Skip to content

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyi heinäkuun alusta. ”Meillä on nyt upea mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten eurooppalaista kiertotaloutta tulevaisuudessa edistetään”, neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä linjaa.

Ensimmäinen ”tuhannen taalan paikka” avautuu, kun Suomi järjestää epävirallisen ympäristöministerikokouksen Helsingissä 11.–12.7.2019. Kokouksen ensimmäisenä päivänä ministerit keskustelevat EU:n ilmastotavoitteista sekä luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä, toisena päivänä kiertotaloudesta ja sen seuraavaan vaiheeseen etenemisestä.

”Suomen puheenjohtajuuskausi osuu tietynlaiseen vedenjakaja-paikkaan. Suomi on saanut juuri uuden hallituksen ja EU-komission uudesta kokoonpanosta neuvotellaan. Puheenjohtajakauden agendalla ei ole merkittäviä direktiivejä ratkaistavaksi, mutta meillä on upea tilaisuus suunnata EU:n ja komission tulevaa toimintaa tärkeiksi näkemiimme suuntiin”, Nikula sanoo.

”Yhden puheenjohtajakauden aikana maailmaa ei muuteta, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä tulee komission agendalle.”

Suomen sormenjälki halutaan näkyviin

Heinäkuisen ympäristöministerikokouksen tavoitteena on valmistella päätelmiä, joita pyritään käsittelemään komissiossa tämän vuoden lokakuussa. Päätelmien pohjalta linjataan tulevaa strategiaa komission seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

”Päätelmät eivät ole sitovia vaan ikään kuin pehmeitä toimeksiantoja, joiden toivotaan ohjaavan EU:n toimintaa tulevaisuudessa”, Nikula toteaa.

Suomen tavoitteena on saada oma sormenjälki EU-työhön. Puheenjohtajakaudella se halutaan näkyviin erityisesti ympäristöasioissa. ”Yksi konkreettisista tavoitteistamme on, että EU:ssa jatketaan kiertotalouden edistämistä ja laaditaan Kiertotalouden strategia tai suunnitelma 2.0.”

Paljon on tehty, mutta tekemistä riittää

EU-komissio julkaisi vuonna 2015 ensimmäisen kiertotalouden toimintaohjelman, jonka jälkeen on Nikulan mukaan tapahtunut paljon. Maaliskuussa 2019 julkaistu seurantaraportti kertoo, että kaikissa ohjelmaan sisältyvässä 54 toimenpiteessä on edetty, joskaan tuloksia raportissa ei arvioida.

Merkittävimmiksi edistysaskeleiksi Nikula mainitsee jätelainsäädännön uudistamisen, muovistrategian sekä kertakäyttömuovidirektiivin toteutumisen.

”Kaikki nämä saavutukset edistävät kiertotaloutta. Tekemistä ja kirimistä kuitenkin riittää. On noustava uudelle ja aiempaa kunnianhimoisemmalle tasolle.”

”EU:ssa ei ole vielä kiertotaloutta, sillä vain noin 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi ja uusiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen tuottavuus on varsin matalla tasolla ja kertakäyttökulttuurimme haaskaa materiaaleja. Olemme myös liian riippuvaisia harvinaisista mineraaleista ja metalleista”, sanoo neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä.

Nyt kaivataan uudenlaista huushollausta

Nikula muistuttaa, ettei kiertotalous edisty pelkästään direktiiveillä. Tarvitaan myös toimintatapojen muutosta, uusia rahoituskuvioita, verotuskäytäntöjen muuttamista ja haitallisten tukien poistamista. Lisäksi tarvitaan eri sektoreiden ja toimialojen uusia avauksia ja liiketoimintamalleja, joilla vähennetään neitseellisten materiaalien käyttöä ja suljetaan kiertoja.

”EU:ssa ei ole vielä kiertotaloutta, sillä vain noin 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi ja uusiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen tuottavuus on varsin matalla tasolla ja kertakäyttökulttuurimme haaskaa materiaaleja. Olemme myös liian riippuvaisia harvinaisista mineraaleista ja metalleista.”

