Kirjasto on malliesimerkki kiertotaloutta toteuttavasta jakamisalustasta. Jakamisalusta on paikka, jossa materiaalia, tuotteita ja palveluja voi lainata, vuokrata tai vaihtaa – joko fyysisessä toimipisteessä tai digitaalisessa ympäristössä.
Jakamisalustat, kuten kirjasto, ovat yksi kiertotalouden liiketoimintamalleista.
Suomen mainio julkinen kirjastoverkosto on elänyt ajassa ja kehittynyt käyttäjien tarpeiden mukaan. Tämän päivän kirjasto tarjoaa lukunautintojen lisäksi monenlaisia muitakin työkaluja ja virikkeitä. Miten olisi lautapeli-ilta kavereiden kanssa? Tai elokuvailta omalla kotisohvalla kirjaston suoratoistopalvelua hyödyntäen? Laittaisiko työporukkasi pystyyn pop up -pikkujouluorkesterin lainasoittimilla? Muutamat kirjastot lainaavat jopa urheiluseurojen kausikortteja, koripallojoukkue Helsinki Seagullsin ideoimalla palvelumallilla.
Kirjastokino on kirjaston uusi elokuvien suoratoistopalvelu, joka toimii niin tietokoneella kuin mobiililaitteellakin. Palvelu tunnistaa käyttäjän iän, ja eri-ikäisille katsojille on kasvava joukko elokuvia laidasta laitaan. Kirjastokino toimii tällä hetkellä muun muassa Tampereen kaupunginkirjaston ja Satakirjastojen kirjastokortilla.
Perinteiseen, paperisivuiseen kirjaan uppoutuminen on edelleen rakas harrastus monelle ja tervetullutta vaihtelua ruudun katselulle. Kirjan valinnastakin voi tehdä pienen seikkailun: Sovi kaverin tai kumppanin kanssa kirjanvaihdosta tai valitse kirjasi sokkona. Lue elämänkerran perään sarjakuva ja kuuntele rikosromaani äänikirjana.
Mitä kaikkea sinun lähikirjastostasi löytyy?
Tiesitkö, että tehokkaan mutta hellävaraisen shampoon voi tehdä helposti itse? Ja että ruokasoodaa voi käyttää raikastamaan ja puhdistamaan kehoa päästä varpaisiin? Kokeile kotikosmetiikkaa, alkuun pääset helposti. Kotitekoisen kosmetiikan käyttö vähentää kouriintuntuvasti näkyvää ja näkymätöntä jätettä. Tuttujen, puhtaiden ainesosien käyttö voi myös olla keino helpottaa kemikaaliallergisen oloa.
Kotikosmetiikassa yleisimmin käytettyihin aineisiin kuuluvat muun muassa etikka, ruokasooda, sokeri, suola, sitruuna, pellavansiemenet, kahvi, kaakao ja kylmäpuristettu kookosöljy. Kaikkia löydät melko varmasti lähikaupastasi tai ainakin lähimmästä suuremmasta ruokakaupasta. Jos olet jollekin ainekselle allerginen, kokeile korvata se toisella. Tukea, ohjeita ja vinkkejä kotikosmetiikan valmistukseen löydät esimerkiksi yrittäjä ja sosiaalisen median vaikuttaja Roosa Blomin jätteettömään Zero Waste -elämäntyyliin keskittyvästä blogista.
Helppo itse tehtävän shampoon ohje löytyy esimerkiksi Vihreä Lanka -lehden verkkosivuilla julkaistusta artikkelista Elä ilman – Shampoo. Shampooseen tarvitset vain vettä ja ruokasoodaa, halutessasi pari tippaa tuoksuöljyä.
Hellävaraisen vaikkakin voimakasaromisen hiushoiteen taas loihdit käden käänteessä Roosa Blomin neuvoin vedestä ja etikasta: Sekoita pulloon 1/5 omenaviinietikkaa tai pöytäetikkaa ja 4/5 vettä. Ravista – ja hoitoneste on valmis! Jos käytät suihkepulloa, saat hoiteen suihkutettua helposti kaikkialle hiuksiin. Voit myös kaataa aineen vatiin ja upottaa hiukset siihen. Hoiteen voi huuhdella pois vedellä tai jättää hiuksiin. Etikan haju haihtuu pois hiusten kuivuessa.
