu, että vuonna 2050 maapallon merissä on enemmän muovia kuin kalaa.

Mikromuovia jopa sadepisaroissa!

Muoviroskasta on tullut maailmanlaajuisesti yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Myös ihmisten elimistöön päätyy mikromuovia erityisesti juomaveden mukana. Mikromuovia on löydetty jopa sadepisaroista!

Jätteiden maatumisajat luonnossa:

  • Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
  • Pahvimuki ja maitopurkki 1–5 vuotta
  • Tupakantumppi 15 vuotta (maailman yleisin muoviroska!)
  • Purukumi 20–25 vuotta
  • Pussinsulkijat satoja vuosia
  • Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 vuotta
  • Paristot 200–1000 vuotta
  • Hernekeittopurkki 200–500 vuotta
  • Alumiininen juomatölkki 200–1000 vuotta
  • Lasi säilyy luonnossa ikuisesti

Lue myös:  https://remeo.fi/suomalaisten-jatekuorma-kasvaa/

Lähteet:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32008L0098

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41347/YMra24_2012_Elinkaariarviointien_kaytto_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y

https://yle.fi/uutiset/3-8612521

https://wwf.fi/uhat/merten-muoviroska/

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005981222.html

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/04/prisma-studio-mikroskooppista-muoviroskaa-uimavesissasi-lautasellasi-ja-jopa