Skip to content

Ympäristöhuoltoon liittyy monia termejä ja lukuja. Ympäristöhuollon asiantuntijoina tehtävämme on tehdä jätehuollosta helppoa ja selkää. Jätehuollosta puhuessa eteen tulee termejä, jotka eivät välttämättä alaan perehtymättömälle avaudu. Kokosimme yhteen termejä ja ajankohtaisia tapahtumia sekä ympäristöhuollon että kiertotalouden alalta. Lue alta yleisimmät jätehuollon termit ja historiikkia ympäristöhuollosta!

Kaatopaikoille jätteitä ei enää viedä

Vuosi 2016 oli käännekohta suomalaisen jätehuollon parissa – silloin astui voimaan Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista, joka kielsi jätteen viemisen kaatopaikalle muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Asetuksen tarkoituksena on suojella pintaveden, pohjaveden, maaperän ja ilmaston pilaantumista sekä torjua ilmastonmuutosta. Käyttännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttajilta ja yrityksiltä kerätyt roskat päätyvät joko uusiomateriaaleiksi tai jätteenpolttolaitokselle, jossa polttolämpö jalostetaan kaukolämmöksi ja sähköksi. Meille Remeolla tämä oli tervetullut muutos, sillä meidän tavoitteenamme on säästää luontoa ja tehdä kiertotaloudesta totta. Me pyrimme siihen, että keräämistämme jätteistä kaikki mahdollinen päätyy uusiokäyttöön tai uusien tuotteiden raaka-aineeksi ja että ainoastaan ne jätteet, joita ei voi kierrättää, päätyvät polttolaitokselle. Lajittelemalla roskat oikein autat meitä työssämme!

 

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki selitettynä

Hiilijalanjäljen tulisi aina olla mahdollisimman pieni. Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvuhuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Toisinaan hiilijalanjäljellä viitataan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen sijaan pelkkiin hiilidioksidipäästöihin.

Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Hiilijalanjälki mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esimerkiksi autolla ajaminen tai juuston syöminen aiheuttaa. Tilannetta, jossa nettohiilijalanjälki on nolla, kutsutaan hiilineutraaliksi: toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen lainkaan.

Mikä on hiilikädenjälki?

Hiilikädenjälki puolestaan kertoo ilmastohyödyistä ja mitä suurempi hiilikädenjälki sen parempi. Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. Remeon hiilikädenjälki on 58 kertaa hiilijalanjälkeämme isompi ja olemme siitä ylpeitä! Yrityksissä hiilikädenjälkeä voi parantaa muun muassa ostamalla palveluita ja tuotteita yrityksiltä, jotka toimivat vastuullisesti ja huolehtivat hiilikädenjäljestään. Siksi Remeo on hyvä kumppani yrityksellesi, meidän suuri hiilikädenjälkemme parantaa myös teidän yrityksenne hiilijalanjälkeä. Lue täältä tietoa Remeon hiilijalan – ja hiilikädenjäljestä.

Mitä jätehierarkia tarkoittaa?

Jätelaki jätehierarkia on jätehuollon toiminnan tärkeysjärjestys. Jätehierarkia on määritelty EU:n jätedirektiivissä ja sillä tarkoitetaan jätehuollon toiminnan tärkeysjärjestystä. Paras jäte on syntymätön jäte, joten jätelaissa jätehierarkian yläpäässä on ensisijaisesti jätteen syntymisen vähentäminen ja sen uudelleen käyttö. Näillä tasoilla voit itse tehdä käytännön tekoja kiertotalouden eteen vähentämällä roskan määrää ja käyttämällä tuotteita uudelleen. Kolmanneksi jätehierarkiassa on materiaalin kierrätys, jossa me Remeolla toimimme. Pyrimme aina kierrättämään materiaalit uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja välttämään jätteiden päätymistä energiahyödynnykseen tai loppusijoitukseen. Palveluumme kuuluvat myös yrityksesi auttaminen jätehierarkian eri tasojen tunnistamisessa toiminnassanne sekä henkilökuntanne koulutuspalvelut.

Kierrätysaste

Kierrätysaste kertoo, kuinka suuri osuus syntyvästä jätteestä ohjataan kierrätykseen hyödynnettäväksi materiaalina polttamisen sijaan. Mitä enemmän materiaalia saadaan kiertämään, sitä korkeampi aste. Kotona tai yrityksessä lajitellut jätteet palaavat teollisuuden materiaaleiksi korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Jätteitä lajittelemalla autatte meitä työssämme, jolloin voimme yhdessä vähentää luonnonvarojen käyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta. Me valmistelemme keräämämme jätteet valmiiksi teollisuuden käyttöön ja varmistamme, että raaka-aineet kierrätetään ja hyödynnetään aina parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä hyötykäyttöaste tarkoittaa?

Jätteiden hyötykäyttöaste pitää sisällään sekä kierrätyksen eli jätemateriaalin hyödyntämisen raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamisessa että jätteen hyödyntämisen energiana. Meidän työmme Remeolla on auttaa asiakkaitamme saavuttamaan mahdollisimman korkea hyötykäyttöaste, jossa erityiseti kierrätyksen osuus on suuri. Teemme tämän helpottamalla arkeasi: oikeat jäteastiat oikeissa paikoissa ja henkilöstön koulutus jo itsessään nostavat hyötykäyttöastetta melkeinpä huomaamatta. Kun roskat on lajiteltu oikein, on meidän tehokasta jatkaa tästä jätteiden käsittelyä ja parantaa hyötykäyttöastetta.

Jätteiden energiakäyttö – jätteistä energiaa

Jos jätettä ei ole mahdollista käyttää uusioraaka-aineena se päätyy usein energiahyödynnykseen. Jätteellä tuotettua lämpöenergiaa hyödynnetään esimerkiksi kaupunkien kaukolämpöverkossa ja teollisuuden tasaisesti lämpöä tarvitsevissa toiminnoissa. Lisäksi jätevoimalaitokset voivat tuottaa sähköä, joka johdetaan valtakunnan verkkoon. Jätepolttoaineen koostumuksessa voi olla suuria vaihteluja, koska polttoaine voi olla peräisin monista eri lähteistä. Jätteen energiakäytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jos samalla korvataan fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen käyttöä.

SUP-direktiivi – muovin vähentämisen puolesta

Pikaruokaketjut ovat poistaneet muovipillit käytöstä ja kertakäyttömuovituotteet ovat huomattavasti vähentymässä. Tästä saamme kiittää SUP-direktiiviä, joka on käytännössä direktiivi kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittamiseksi.

Direktiivi koskee tiettyjä direktiivissä nimenomaisesti lueteltuja kertakäyttöisiä muovituotteita, kaikkia muovia sisältäviä kalastusvälineitä ja kaikkia oxo-hajoavaa muovia sisältäviä tuotteita. Direktiivistä käytetään usein nimitystä kertakäyttömuovidirektiivi tai SUP- direktiivi (joka tulee sanoista single use plastic), vaikka se koskee myös muita muovituotteita kuin kertakäyttömuovituotteita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mm. muoviset aterimet, pillit, juomien sekoitustikut sekä ilmapallojen varret eivät jatkossa enää saa olla valmistettu muovista. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla sekä edistää kiertotaloutta.  Tämän hetkisen tiedon mukaan direktiivi tulee voimaan 3.7.2021.

 

Jäikö jokin termi vielä mietityttämään? Laita meille viestiä markkinointi@remeo.fi ja lisäämme näille sivuille sinua askarruttavaa tietoa ympäristöhuollosta!