Ruokasooda toimii deodoranttina veteen tai pieneen nokareeseen kylmäpuristettua kookosöljyä sekoitettuna. Kuorivan ja virkistävän jalkakylpysuolan saat sekoittamalla kylpyveteen muutaman ruokalusikallisen ruokasoodaa. Ruokasoodalla voit raikastaa myös tekstiilit ja kengät: Ripottele kevyesti ruokasoodaa kengän sisään, ja pian kengistäsi häviää tunkkainen haju! Ruokasooda on todella monikäyttöinen aine, mutta sen hankaavan ominaisuuden vuoksi sitä tulee käyttää maltilla.
Ruokasoodavinkkejä luetteli Remeo Oy:n assistentti Heidi Hellman.
Artikkelia päivitetty 20.11.2019.
Yhteistyökumppanimme Intrum hoitaa laskujemme lähettämistä ja maksuvalvontaa. Mikäli teillä on kysymyksiä laskujen maksamiseen liittyen, olettehan yhteydessä suoraan Intrumin asiakaspalveluun esimerkiksi yrityksen verkkosivujen kautta:
https://www.intrum.fi/fi/asiakaspalvelu/ota-yhteytta/laheta-meille-sahkopostia/
Kiertotalouden perusidea on, että materiaalit ja tuotteet kiertävät hyötykäytössä mahdollisimman pitkään, jolloin tavaraa, tarvikkeita ja raaka-aineita ei päädy juuri yhtään jätteeksi. Emme mielellämme puhukaan jätteestä vaan materiaaleista, sillä niillä on taloudellinen arvo.
Ideaalitilanteessa kaikki jäte pystytään hyödyntämään kierrättämällä ja ne päätyvät jatkokäsittelyyn ja jalostukseen teollisuudelle. Sellaiseen talousmalliin meillä on vielä matkaa, mutta matkan varrella voimme kukin edistää kiertotaloutta omilla toimillamme.
Jätteen vähentäminen on helppo aloittaa näkyvää jätettä karsimalla. Samalla tulee pidemmän päälle pienentäneeksi myös näkymätöntä jätevuorta. Jos esimerkiksi päätät käyttää säästeliäämmin tiskiainetta, joudut ostamaan sitä entistä harvemmin ja näin omalta osaltasi vaikutat siihen, ettei uusia tiskiainepulloja ja tiskiainetta tarvitse valmistaa aivan yhtä paljon kuin ennen.
Yhden yksittäisen kuluttajan vaikutus voi olla pienen oloinen, mutta pienistä puroista kasvaa suuri virta. On merkittävää, että teet näitä arjen pieniä päätöksiä oman kykysi mukaan. Sinun tekosi ovat tärkeitä, ne tuottavat välittömiä vaikutuksia.
Julkaisemme pitkin viikkoa vinkkejä arjen jätemäärän vähentämiseksi. Yrityksemme visio on maailma, jossa luonnonvaroja ei hukata. Sitä haluamme toteuttaa yhdessä kanssasi, pienilläkin teoilla.
Lue täältä lisää kiertotaloudesta ja siitä, mitä sinä tai organisaatiosi voi tehdä!
Tutustu täällä jätteen vähentämisen viikon sivustoon.
Tee joulun alla ekoteko ja tuo vanhat lelut ja kirjat Kierrättämällä jouluiloa! -tapahtumaan.
Remeo järjestää yhteistyökumppaniensa MLL:n Uudenkaupungin paikallisyhdistyksen, Telmarin Oy:n, Ravintola Pookin ja Uudenkaupungin seurakunnan kanssa jo perinteeksi tulleen kierrätystapahtuman torstaina 14.11. klo 10-18 Telmarin eteisaulassa osoitteessa Alinenkatu 19, Uusikaupunki.
Tuo mukanasi ehjät, puhtaat ja hyväkuntoiset lelut ja kirjat, joita et enää tarvitse, niin annetaan niille yhdessä uusi elämä.
Voit tuoda tavaroita Telmarin eteisaulan hyllyihin jo 12. – 13.11. klo 9 – 17. Lahjoitettuja tavaroita saa noutaa tapahtumasta torstaina 14.11. klo 10 – 18. Näin saadaan hyvä kiertämään!