”Kunnianhimoisia tavoitteita on, mutta toimintaa pitää huushollata jatkossa siten, että materiaalit pysyisivät mahdollisimman pitkään kierrossa ja niistä saataisiin lisäarvoa. Kiertotalous on välttämättömyys, muttei itseisarvo, jos se tuottaa toisessa päässä lisää uusia haasteita. Kierrätystuotteiden markkinoita ei voida edistää esimerkiksi käyttämällä materiaaleja, joissa on ympäristöhaittoja lisääviä kemikaaleja.”

Ne kuuluisat pienet suuret teot

Kiertotalous ei edisty direktiiveistä huolimatta, jos ihmiset eivät ole valmiita tekemään kestäviä valintoja. Eurooppalaiset elävät yltäkylläisyydessä, mutta syyllistämällä muutos ei tapahdu. Tarvitaan oivaltavaa asennemuutosta, sillä moni miettii, ettei omalla tekemisellä ole mitään merkitystä tai että juna meni jo.

”Jos jäämme odottamaan sitä päivää, että kaikki tekevät, sitä ei tule koskaan. Joidenkin on näytettävä mallia ja raivattava tietä, on vain tehtävä. Emme voi odottaa, että ´joku´, kuten valtio tai EU ratkaisee asiat, sillä me kaikki olemme toimijoita. Yksittäinen teko voi olla pieni, mutta isossa kuvassa merkittävä”, Nikula korostaa.

”Sillä on suuri ero, päättääkö vaikkapa viisi miljardia ihmistä päivittäin laittaa muoviroskan kierrätykseen vai heittääkö sen mereen. Kansainvälisillä foorumeilla on helppo huudella, mutta tarvitaan myös arkisia tekoja.”

Ympäristöhuoltoyritykset pelintekijöinä

Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, sillä kiertotalous koskee yhä moninaisempia toimialoja. Viime aikoina pinnalla on ollut muovi, mutta jatkossa enenevästi myös muut materiaalit, kuten tekstiilit, elektroniikka, rakentaminen ja ruoka.

”Kansalliset ja paikalliset jätemääräykset määrittelevät tekemistä, mutta ympäristöhuoltoyritykset ovat tietynlaisella pelintekijän paikalla siinä, miten kotitaloudet ja yritykset saadaan vähentämään jätettä, kierrättämään ja miten jätteitä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin”, Nikula sanoo.

”Erilliskierrätys kasvaa Keski-Euroopassa vauhdilla, joten potentiaalia löytyy paljon. Katseita tulisi kääntää myös tuottajiin, jotta vastuu kasvaisi tuotteen valmistamisesta myös suunnittelun, jätteiden saattohoitoon sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen.”

Helsingissä tehdään niin kuin opetetaan

Suomi noudattaa puheenjohtajakaudellaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa järjestelyissä. ”Toimiva ja vieraanvarainen puheenjohtajuus voidaan järjestää ekologisesti kestävällä tavalla. Kestävyys näkyy niin pienissä kuin suurissa valinnoissa”, EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi korostaa.

Suomessa järjestettävien kokousten määrä on maltillinen ja kaikki kokoukset on keskitetty Helsinkiin. Kokouspaikkana Finlandia-talo on hyvin tavoitettavissa julkisilla liikennevälineillä. Puheenjohtajakautta varten tuotetaan mahdollisimman vähän materiaalia ja kokouksissa suositaan digitaalisia sovelluksia sekä kiertotalouteen perustuvia toimintatapoja.

”Olemme luopuneet perinteisistä puheenjohtajakauden tavaralahjoista ja käytämme niille varatut rahat kokousvieraiden lentojen päästöjen kompensointiin,” Leisi kertoo.

Kokoustarjoiluissa suositaan suomalaista lähi- ja luomuruokaa, ja ruokahävikki minimoidaan. Suomalainen puhdas vesi on näkyvästi esillä, joten pullotetun veden sijaan kokousvieraille tarjotaan raikasta hanavettä.

Takaisin listaukseen