Skip to content

Helsingin yliopiston yleisen epidemiologian dosentin Mikko Paunion mukaan valtameret pelastetaan vain lopettamalla muovin kierrätys (Kierrätysmuovia viedään tonneittain Kiinaan – sitä ei kuitenkaan pystytä käsittelemään ja muovi dumpataan lopulta mereen, Turun Sanomat 4.7.2018).

On hyvin tärkeätä, että muovin kierrättämisestä keskustellaan. Tämän suuntaiset kommentit saattavat kuitenkin aiheuttaa todella paljon vahinkoa innovatiivisille, ihmisten ja ympäristön etua ajaville järjestelmille, joita ympäristöhuoltoalan toimijat ovat kehittäneet pitkään.

Meillä muovijäte käsitellään tai hyötykäytetään lähellä

Suomalaisten keräilemä ja kierrättämä erilliskerätty muovi käsitellään teollisuuden uusiokäyttöön, tai huonommassa vaihtoehdossa se hyödynnetään energiana. Muovi siis palaa teollisuuden käyttöön granuloituna uusiomateriaalina.

Suomessa osataan jätteiden käsittely ja verkostoitumalla muiden osaajien kanssa kiertotalous kehittyy nopeasti. Erityisesti lähellä tapahtuva käsittely ja kierrätys on liiketoiminnan kannalta järkevää ja ympäristöystävällistä. Kotimaan lisäksi muovijätettä voidaan viedä Suomesta lähialueille kuten Baltiaan mutta myös esimerkiksi Saksalla on meille paljon annettavaa. Siellä muovin jatkojalostaminen on aivan omaa luokkaansa ja kasvanut viime vuosina valtavasti.

Kiertotalouden kehittäminen on ratkaisu

Kiina ei enää viime vuodenvaihteen jälkeen ole muovijätettä ottanut vastaan, mutta kiertotalouden ratkaisujen kehittymisen myötä, ei Suomesta sinne asti muovia kannata käsiteltäväksi lähettääkään. Valmiille granulaatille puolestaan on meillä käyttöä lähempänäkin.

Kiinan hallitus pyrkiikin nostamaan oman maansa kierrätysastetta sulkemalla rajat muualta tulevalta materiaalilta ja toisaalta tämä ratkaisu pakottaa myös Suomea vähemmän edistyksellisiä Euroopan valtioita kehittämään omia järjestelmiään ja ratkaisujaan.

Esimerkiksi Britanniassa ei ole Suomen kaltaista tilannetta ja jätteitä on kuljetettu isoja määriä Kiinaan käsiteltäväksi. Kiina puolestaan tarvitsee raaka-ainetta omaan tuotantoonsa, koska ei itse vielä kierrätä tarpeeksi tehokkaasti. Molemmat maat ja ympäristö hyötyvät, kun niissä otetaan käyttöön ja kehitetään kiertotalouden ratkaisuja.

Muovi on haluttua raaka-ainetta!

Me olemme Suomessa hyvin omavaraisia muovien kierrätyksessä. Erityisesti pullojen kierrättäminen vähentää Suomessa merkittävästi muovijätteen määrää, vaikkei meilläkään toki kaikkea muovia saada uusiokäyttöön.

Muovi on kuitenkin hyvin haluttua raaka-ainetta polttolaitoksillemme, jotka nekin ovat meillä huipputasoa maailman mittapuulla arvioituna. Jos muovia ei voida kierrättää, se voidaan polttaa ja hyödyntää energiana.

Eilisen roskasta huomisen raaka-aineeksi

Remeon koko olemassaolo pohjaa siihen, että uskallamme ajatella uudestaan. Ihmiskunta käyttää enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Teemmekin joka päivä asiakkaidemme kanssa työtä, jotta kaikki mahdollinen saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön. Uskomme kiertotalouteen ja näemme sen vaikutukset työssämme päivittäin.

Eilisen roska on huomisen raaka-aine. Niin myös kaikki kotitalouksilta erikseen keräämämme muovi käsitellään Riihimäellä muovigranulaatiksi, joka käytetään uudelleen mm. teollisuudessa raaka-aineena.

Sanna Karppinen

Takaisin listaukseen