Skip to content

Maailma on pullollaan kierrätettävää jätettä. HOK-Elanto ja Remeo kehittävät ketterässä yhteistyössä jatkuvasti uusia ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseksi. Jokainen askel eteenpäin vie oikeaan suuntaan.

“Minut tunnetaan myymälöissämme siitä, että tykkään syynätä jätetiloja”, HOK-Elannon vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki hymyilee.

Kaupoissa jätteet ovat merkittävä osa arkea. Suurimmassa roolissa ovat pahvi ja muovi, joiden lajitteluun, muusta jätteestä erottamiseen ja kierrättämiseen tehdään ahkerasti töitä. Mottona on, ettei grammaakaan viedä kaatopaikalle.

“Kaikki työ liittyy isossa kuvassa vastuullisuuteen sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin. Haluamme vähentää jätteiden määrää kaikin tavoin ja lisätä kierrätystä. Tässä olemme myös onnistuneet. Nykyisin jätteestä 74 prosenttia menee uusiokäyttöön tai kierrätykseen, loput 26 prosenttia lämmön ja sähkön tuotantoon”, Kattilamäki kertoo.

Hävikki pienenee, kierrätys laajenee

Määrätietoisen työn ansiosta ruokahävikin määrä on pienentynyt muutamassa vuodessa 30 prosenttia. Keinoja ovat esimerkiksi hedelmä- ja vihannesosastojen esillepanoratkaisujen ja säilytysolosuhteiden kehittäminen sekä tuotteiden hintojen alentaminen ennen viimeistä käyttöpäivää.

“Vuonna 2013 aloitimme ruoka-aputoiminnan, jotta syötäväksi kelpaava ruoka ei päätyisi jätteeksi. Tätä työtä hoidamme yhdessä 80 toimijan kanssa. Koska osa hävikistä ei ole syötäväksi kelpaavaa, sitä ohjataan myös raaka-aineeksi tai rehuksi. Esimerkiksi ylijäämäleivästä tehdään bioetanolia, jonka sivutuotteena syntyy eläinrehua.”

“Jotta jätettä voitaisiin vähentää, olemme tutkineet Remeon kanssa paljon sitä, mitä sekajäte meillä käytännössä on ja miten lajittelua voisi parantaa. Tehokkaan lajittelun rinnalla on tärkeää, että pystymme löytämään jätteelle uusia käyttöratkaisuja.”

Kynsilakat, tuoksut ja tekstiilit haltuun

Uusia ratkaisuja etsitään ja testataan aktiivisesti. HOK-Elannon ketjuun kuuluu pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla yli 300 markettia, tavarataloa, ravintolaa ja liikennemyymälää, joten toimintakenttää riittää. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisuista on 2017 käynnistetty kierrätysmuovista valmistettujen leikkokukkaämpäreiden ohjaaminen uusien tuotteiden valmistamiseen.

“Marraskuussa 2017 pilotoimme myös kynsilakkojen keräyksen. Idea sai alkunsa Emotion-myymälästä, jossa henkilökunta pohti, mitä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltaville vanhoille kynsilakoille pitäisi tehdä ja miten asiakkaan arkea voisi tässä helpottaa. Aluksi asiakkaat saivat tuoda vanhentuneita tuotteita myymälään 10 prosentin alennuskuponkia vastaan.”

“Kokeilu otettiin hyvin vastaan ja puolessa vuodessa lakkapulloja kertyi 1300 kiloa. Määrä yllätti ja kertoi siitä, että kuluttajat ovat asiasta kiinnostuneita. Kokeilun jälkeen vanhentuneiden kynsilakkojen keräämistä on jatkettu ja samalla keräys on laajennettu koskemaan myös vanhentuneita haju- ja partavesiä.”

Hyvä muovi, paha muovi

Yksi merkittävimmistä tulevaisuuden taklattavista haasteista liittyy muovijätteeseen. Myymälöiden kirkasmuovi kerätään jo nyt tehokkaasti talteen ja saatetaan kiertoon, mutta tekemistä riittää.

“Asiakkaiden muovipakkausten kierrätys on lähtenyt Suomessa hyvin käyntiin ja lisää keräyspisteitä on tulossa. Muovi ei ole kovin nopeasti korvattavissa biohajoavilla materiaaleilla, joten muovi on edelleen varsin lyömätön vaihtoehto elintarvikkeiden pakkausmateriaalina”, Kattilamäki pohtii.