Tapahtumassa on tarjolla klo 12 alkaen myös lohikeittoa, glögiä ja joulutorttu sadalle ensimmäiselle vieraalle. Tervetuloa!
Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa käsitellään ajankohtaisia kiinteistö- ja palveluliiketoiminnan teemoja aina kunkin vuositeeman kautta. Tänä vuonna teemaksi on valittu ympäristö.
Remeo tukee Vuosiseminaarin teemaa omalla kiertotalouden merkitystä korostavalla viestillään Kiertotalous – ei mikään yhden illan juttu!
“Vieraat voivat tutustua asiantuntijoidemme opastuksella siihen, miten voimme toteuttaa kiertotaloutta organisaatioiden kanssa pitkäjänteisesti. Pystymme tarkastelemaan ympäristöhuollon kokonaisuutta laajasta vastuullisuuden näkökulmasta, minkä uskomme olevan erittäin merkittävää asiakkaillemme – palveluihimme kuuluvat niin jätehuolto, materiaalin kierrätys kuin asiantuntijapalvelutkin”, kertoo Remeo Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto.
Remeo näkyy tänä vuonna oman osastonsa lisäksi myös itse Vuosiseminaarin ohjelmassa: toimitusjohtaja Johan Mildin puheenvuoro kuuluu teemaan Ympäristövastuullisuus palveluna ja on vuorossa klo 13.30 salissa Duetto.
Mildin johdolla Remeo keskittyy tulevaisuuden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen luomiseen yhdessä vastuullisuuteen panostavien asiakkaiden kanssa. Remeo Oy:n uusin, megaluokan kierrätyslaitos on suunnitteilla pääkaupunkiseudulle 2021.
“Uskon, että positiivinen ja kunnianhimoinen suhtautuminen kiertotalouteen varmistaa paremman maailman seuraaville sukupolville”, sanoo Mild.
Remeo Oy:n osasto numero 4 löytyy Piazzalta – tervetuloa tutustumaan kiertotalouteen!
Lue lisää: https://vuosiseminaari.fi/
Infograafi on väline tiedon esittämiseen visualisesti miellyttävällä, selkeällä ja helppolukuisella tavalla. Yhteen infograafiin mahdutetaan vain tietyn kokonaisuuden ymmärtämisen ja kiinnostavuuden kannalta oleellisimmat ajatukset yksinkertaistettuina kuvina, otsikoina ja lyhyinä teksteinä.
Remeo Oy:n uusimman kiertotalousinfograafin sisällöstä vastaava kierrätysasiantuntija Hanna Larvio lähti keväällä 2019 käymänsä Syklin kiertotalouskoulutuksen tiimoilta leikkimään ajatuksella, miten saisi kehitettyä yrityksen aiemmin tekemää tuotteen pitkästä elinkaaresta kertovaa kiertotalousinfograafia. Tästä syntyi infograafi Näin kiertotalous toimii: liiketoimintamallit.
Remeo Oy:n infograafi Näin kiertotalous toimii: liiketoimintamallit esittää viisi mallia, joilla kiertotaloutta järjestetään.
Uusi infograafi jakaa kiertotalouden eri toiminnot viiteen liiketoimintamalliin, jotka havainnollistavat, miten kiertotaloutta käytännössä toteutetaan eri aloilla ja esittelee materiaalin kiertokulun eri vaiheissa. Remeo esimerkiksi toteuttaa toiminnallaan kaikkia kiertotalouden liiketoimintamalleja, ne toimivat siis kiertotaloudessa rinnakkain ja toisiaan tukien.
Viisi kiertotalouden liiketalousmallia antaa jo ymmärrystä materiaalin kiertokulusta, mutta selkeämmän kuvan tuotteen tai materiaalin elinkaaresta antaa Remeo Oy:n toinen infograafi, Näin kiertotalous toimii: tuotteen pitkä elinkaari.
Remeo Oy:n infograafi Näin kiertotalous toimii: tuotteen pitkä elinkaari visualisoi tuotteen elinkaaren tuotesuunnittelusta uudelleen hyödynnettäväksi raaka-aineeksi.
