Vuoden 2023 megatrendeissä korostuu luonnon monimuotoisuus – Mikä on kiertotalouden ja jätehuollon rooli sen suojelemisessa?

Nykypäivän yhteiskunnassa on helppo unohtaa se, että olemme täysin luonnosta riippuvaisia. Kun kaiken saa valmiina kaupan hyllyltä, on vaikea hahmottaa kuinka kaikki raaka-aineet, materiaalit ja ruoka ovat peräisin luonnosta ympärillämme, tai vähän kauempaa. Luontomme on kuitenkin jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Sen monimuotoisuus heikkenee kovaa vauhtia ja maapallon kantokyvyn rajoja on ylitetty useissa eri kohdissa. Onko sillä siis mitään merkitystä, että kierrätämme jätteemme? Riittääkö se muuttamaan maailmaa?

Jätehierarkian noudattaminen on ensimmäinen askel

Pelkällä kierrätyksellä emme pötki pitkälle. Siksi Suomessa, ja Remeollakin, puhutaan yhä enemmän kiertotaloudesta. EU:n jätehierarkiankin mukaan ensisijaista on vähentää kulutusta, sitten vasta laittaa raaka-aineet kiertämään. Välillä tuntuu, että ensimmäisen pykälän ohi on hypätty turhan kevyesti. Elämme ristiriitaisessa yhteiskunnassa, jossa toisaalta meille kerrotaan, että ilmastonmuutos on jo täällä, toisaalta kehotetaan kuluttamaan. Netistä voi tilata ihan mitä vain tuotteita ympäri maailmaa ja kauppojen hyllyt tulvivat yltäkylläisesti eri tuotteita.

Kiertotalous tukemassa luonnon monimuotoisuutta

Tiedämme, että maapallon väestö kasvaa yhä kovaa tahtia ja entistä useampi muuttaa kaupunkiin kuluttamisen ympäristöön. Sen myötä myös jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä. Nyt onkin erittäin tärkeää, ettemme päästä näitä materiaalivirtoja valumaan kaatopaikoille ja jokiin, vaan hyödynnämme ne tehokkaan jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden avulla. Yhteiskunnan uusiutuminen on onneksi jo alkanut hitaasti ja monissa Euroopan maissa halutaan panostaa yhä enemmän jätehuollon parantamiseen. Toiminta täytyy vain saada kunnolla vauhtiin globaalisti.

Ilman kiertotaloutta ei toisaalta myöskään tule olemaan luonnon monimuotoisuutta. Emme voi tuudittautua pelkästään siihen, että teknologia ratkaisee kaikki ympäristöongelmamme. Meidän on tietoisesti rakennettava kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa ja luovuttava jatkuvan kasvun ihanteestamme. Teoriassa ymmärrämme, että raaka-aineet eivät tule millään riittämään kasvavalle väestölle. Tässä kohtaa kiertotalouden rooli nouseekin vahvasti esiin. Ekologisen jälleenrakennuksen mukaan yhteiskuntamme rakenteiden ja infrastruktuurin on muututtava, jotta luontokato ei mene mahdottomaksi. Luonnonvaroja säästetään materiaalien käyttöä tehostamalla, uudelleenkäytöllä sekä tuotteiden pidemmällä elinkaarella. Kulutuksen vähentäminen on kuitenkin myös välttämätön osa muutosta.

Tähtäimessä globaali luonnonsuojelu

Vuoden 2022 positiivisin uutinen oli ehdottomasti YK:n luontokokouksen tulos. Osapuolet päättivät maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Jätehuolto ja kiertotalous tukevat myös pitkällä tähtäimellä tätä suojelutavoitetta: mitä vähemmän kulutamme, mitä enemmän kierrätämme ja käytämme samoja raaka-aineita, sitä enemmän koskematonta luontoa meille jää. Suomalainen loistava jätehuoltojärjestelmä ja kehittyvä kiertotalousmalli täytyy saada nyt nopeassa tahdissa maailmanlaajuiseen levitykseen – tukeaksemme YK:n arvokasta päätöstä.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Lähteet:

https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

https://www.sitra.fi/artikkelit/tassa-ne-ovat-41-kiinnostavaa-kiertotalousyritysta-suomesta/

https://eko.bios.fi/

https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi

https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/yk-n-luontokokous-saavutti-sovun-luontokadon-pysayttamisesta-vuoteen-2030-mennessa-maailman-valtioille-30-prosentin-suojelu-ja-ennallistamistavoitteet-1