Tuemme asiakkaitamme tarjoamalla verkkosivuilla ajantasaista tietoa ja tukimateriaaleja, joiden avulla voi parantaa lajittelua ja säästää kustannuksia. Päivitetyissä KIERTOTALOUS-osion sisällöissä selvennetään muun muassa, miksi jätteiden oikeaoppinen lajittelu on tärkeää.
”Pyrimme jatkuvasti kehittämään palvelujamme ja viestintäämme, jotta voimme auttaa asiakkaitamme lajittelemaan tehokkaammin ja sitä kautta säästämään ympäristöhuollon kustannuksissa. Haluamme myös nostaa esille lajittelun ja kiertotalouden merkitystä”, kertoo kiertotalousasiantuntija Satu Åhlström.
Lain mukaan meidän kaikkien on noudatettava etusijajärjestystä, joka opastaa meitä toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
”Aina lähdetään siitä, että pyrimme välttämään jätteen syntymistä. Mikäli jätettä kuitenkin syntyy, on erittäin tärkeätä huolehtia jätteistä niin, että saamme ne kiertoon”, Åhlström painottaa.
Jos jätteitä ei lajitella, jäävät niiden monet uudelleenkäyttömahdollisuudet hyödyntämättä ja neitseellisiä raaka-aineita kuluu turhaan. Luontoon päätyessään jätteet puolestaan kuormittavat maapalloamme ja tuhoavat luonnon monimuotoisuutta, mikä johtaa eri eläin- ja kasvilajien tuhoutumiseen.
”Omalla asenteella on suuri rooli kierrätyksen onnistumisessa ja omalla toiminnallamme näytämme esimerkkiä myös muille. Myös kierrätykseen liittyvät epäkohdat on hyvä tuoda esille, vain näin asiat muuttuvat. Tehdään yhdessä viisaita ratkaisuja. Ja jätteiden lajittelu ei vie edes aikaa”, sanoo Åhlström.
Uusilla KIERTOTALOUS-osion sivuilla kerromme lisäksi lajitteluun liittyvien palveluidemme sisällöistä ja hinnoittelusta sekä siitä, miksi esimerkiksi keräysvälineiden oikea sijoittelu on tärkeätä. Päivitämme parhaillaan lajitteluoppaitamme, joten sivuille tulee jälleen pian uutta sisältöä.
Lajittelua ja työturvallisuutta koskevat lisäveloitukset
Ohjeita keräysvälineiden sijoitteluun
MustRead-mediassa julkaistiin perjantaina kaupallisen yhteistyön artikkeli, jossa käydään läpi sitä, miten uusi jätelain esitys ei toteuta EU:n tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla vaan toteutuessaan lisäisi byrokratiaa ja olisi myös kilpailupoliittisesti ongelmallinen.
Artikkelissa on haastateltu ympäristöhuollon asiantuntijoita, joista yksi on Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild. Mild toteaa artikkelissa, että uusi jätelakiesitys mm. vähentäisi kilpailua ja lisäisi yksinoikeuksia.
Artikkelissa esiintyy myös kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta. Artikkeli on julkaistu kaupallisessa yhteistyössä Ympäristöteollisuus- ja palvelut YTP ry:n kanssa.
Lue artikkeli: https://www.mustread.fi/artikkelit/lisaa-byrokratiaa-vahemman-kilpailua-uusi-jatelakiesitys-toteuttaa-huonosti-tavoitteensa/
MustRead on digitaalinen media, joka käsittelee politiikkaa ja yhteiskuntaa. MustRead on poliittisesti riippumaton ja journalismin itsesääntelyelimen JSN:n jäsen. MustRead tuo keskusteluun taustoja, analyyseja ja näkökulmia, joita päättäjät tarvitsevat työssään. Suurin osa MustReadin sisällöstä on yhteiskuntaa syvällisesti käsitteleviä journalistisia juttuja. Myös kaupalliset sisällöt ovat päättäjien kannalta relevantteja.
Meillä Remeo Oy:ssä erinomainen esimiestyö on tärkeä asia. Jos sinulla on hyvät vuorovaikutus- ja esimiestaidot sekä positiivinen asenne, saatat olla etsimämme henkilö.
