Skip to content

Remeolla tehdään jatkuvaa työtä työympäristön turvallisuustason parantamiseksi. Tavoitteena on, että turvallisuuden kehittäminen on jatkuvia arjen tekoja, jossa ennakoiva toiminta, tapahtumista oppiminen ja jatkuva parantaminen luovat toimintaympäristön, jossa jokainen Remeolainen kokee turvallisuusasiat omakseen.

Vuoden 2022 aikana Remeolla on systematisoitu turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa ja käsittelyä ottamalla käyttöön Falcony -järjestelmä. Järjestelmän avulla turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen, tapaturmien ja ympäristövahinkojen käsittely on aiempaa paremmin hallittavissa ja seurattavissa. Ohjelmiston valinnassa painotetiin helppokäyttöisyyttä ja sitä, että henkilöstö pystyy havainnoinnin lisäksi helposti seuraamaan tekemiensä turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen käsittelyä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmää hyödynnetään paitsi yksittäisten havaintojen tekemiseen, myös mm. toimipisteiden ja asiakaskohteiden turvallisuus- ja ympäristöpuutteiden havainnointiin turvallisuuskierroksien ja kohdekartoitusten avulla. Asiakaskohteissa tehtävien kohdekartoitusten tavoitteena on lisätä niin Remeon henkilöstön kuin asiakaskohteissa jätteiden kanssa työskentelevien turvallisuutta puuttumalla turvallisuuspuutteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Järjestelmän avulla seurataan ja ylläpidetään myös henkilöstön turvallisuusohjeiden noudattamista. Tarvittaessa järjestelmään dokumentoidaan esihenkilön ja työntekijän välinen turvallisuuskeskustelu, joka toimii matalan kynnyksen puuttumismallina turvallisuusohjeiden noudattamisen puutteeseen.

Työturvallisuuden parantaminen konkreettisin teoin

Jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvät tehtävät ovat usein fyysisesti kuormittavia ja pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja niin kuormittavuuden vähentämiseksi kuin turvallisuuden lisäämiseksi. Saatujen turvallisuushavaintojen perusteella käynnistimmekin selvityksen liittyen tavararullakoiden käyttöön pahvin/kartongin keruuastioina. Arvioinnissa ilmeni merkittäviä työturvallisuutta ja -ergonomiaa heikentäviä tekijöitä, mitkä liittyvät siihen, ettei tavararullakko sovellu koneelliseen tyhjentämiseen. Tällaisista rullakoista pahvit/kartongit noukitaan käsin ja heitetään jäteautoon nippu kerrallaan.  Kuormittavuuden kannalta ongelmallista ovat toistuva kumartuminen alas yhdistettynä kiertyneeseen pahvien heittoasentoon ja hartialinjan ylittävään heittolinjaan.  Yksittäisenä liikkeenä tämä ei ole vielä erityisen kuormittava, mutta tyhjennettävien rullakoiden määrän ollessa vuosittain yli 3000 kpl (kerrottuna vielä yhden rullakon kohdalla tehtävillä heittoliikkeillä), liittyy työhön lisääntynyt riski tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymisestä. Ergonomiaseikkojen lisäksi rullakot muodostavat vaaraa myös tieliikenteessä, mikäli jätteitä keräävä ajoneuvo on pysäköity ajoväylälle. Rullakoissa ei ole jarruja, joten ne voivat valua ajoväylälle sillä aikaa, kun rullakkoa tyhjennetään. Pahvit ovat myös hankalia käsiteltäviä tuulisella säällä. Heittovaiheessa tuuli voi tarttua pahveihin, jolloin ne voivat lentää esim. ajoväylällä ajavan ajoneuvon tuulilasiin. Muutos on aloitettu kaupallisista asiakkaista ja pyritään ulottamaan myös kunnallisiin toimijoihin.

Huono työergonomia

Rullakoiden vaihtaminen keräysastioihin tai koneellisesti tyhjennettäviin rullakoihin on työergonomian ja -kuormittavuuden kannalta merkittävä positiivinen muutos. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi muutos on tuonut tyhjennykseen merkittävän säästön ajallisesti, sillä keräysastian tyhjentäminen on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun tyhjennystä eikä ympäristön siivoamista pudonneista pahveista tarvitse tehdä enää käsin.

 

Lue lisää työturvallisuudestamme täältä.

Takaisin listaukseen