Skip to content

Keskustelu hiilijalanjäljestä ei enää riitä: yritysten pitäisi ottaa toiminnassaan huomioon myös sen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Luontokato onkin yksi suurimmista ekologisista riskeistämme. Luonnon monimuotoisuutta uhkaa erityisesti elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen. Maatalous sekä rakentaminen vaikuttavat eniten luonnon tilaan ja biodiversiteettiin. Muillakin yrityksillä on kuitenkin merkittävä rooli luontokadon estämisessä. Jokaisen tehtäväkenttä on toki erilainen, mutta kaikissa yrityksissä voidaan tehdä jotakin. Onko teillä luontokadon estäminen lisätty jo vastuullisuusohjelmaan?

Maataloudella merkittävä rooli luontokadon ehkäisyssä

Luonnollisesti maatalouden vaikutus luontokatoon on erittäin suuri. Sitran selvityksessä vuodelta 2022 tutkittiin kiertotalousratkaisujen vaikutusta luonnon monimuotoisuuten ja todettiin, että maatalouden rooli on hyvin tärkeä. Toimivia ratkaisuja olisi siirtyminen kasvisproteiineihin lihan sijasta, ruokahävikin vähentäminen ja uudistavaan viljelyyn siirtyminen. Se tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Sen myötä maaperän kasvukunto paranisi, maan hiilivarannot ja luonnon monimuotoisuus kasvaisi ja vesitalous toimisi hyvin. Näiden muutosten avulla maataloudelta vapautuisi maata takaisin luonnolliseen tilaan.

Rakentamisen monipuoliset ratkaisut

Rakentaminen vaatii suuria maa-aloja ja hävittää luonnollisesti altaan monimuotoista luontoa. Enää ei riitä, että rakentamisessa mietitään vähähiilisyyttä, vaan sen vaikutukset olisi otettava huomioon laajemmin. Työssä olisi huomioitava koko arvoketju, eli suunnittelu, raaka-aineiden hankinnat, valmistus, kuljetukset, rakentaminen, käyttö, purkaminen ja kierrätys tai loppukäyttö.

Luontokatoa huomioidaan jo joillakin hyvin kiinnostavilla ratkaisuilla, kuten eliöiden siirroilla pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin tai rakentamalla ekologisia siltoja ja yhteyksiä. Maanottokohteita ennallistetaan ja hoidetaan tavoitteellisesti.  Rakentamisessa luontokatoon puututaan myös kiertotalouden ratkaisuilla, materiaalihukan pienentämisellä, vähähiilisillä ratkaisuilla, kemikaalien käsittelyn hyvillä käytännöillä sekä vieraslajien leviämistä ehkäisevillä toimenpiteillä.

Betonin merkityksestä rakentamisessa ja ilmastossa on keskusteltu jo pitkään. Sementin valmistus aiheuttaa 5-8 prosenttia maailman hiilijalanjäljestä. Sen ilmastovaikutusten vähentäminen vaikuttaa positiivisesti myös luontokatoon. Kiertotalouden avulla rakentaminen vie tulevaisuudessa paljon vähemmän tilaa kuin lineaarisen mallin mukaan tehden.

Erilaisilla hankkeilla voidaan estää luontokatoa

Muita luontokadon kannalta erityisen merkittäviä toimialoja ovat tekstiili- ja metsäsektori. Näissäkin kiertotalouden oppien hyödyntäminen korjaa tilannetta.

Luontokatoa estetään tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä suojelualueiden määrää. Jo heikentyneitä elinympäristöjä voidaan taas ennallistaa. Suomessa monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi kunnostamalla vesistöjä ja perinnebiotooppeja, vapauttamalla jokia vaelluskaloille ja ennallistamalla soita.

Luonnon monimuotoisuuden tukeminen muilla tavoin

Vaikka yrityksen toiminnalla ei olisikaan suoraa, näkyvää vaikutusta luontokatoon, välillisiä vaikutuksia on aina. Siksipä jokaisen yrityksen olisi hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, miten monimuotoisuutta voitaisiin tukea. Suomalainen lähiluontokin tarvitsee apua: erityisesti metsät, suot, niityt ja virtavedet ovat hyviä kohteita avustettavaksi. Välillä luontokatoa ehkäisevät asiat ovat niin pieniä, ettei niihin välttämättä kiinnitä edes huomiota. Yrityksen nurmikon voi muuttaa niityksi, virkistyspäiviin voi liittää suojelutyötä tai antaa joululahjaksi työntekijöille palan suota.

Entäpä voisiko vanhanaikaista liikelahjakulttuuria muuttaa? Kuka oikeasti tarvitsee yrityksen logoilla varustettuja lippalakkeja tai muuta tavaraa? Luonnonvarojen ylikulutus nimittäin kytkeytyy tiukasti luontokatoon ja jokainen ostettu tavara on pois luonnonvaroista.

Isoilla toimialoilla, kuten maataloudella ja rakentamisella vaikutus on kaikista näkyvin. Maatalouden muutos pohjoisessa näkyy myös globaalisti, sillä viljelyyn tarvittava maaperä vähenee sen myötä muuallakin maailmassa. Luontokatoa ehkäisevillä kiertotalousratkaisuilla on lisäksi vaikutusta kasvihuonepäästöihin, eikä näitä kahta kannata eritellä toisistaan liiaksi.  Jokaisen yrityksen on hyvä tunnistaa ja raportoida omat luontoriskinsä ja – vaikutuksensa sekä asettaa tavoitteita toiminnalleen. Hyvistä tuloksista kannattaa myös viestiä ulospäin ja kannustaa muitakin luontokadon ehkäisyyn.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun

ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

 

https://thirdrock.fi/mita-yritysten-pitaa-tietaa-luontokadosta/?gclid=CjwKCAjw8symBhAqEiwAaTA__L2Pk3qz1Od-TEe6tNKMlefXIENG_oAblx5AzL4CrfUYFCY8t-elzRoCcOwQAvD_BwE

https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/

https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/

https://gaia.fi/fi/suomen-rakennusala-katsoo-kohti-luonnon-monimuotoisuuden-huomioivaa-tulevaisuutta/

https://betoni.com/lehti/2023/05/29/biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle/

https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/

https://www.sttinfo.fi/tiedote/syke-policy-brief-luontokatoa-voidaan-torjua-ennallistamalla?publisherId=69819243&releaseId=69970276

https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/

Takaisin listaukseen