Toivomme, että sinulla on esim. alempi korkeakoulututkinto logistiikan alalta sekä kokemusta esimiestehtävistä. Olet täsmällinen, vastuuntuntoinen ja sinulla on kykyä toimia ajoittaisen paineen alla. Työssäsi tarvitset myös hyvää tietoteknistä osaamista. Tärkeintä on tekemisesi draivi ja kykysi kehittyä.
Tehtäviisi kuuluvat mm.
Työssäsi pääset konkreettisesti kehittämään kiertotaloutta sekä luomaan hyvää asiakaskokemusta.
Lisätietoja tehtävästä antaa logistiikan liiketoimintajohtaja Kimmo Käenmäki puh. 044 711 4800 (soittoajat: 30.10. klo 12–13 ja 2.11. klo 12–14) tai sähköpostitse kimmo.kaenmaki@remeo.fi.
Heräsikö kiinnostuksesi? Tartu tilaisuuteen lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen 6.11.2020 mennessä täällä. Toimithan nopeasti, sillä aloitamme haastattelut jo hakuaikana.
HJK julkaisi joulukuussa 2019 ympäristövastuuohjelman ja konkreettiset toimenpiteet hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on pienentää päästöjä vuoden 2020 aikana 20 prosenttia, ja loput päästöistä hyvitetään EU:n päästökaupan kautta. HJK:n tähtäimessä ovat kokonaan hiilineutraalit edustusjoukkueet vuoteen 2025 mennessä.
”HJK on panostanut vahvasti kumppaniyhteistöissään ympäristövastuullisiin konkreettisiin tekoihin ja olemme todella iloisia saadessamme Remeon kumppaniksemme mukaan tähän tarinaan”, kertoo HJK Helsingin myyntipäällikkö Esko Villman.
HJK on edennyt tavoitteissaan vuoden 2020 aikana vahvasti, esimerkiksi HJK:n edustusjoukkueiden ottelutapahtumat ovat tällä hetkellä hiilinegatiivisia.
”HJK tekee esimerkillistä työtä ympäristön eteen, ja on etuoikeus saada olla mukana tukemassa tätä ympäristövastuullista toimintaa. Lisäksi pääsemme yhdessä innovoimaan keinoja, joiden avulla ympäristövastuutyö näkyy konkreettisesti arjessa”, toteaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto Remeo Oy:stä.
Yksi konkreettinen askel yhteistyössä on maanantaina 28.9. järjestettävä Ympäristövastuullista yhteistyötä -seminaari, johon myös Remeo osallistuu yhtenä HJK:n kumppanina. Seminaarin avaa HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti ja EU:n tervehdyksen tuo europarlamentaarikko Ville Niinistö virtuaalisesti suoraan Brysselistä.
Valokuva: © Jussi Eskola / HJK Helsinki
HJK:n ympäristövastuusta: https://www.hjk.fi/ymparistovastuu/ ja Remeo Oy:n vastuullisesta toiminnasta: https://remeo.fi/yritys/vastuullisuus/
Uusimman kampanjamme tavoitteena on tehdä kiertotaloutta ja sen liiketoimintamalleja tutuksi helpolla tavalla. Esittelemme joka viikko yhden kiinnostavan näkökulman kiertotalouteen.
Ihmiskunta käyttää enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Siksi pitää uskaltaa ajatella uudestaan.
Opi uutta kiertotaloudesta ja seuraa meitä Instagramissa: https://www.instagram.com/remeo_ajatteleuudestaan/
Rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätemateriaaleille suunnitellun kierrätyslaitoksen rakentaminen aloitettiin toukokuussa 2020 maanrakennustöillä ja laitos käynnistyy loppuvuodesta 2021. Seuraamme tiiviisti myös verkkosivuillamme hankkeen etenemistä.
Verkkosivuosiossamme kerromme mm. hankkeestamme pähkinänkuoressa ja vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin.
Löydätte laitoshankkeestamme jatkuvasti uutta kuvamateriaalia ja ajankohtaisia uutisia sekä henkilöesittelyjä. Myös aiheeseen liittyvät tuoreimmat blogikirjoituksemme ja artikkelimme ovat helposti löydettävissä sivustolta.