”Muovi sinällään ei ole huono asia, mutta sellaiseksi se muodostuu, jos muovia ei kierrätetä. Samaan aikaan kun muoville kehitetään uusiutuvia vaihtoehtoja, on käytettävälle muoville tarjottava helppoja ja järkeviä keräysratkaisuja. Kevyen materiaalin tehokas kerääminen on suunniteltava huolellisesti, jotta keräys ei aiheuta ylimääräistä kuormitusta ympäristölle”, Kattilamäki pohtii.

Pakkausten uudelleenkäyttöä on edistetty etenkin logistiikassa, kun on siirrytty yhä enemmän uudelleenkäytettäviin hedelmä- ja vihanneslaatikoihin. Myymälöiden valikoimiin on lisätty biopohjaisia tai kompostoituvia vaihtoehtoja kertakäyttöisille muovituotteille. Lisäksi on selvitetty eri mahdollisuuksia vähentää pakkausmateriaalien määrää ilman, että tuotteiden laatu kärsii. Esimerkiksi Rainbow-viinirypälerasioiden kansien vaihtaminen ohuisiin muovikalvoihin säästää vuodessa yli miljoonan muovikassillisen verran muovia.

Lisää edistyksellisiä ekotekoja

HOK-Elanto on monilla tavoin lähellä kuluttajien arkea, joten Kattilamäki pitää yrityksen roolia vastuullisena toimijana merkittävänä. “Meidän tulee toimia edistyksellisesti ja hakea ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja.”

Yksi hyvä esimerkki tästä on HOK-Elannon pitkäjänteinen työ energiatehokkuuden kehittämiseksi. Ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellinen säästö kaikista HOK-Elannossa vuosina 2009–2019 toteutetuista energiatehokkuutta parantavista toimista on 35,9 miljoonaa euroa.

Kattilamäki arvostaa Remeon ja HOK-Elannon välitöntä ja luontevaa yhteistyösuhdetta, joka on jatkunut jo toistakymmentä vuotta.

”Remeo tuntee prosessimme ja toimintakenttämme läpikotaisin ja pystyy tuottamaan ketterästi uusia ratkaisuja erilaisiin tarkoituksiin ja erikokoisiin tarpeisiin. Remeolla ymmärretään, ettemme voi vain maalata isolla pensselillä, vaan että myös pienet ja yksittäiset ratkaisut ovat tärkeitä.”

“Innovatiivisena toimijana Remeo osaa sopeutua jatkuvasti muuttuvan kaupan maailmaan. Olemme yhdessä kädet syvällä itse asiassa. Hyvän yhteistyön ansiosta kaikki voittavat.”

FAKTALAATIKKO: HOK-Elanto pähkinänkuoressa

• HOK-Elanto on Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Vantaalla toimiva “Stadin oma lafka”
• marketteja, tavarataloja, ravintoloita, liikennemyymälöitä ja muita toimipaikkoja on 337
• HOK-Elantoon kuuluvat mm. Alepa, Food Market Herkku, S-Market, Prisma, Kodin Terra, Sokos & Emotion ja ABC
• yrityksen omistaa yli 637 000 asiakasomistajataloutta
• liikevaihto on vuosittain noin 2,1 mrd €
• yritys työllistää noin 6000 henkilöä
• juuret juontavat vuoteen 1905, jolloin Helsinkiin perustettiin kuluttajien oma osuuskunta, jonka oli määrä leipoa puhdasta leipää ja myydä tuotteita kohtuuhintaan kasvavalle väestölle
• HOK-Elanto syntyi vuonna 2004, kun Helsingin Osuuskauppa (HOK) ja Osuusliike Elanto yhdistivät toimintansa
• osuustoiminta on edelleen yhdessä tekemistä: tänä päivänä yritys tarjoaa apua kohteissa, joilla on merkitystä laajalle asiakasomistajajoukolle
• perusarvoja ovat asiakasomistajan etu, osaava henkilökunta, kyky muuttua, vastuullisuus ja tuloksellisuus
• vastuullisuus lähiympäristöstä tarkoittaa mm. energiatehokkuutta, jätteiden määrän vähentämistä sekä yhä tehokkaampaa kierrätystä

HOK-Elanto