Skip to content

Suomalaiset tuottavat yhä enemmän jätettä. Tilastokeskuksen uusimpien lukujen perusteella teimme vuonna 2018 määrällisesti uuden ennätyksen. Kierrätyskään ei kehittynyt odotusten mukaisesti.

Jätetilastot ovat edelleen ikävää luettavaa. Vaikka puhumme paljon kiertotalouden mahdollisuuksista ja ilmastotoimista, suomalaisten jätekuorma kasvaa.

Tilastokeskuksen 15.1.2020 julkaisema Jätetilasto lyö pöytään vuoden 2018 lukemat. Niiden perusteella yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä kasvoi yli kolmeen miljoonaan tonniin. Kasvua edellisvuoteen kertyi lähes 230 000 tonnia eli noin kahdeksan prosenttia.

Yhdyskuntajätteeksi katsotaan asumisessa syntyvät kotitalouksien jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan ja palveluiden jätteet sekä teollisuuden tukitoimintojen kuten ruokaloiden vastaavat jätteet.

Jokaisen suomalaisen jätekuorma noin 550 kiloa vuonna 2018

Kasvu ei Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan johdu väestönkasvusta, vaan jätteiden määrä kasvoi väkilukuunkin suhteutettuna. Aiemmin 2010-luvulla jokainen suomalainen tuotti keskimäärin noin 500 kiloa jätettä vuodessa, mutta vuonna 2018 määrä kasvoi noin 550 kiloon henkilöltä.

Valitettavasti jätteitä ei lajiteltukaan aiempaa paremmin. Päinvastoin: sekajätteen osuus kasvoi huomattavasti. Vuonna 2018 sitä tuotettiin noin 1,5 miljoonaa tonnia eli yli 20 prosenttia enemmän kuin 2017. Osittain kasvua voi selittää tilastoinnilla, mutta jätemäärän kokonaiskasvu ei jätä selittelynvaraa.

Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Toivotun suuntaista kehitystä edustaa puun ja muovin kierrätyksen kasvu. Eniten Suomessa kierrätetään edelleen paperia, kartonkia ja biojätettä.

Suomessa kierrätysaste junnaa paikoillaan, tekemistä riittää

Vuonna 2016 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia, vuonna 2017 vain 40,6 prosenttia ja vuonna 2018 jälleen 42 prosenttia. Tekemistä siis riittää.

Ilahduttavaa on, ettei jätettä päädy kaatopaikalle käytännössä enää lainkaan: 2018 kaatopaikkasijoituksen osuus oli enää noin 0,7 prosenttia. Jätteiden energiahyödyntäminen ja polttaminen ovat edelleen merkittävimpiä yhdyskuntajätteiden käsittelymuotoja, joskin osuus nyt hieman laski 57 prosenttiin.

Panokset ovat kuitenkin korkeammalla, sillä kierrätystavoitteemme mukaan puolet yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää materiaalina jo tänä vuonna. Kymmenen vuoden kuluttua kierrätysasteen tulisi puolestaan olla jo 60 prosentin tasolla. Tähän on vielä pitkä matka.

Lisätään yhdessä ilmastotoivoa, ei ilmastoahdistusta

Emme ole yksin. Eurostatin tilastojen mukaan EU:ssa vain 12 prosenttia materiaaleista päätyy tänä päivänä uudelleen käytettäviksi. Analyyseistä ja laskentatavasta riippuen kiertotalouden kärkimaita Euroopassa ovat Saksa, Iso-Britannia ja Ranska. Suomi on monin osin keskikastia, mutta kartongin, paperin ja pahvin kierrätyksessä olemme erittäin hyviä.

Ilmastonmuutos ahdistaa yhä useampia suomalaisia. Sitran Ilmastotunteet 2019 -kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen potee ilmastoahdistusta. Syyllisyyden lisäämisen sijaan tulisi tuoda toivoa. Muutos on mahdollinen, mutta se vaatii ajattelutavan ja toiminnan muutosta koko yhteiskunnan tasolla sekä yhteistä tahtoa kaikkien toimijoiden ja poliittisten päättäjien kesken.

Juna ei ole vielä mennyt, ja jokainen yksittäinen teko on tärkeä, vaikka se tuntuisi kokonaisuudessa kovin pieneltä. Jos kukaan ei esimerkiksi kierrättäisi, valtava määrä kierrätysraaka-aineita pitäisi korvata neitseellisillä raaka-aineilla. Jokaisen panos on tärkeä!

Kiertotalous luo paljon uusia, kiinnostavia ja ympäristöystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Me odotamme jo innolla uutta kierrätyslaitostamme, joka aloittaa toimintansa näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella. Se nostaa jätteenkäsittelyn ihan uudelle aikakaudelle.

Satu Åhlström kiertotalousasiantuntija Remeo

Satu Åhlström

Kiertotalousasiantuntija

Remeo Oy

Takaisin listaukseen
Kysy lisätietoja

Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 7.30 - 16.00 numerossa