Jaamme osiossa myös hankkeemme tiedotteet eri kielillä ja osiosta löydätte suoran linkin erityisesti mediaa palvelevaan STT Info -palveluun.
Löydätte laitoshankkeemme oman verkkosivuosion KIERTOTALOUS-alasivun alta tai suoran linkin https://remeo.fi/kiertotalous/tulevaisuuden-kierratyslaitos/ kautta. Osio kannattaa laittaa jo nyt omiin suosikkeihisi!
Mitä olet opiskellut ja missä olet hankkinut työelämän kannuksesi?
Olen Otaniemen teekkarityttöjä ja opiskellut tuotantotaloutta sekä sivuaineina paperinjalostustekniikkaa ja rakentamistaloutta. Työelämässä minulle on kertynyt eniten kokemusta toimitusketjujen, hankintojen ja tuotannon johtamisesta sekä liike toimintavastuusta palvelutuotannossa. Olen työskennellyt mm. hankintajohtajana YIT:llä, toimitusketjujohtajana ja kiinteistöpalveluiden johtajana L&T:llä sekä tuotanto- ja toimitusketjujohtajana Enstolla ja Hartwallilla.
Mikä sai sinut lähtemään ympäristöhuollon ja kiertotalouden maailmaan?
Olin sopivasti vapaalla, joten mahdollisuus tuli eteeni juuri oikealla hetkellä. Johan Mild huomasi LinkedInistä, että olen käytettävissä, ja koska tunsimme toistemme työskentelytavat entuudestaan, asiat etenivät helposti. Ajatukseni Remeo Oy:stä olivat jo lähtökohtaisesti erittäin myönteiset. Kierrätyslaitos on strategisesti tärkeä ja positiivinen hanke koko yhteiskunnan kannalta. On hienoa päästä mukaan tulevaisuuden toimialalle sekä osaksi vastuullista liiketoimintaa ja merkityksellistä työtä.
Tutu Wegelius-Lehtonen, Johtaja, Hankinnat ja Projektihallinta
Mitä osaamista tuot mukanasi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi?
Koska työkokemusta on kertynyt useasta paikasta ja olen istunut ikään kuin monella puolella pöytää, voin tuoda mukanani ”jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä” eli kokemusta ja uutta näkökulmaa sekä monipuolista osaamista hankintoihin. Olen hyvin maanläheinen ihminen ja tykkään tarttua töihin yhdessä muiden kanssa. Arvostan avoimia organisaatioita, palautteen antamista, yhdessä tekemistä ja tiimihenkeä sekä hurttia huumoria. Pidän jämäkästä asioiden johtamisesta, mutta samalla myös ihmisten ja fiilisten johtamisesta. Haluan toimia yhtenä tiimipelaajana, joka tuo mukaan oman osaamisensa, näkökulmansa ja kokemuksensa.
Mitkä ovat keskeisimpiä oppejasi johtamisesta, työelämästä ja -ilmapiiristä?
Johtaminen on porukan sytyttämistä ja suunnan näyttämistä siten, että kaikki kokevat menevänsä samaan suuntaan ja kohti yhteistä maalia. Kyse on yhteisten tavoitteiden kirkastamisesta sekä siitä, että ihmiset tuntevat olevansa merkityksellisiä. Ajattelen aina, että elämä on ”sekä että” eikä ”joko tai”.
Mitä pidät työssäsi merkittävimpänä?
Työn merkityksellisyyttä ja positiivista fiilistä – sitä, että saan jotain hyödyllistä aikaan yhdessä toisten kanssa. On mukavaa tuntea kuuluvansa joukkoon, jossa tehdään tärkeää työtä. Pidän myös tavoitteista ja niiden saavuttamisesta.
Mitä odotat Remeosta ja remeolaisista?
Odotan mukavaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä. Haluan, että voimme näyttää koko maailmalle, että osaamme tehdä uusia asioita uudella tavalla – ja ajatella uudestaan.
Mitä terveisiä lähetät remeolaisille?
Yhteinen sloganimme voisi olla: ”Ollaan yhdessä ylpeitä uuden luomisesta.”
Miten toteutat kiertotaloutta omassa elämässäsi?
Kiertotalous on itselleni varsin luontaista. Perheessämme on viisi lasta (kolme poikaa ja kaksi tyttöä ikähaitarilla 22-10 vuotta), joten kiertotalouden toteuttaminen on tuttua jo tästä näkökulmasta. Meillä ei ole koskaan toimittu kertakäyttökulttuurin mukaan, vaan kaikki tavarat on laitettu aina kiertoon ja käytetty loppuun. Olen sen verran pihi pohjalainen, että ostan vain sitä, mitä tarvitaan ja se, mitä on ostettu, käytetään hyvin.
Mitä teet, kun et työskentele ympäristöhuollon eteen?
Kestävyysurheilu on minun juttuni. Olen juossut pitkälle kolmattakymmentä maratonia. Punttisalilla olen käynyt teinistä asti, joten muutama vuosi sitten oli luontevaa aloittaa klassinen painonnosto. Koska olen aina juossut ja uinut paljon, myös triathlon astui elämääni jotakin vuosia sitten. Syksyisiin harrastuksiin kuuluu metsästys Kilvakkalan hirvimiesten riveissä Ikaalisissa.
Minkälainen ihminen on Tutu Wegelius-Lehtonen?
Olen maanläheinen, ihmisläheinen, suorasanainen, avoin, ekstrovertti, uudistushakuinen, energinen – ja kova puhumaan.
Uuden kierrätyslaitoksen teknologisella toteutuksella Remeo auttaa asiakkaitaan vastaamaan lainsäädännön asettamiin kierrätysastetavoitteisiin. Suomen lainsäädäntö on vaatinut vuoden 2020 alusta, että energiaksi polttamisen sijaan rakennusjätteestä täytyy kierrättää materiaalina uusiokäyttöön 70 prosenttia. Remeo Oy:n arvion mukaan tästä tavoitteesta on saavutettu vasta noin puolet.
”Vantaalle rakenteilla oleva kierrätyslaitos on yrityksemme historian suurin hanke, ja sillä pyrimme asemoitumaan entistä vankemmin suomalaisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotalous vaatii puheiden sijasta tekoja ja tästä syystä emme ole jääneet odottamaan mahdollisia yhteiskunnan tukijärjestelmiä, vaan olemme rohkeasti lähteneet investoimaan tähän asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle merkittävään hankkeeseen. Me uskomme ekonomian ja ekologian kulkevan käsi kädessä”, Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild sanoo.
Laitoksen tuleva vuotuinen käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Näistä jätejakeista merkittävä osa käsitellään nyt siirtokuormattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolella tai Virossa.
Remeo Oy:n laitoshanke on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, sillä siinä yhdistyvät uusimman teknologian hyödyntäminen sekä kaksi erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa integroituina toisiinsa. Laitetoimittajat ovat Stadler ja ZenRobotics Oy. Uusi laitos nelinkertaistaa Remeon pääkaupunkiseudun käsittelykapasiteetin. Hankkeen kustannusarvio on 35 miljoonaa euroa.
“Tähän asti kierrätyslaitokset on suunniteltu ja rakennettu joko kaupan ja teollisuuden jätteille (C&I) tai rakennus- ja purkujätteille (C&D). Remeo Oy:lle Stadler on suunnitellut tehokkaasti kaksi laitosta yhdessä: C&D-laitos, joka pystyy käsittelemään jätettä 30 t / h, ja C&I -laitos, jonka kapasiteetti on 15 t / h. Tämä yhdistelmä on ainutlaatuinen ja ensimmäinen tällainen laitos maailmassa”, sanoo Stadlerin myyntijohtaja Jürgen Berger.
Laitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen nousee ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energian hyödyntämisen sijaan. Kiertotalousfilosofian mukaisesti kierrätettävien materiaalien käsittely tulee tehdä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Uuden kierrätyslaitoksen sijainti Vantaan Energian ja Remeo Oy:n muodostamassa kiertotalouskeskittymässä valtaväylien varrella sopii erinomaisesti kiertotalouden mukaiseen ajatteluun.
“Uuden laitoksen loistava logistinen sijainti mahdollistaa lyhyet kuljetusmatkat ja sitä kautta markkinoiden pienimmän kuljetuksen aiheuttaman hiilijalanjäljen. Muutenkin hiilipäästöjä on mietitty hankkeessa huolellisesti, sillä jätteet käsitellään laitoksen yhteyteen tulevan aurinkovoimalan tuottamalla energialla. Tarkoituksena on lisäksi hyödyntää prosessissa syntyvä lämpö Vantaan Energian kaukolämpöverkossa”, Remeo Oy:n laitostoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo.
”Olemme iloisia, että olemme saaneet huippuluokan toteuttajat mukaan hankkeeseemme. Tässä yhdistyvät saksalainen 225 vuotta vanha Maschinenbau-osaaminen ja vahva perheyhtiötausta sekä toisaalta ketterä ja kansainvälinen hi-tec -hallinta”, Remeo Oy:n johtaja, hankinnat ja projektihallinta, Tutu Wegelius-Lehtonen sanoo.
Uusi laitos tuo mekaanisen materiaalinkäsittelyn tilalle uutta oppivaa teknologiaa, jonka ansiosta käsiteltävästä materiaalista voidaan hyödyntää merkittävästi nykyistä suurempi osa. Päätavoitteena on pääkaupunkiseudulla syntyvien jätemateriaalien kierrätysasteen aito kasvattaminen ja materiaalikierto.
“Remeo on ZenRoboticsin ensimmäisiä asiakkaita ja uranuurtaja robottiteknologian hyödyntämisessä rakennus-, purku- ja teollisuusjätteen käsittelyssä. On hienoa, että aikaisempien kokemustensa pohjalta Remeo investoi 12 uuteen robottikäteen tulevassa kierrätyslaitoksessa. ZenRobotics on toimittanut kymmenen vuoden kokemuksella huippuunsa kehitettyä tekoälyä hyödyntävää jätteenkäsittelyrobitiikkaa jo lähes joka mantereelle. Olemme innoissamme mukana rakentamassa tätä maailman kehittyneintä teollisen mittaluokan robotisoitua rakennusjätteenkäsittelylaitosta nyt Suomeen”, sanoo ZenRobotics Oy:n myyntijohtaja Juha Mieskonen.
”Käsiteltävien materiaalien määrien ohella oleellista ja merkityksellistä on lopputuotteiden laatu. Modernin teknologian avulla pystymme tuottamaan erittäin puhtaita ja arvokkaita uusiomateriaaleja, jotka korvaavat neitseellisiä raaka-aineita. Tämä edistää merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa”, Lielahti kertoo.
”Tämä laitoksen ympäristölupa on ensimmäinen, jossa on sovellettu EU:n uusia, tiukennettuja BAT-normeja (Best Available Technology, paras saatavilla oleva teknologia), joilla määritellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Koko laitos on suunniteltu näiden normien ja rajojen perusteella. Uusi laitos on rakennettu Suomen tiukimmilla ympäristönormeilla ja tuloksena on erittäin ympäristöystävällinen kierrätyslaitos”, jatkaa Lielahti.
Kaikki hankkeen ympäristövaikutukset on ensin arvioitu YVA-menettelyn mukaisesti ja tarkennettu ympäristölupaprosessissa yhteistyössä viranomaisten kanssa. Aluehallintovirasto myönsi hankkeelle ympäristöluvan joulukuussa 2019. Uuden laitoksen toiminnot tapahtuvat pääosin sisätiloissa, joten toiminnasta aiheutuvat melu-, pöly- ja hajuhaitat ovat hyvin vähäisiä.
Mauri Lielahti, Remeo Oy, liiketoimintajohtaja, puh. 050 598 8158, mauri.lielahti@remeo.fi
Euroopan unionin alueella heitetään vuosittain noin 88 miljoonaa tonnia ruokaa pois. Henkeä kohden tämä määrä on 173 kiloa vuodessa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on myös todella suuri, nimittäin mikäli maailmanlaajuinen ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Suomessa ruokahävikin määrä koko ruokaketju huomioon ottaen on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa, jotka heittävät pois 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa, mikä tarkoittaa 20–25 kiloa per henkilö.
Ruoan pois heittäminen tulee myös kalliiksi. Esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä vuosittain.
”Ruokahävikki vähenee vain siten, että kiinnitämme huomiota asiaan. Tällaisen teemaviikon viettäminen onkin erittäin tärkeä tapa nostaa asiaa esille ja siten saada muutosta aikaan toiminnassamme. Kannattaa ehdottomasti tutustua hävikkiviikon verkkosivustoon ja valita sieltä parhaimmat itselle sopivat keinot, joilla vähentää ruokahävikkiä”, kertoo Remeo Oy:n kiertotalousasiantuntija Satu Åhlström.
Satun oma suosikki ruokahävikin vähentämiseen on kuivahtaneen leivän hyödyntäminen. Satu jakaakin oman reseptinsä meidän kaikkien iloksi!
Lähteenä artikkeliin on käytetty verkkosivuosoitetta https://havikkiviikko.fi/ Sivustolta löytyy lisää tietoa ja mm. kampanjamateriaalia vapaasti hyödynnettäväksi vaikkapa sosiaalisessa mediassa.
YTP tunnetaan kiertotalouden keskeisenä toimijana ja aktiivisena puolestapuhujana. Jäsenyritysten kanssa yhteisenä tavoitteena on edistää kiertotaloutta, jossa suomalaiset yritykset voivat menestyä ja kasvaa edelläkävijöiksi. Lehtipuun mukaan tekemistä riittää.
”EU-tasolla asetetut tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, kierrätyksen osuutta tulisi kasvattaa reilusti. Ja jotta jätehuoltojärjestelmä tukisi aidosti kierrätystä, tarvitaan nykyistä tehokkaampaa erilliskeräystä, lajittelua ja investointeja. Samalla jätteenpolton osuutta tulee pienentää. Ilman näitä tavoitteet jäävät haaveiksi.”
Kiertotalouden vauhdittamiseen liittyy myös YTP:n seminaari, joka järjestetään tänä vuonna maksuttomana webinaarina keskiviikkona 2.9. Webinaarin keskeisenä teemana on vastuullisuus.
”Vastuullisuus liiketoiminnassa on korostunut viime aikoina. Vastuullisuus tulee esiin webinaarin puheenvuoroissa monelta kantilta, kuten yritysten arvojen, sijoittajan, logistiikan ja tuotantoketjujen näkökulmasta”, Lehtipuu kertoo.
”Haluamme vastauksia esimerkiksi siihen, miten kiertotalouden tehostamista halutaan ohjata sekä kuinka kunnianhimoisia ja konkreettisia tavoitteita halutaan asettaa. Nyt tarvitaan tekoja, sillä jos vain puhutaan pari vuotta vaikeasta asiasta, läpimurtoa ei saada aikaan. Läpimurto vaatii taloudellisia ohjauskeinoja ja kannustimia, mutta myös fiksua ja järkevää regulaatiota rajaavan ja vanhakantaisen lainsäädännön sijaan”.
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry tunnetaan kiertotalouden keskeisenä toimijana ja aktiivisena puolestapuhujana. YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuun mukaan EU-tasolla asetetut kiertotalouden edistämisen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, kierrätyksen osuutta tulisi kasvattaa reilusti. Ja jotta jätehuoltojärjestelmä tukisi aidosti kierrätystä, tarvitaan nykyistä tehokkaampaa erilliskeräystä, lajittelua ja investointeja. Samalla jätteenpolton osuutta tulee pienentää.
Kiertotalous on Lehtipuun mukaan toimialana Suomessa edelleen muotoutumassa. YTP:n jäsenistöstä löytyy materiaalitalouden koko arvoketju logistiikasta ja teknologiasta palveluihin ja konsultointiin.
”Osa on jo vakiintuneita toimijoita kuten Remeo Oy, osa on alalla uusia toimijoita. Kehitettävää riittää, jotta materiaalien tehokas kierrätys saadaan todelliseen kasvuun ja jätehuollon vastuullisuutta vahvistettua.”
Lehtipuu sanoo, että vastuullisuuden määrittely yksiselitteisesti on ongelmallinen käsite, sillä jokaisella toimijalla on siihen oma näkökulmansa. Ympäristövastuu ja sen linkki kiertotalouteen ovat kuitenkin varsin selkeitä asioita. Ympäristövastuullinen yritys vähentää jätteen määrää, lajittelee jätteet ja tunnistaa toimintansa vaikutukset ympäristöön. Vastuullisuus on myös työturvallisuutta ja osa yrityskulttuuria.
”Vastuullisuuden ja koko ympäristöalan kehittäminen ja yritysten kilpailukyvyn varmistaminen vaativat määrätietoista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Se on meitä kaikki yhdistävä tekijä. Haluamme kierrättää mahdollisimman suuren osan materiaaleista.”.
Lehtipuu korostaa kiertotalouden ja ympäristötavoitteiden yhteyttä. ”Ilman kiertotaloutta ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa. Korkealle asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan yksistään riitä, vaan ne edellyttävät myös uusia käytännön ratkaisuja. Niin kauan kuin uusiomateriaalit eivät esimerkiksi pärjää hintavertailussa, ollaan kaukana tavoitteista.”
”Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi kilpailun edistäminen ja markkinoiden avaaminen. Jätehuollon järjestäminen mielletään Suomessa pitkälti edelleen julkisen sektorin tehtäväksi ja jäte vain ympäristöhaitaksi. Uskallan olla eri mieltä”, Lehtipuu toteaa.
”Markkinoita pitäisi avata yksityiselle sektorille. Yrityksillä on ratkaiseva rooli uuden tekniikan, uusien innovaatioiden ja uusien palvelujen kehittäjinä. Yritykset työllistävät, ja yrityksen kannattavuus mahdollistaa toiminnan jatkumisen ja siihen investoimisen. Kysymys on siitä, miten liikevoitto tuotetaan. Tässä palaamme jälleen vastuullisuuskysymyksiin.”
Pinttyneitä asenteita liittyy edelleen siihenkin, että kerran käytettyä materiaalia ei nähdä raaka-aineena. ”Suomessa nähdään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Voi kuitenkin sanoa, että kiertotalous ei ole mikään erillinen osa kansantaloutta. Kansantalous tulisi muuttaa kiertotaloudeksi. Tähän tarvitaan kaikki toimijat mukaan.”
Vaikka yhdyskuntajätteestä enää hyvin pieni osa päätyy Suomessa kaatopaikalle, sekajätettä syntyy edelleen liikaa ja liian suuri osa siitä päätyy polttoon. Lehtipuu muistuttaa, että jätteiden kerääminen ei vielä ole kierrättämistä.
”Materiaalista, kuten muovista, saadaan polttamalla energiaa, mutta sen jälkeen materiaali on mennyttä. Putki tavaran käytöstä materiaalien polttamiseen on liian suora. Kyse on sivujätteiden hyödyntämisestä ja jätteiden syntypaikkalajittelusta sekä kannustamisesta materiaalien jatkojalostukseen ja laadukkaiden kierrätettyjen materiaalien kysynnän kasvattamiseen.”
Miten Suomi sitten asettautuu tänä päivänä kiertotalouden osaajana EU-maiden joukkoon? ”Vitsaillen voidaan sanoa, että Suomi on 30 parhaan jäsenmaan joukossa. Vakavasti otettuna totuus on se, että emme pääse mitalisijoille. Tähän vaikuttaa muun muassa sekajätteen suuri määrä ja kierrätysmateriaalien pieni osuus. Samalla on kuitenkin muistettava, että myös hyvää kehitystä on tapahtunut.”
Jätelakiuudistus aiheuttaa Lehtipuun mukaan epävarmuutta, mikä jo näkyy investointien lykkääntymisenä. ”Jos saadaan luotua fiksut pelisäännöt ja herätettyä kiinnostus uusiomateriaaleja kohtaan, saadaan lisäbuustia materiaalien kiertoon. Tämä voi myös synnyttää uudenlaista teollisuutta Suomeen.”
”Nyt olisi tuhannen taalan paikka kiertotalouden kehittämiseen. Kun uusiomateriaalien kysyntä kasvaa, investoinnit vauhdittuvat ja kaikki voittavat”, Lehtipuu korostaa.
Haku