Remeo tekee työtä kiertotalousymmärryksen lisäämiseksi eri tavoin. Yritys jatkaa kiertotalousinfograafien kehittämistä kaikkien suomalaisten käyttöön, sillä tämä on koettu yhdeksi konkreettisimmista keinoista tukea ymmärrystä.
Lue lisää: Oletko jo tutustunut verkkosivujemme KIERTOTALOUS-osioon? Lue myös kiertotalouspalveluistamme!
Päivitetty 11.2.2020
Hyvän jätehuollon resepti syntyy strategisesta kumppanuudesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Kun mausteeksi lisätään kolme a:ta eli asiakaslähtöisyys, ammattitaito ja avoimuus, homma toimii. Siksi Scandic-hotelliketju valitsi kumppanikseen Remeo Oy:n.
Miten kiertotalous näkyy isännöitsijöiden jokapäiväisessä työssä? Turun Seudun Kiinteistöpiste Oy:n omistajat Jussi Jalonen ja Ilmari Hiltunen kertovat. Arjessa mukana on myös Remeo, joka on toiminut yrityksen yhteistyökumppanina sen perustamisesta asti.
Suomalaisessa jätehuollossa otettiin tällä vuosikymmenellä aimo harppaus kaatopaikoilta jätteenpolttoon. Muuttuvassa maailmassa poltto ei kuitenkaan enää ole synninpäästö. Kun fossiilisia poltetaan jatkossa yhä vähemmän, ei jätteenpoltto enää korvaakaan hiilipäästöjä. Tällöin poltosta saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi kierrätykseen verrattuna.
Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Seuraavan viidentoista vuoden aikana kierrätysasteen on kohottava lähes kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia, jotta Suomi pysyy EU:n asettamassa tahdissa mukana.
Tavoite ei kuulosta mahdottomalta, mutta haastaa suomalaiset todellisiin kierrätystalkoisiin. Onneksi kodeissa ja yrityksissä syntyvä jäte on valtaosin sellaista, joka voidaan kierrättää.
Edellisen viidentoista vuoden aikana kierrätysasteen kasvukäyrä on muistuttanut lähinnä kuolleen miehen sydänkäyrää, kun paukut on laitettu jätteenpolttoon. Virkoamisen merkkejä on kuitenkin ilmassa. Suomalaiset ovat juuri ajoissa intoutuneet kierrättämään esimerkiksi muovipakkausjätteitä. Kesällä 2019 muovipakkauksia kerättiin jo 77 % enemmän kuin edellisenä kesänä.
Vaikka ympäristötietoisuus lisää kierrätystä automaattisesti, tarvitaan myös velvoittavuutta. EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamista pohtinut jätelakityöryhmä ehdottikin syyskuussa, että Suomessa asetetaan konkreettiset lajitteluvelvoitteet kodeille ja yrityksille.
Vuonna 2022 biojäte sekä metallista, lasista, kartongista ja muovista valmistetut pakkaukset on ehdotuksen mukaan lajiteltava erikseen. Pakollista lajittelu olisi, jos asuu taajamassa ja talossa, jossa on vähintään viisi huoneistoa tai jos työskentelee yrityksessä, jossa syntyy viikon aikana vähintään kymmenen kiloa biojätettä, viisi kiloa muovi- tai kartonkipakkausjätettä tai kaksi kiloa lasipakkaus- tai metallijätettä.
Määrät ovat pienehköjä ja osoitus siitä, että kaikkien panosta tarvitaan. Lakimuutos käsitellään eduskunnassa keväällä 2020. Käytännön toiminnaksi lakimuutos muuttuu viimeistään vuonna 2022.
Selvää on tässä vaiheessa se, että jätteiden lajittelu kasvaa merkittävästi sekä kodeissa että työpaikoilla. Kierrätyksen kannalta tärkeiden biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys ratkaisee, saavutetaanko Suomessa tavoitteet. Samalla katseet suuntautuvat muihin materiaalivirtoihin – tulevaisuudessa teolliset jätevirrat, biomassat ja rakennus- ja purkujätteet kiertävät nekin tehokkaasti.
Jätteiden lajittelu ei ole enää edelläkävijöiden touhua, vaan yhä useammassa kodissa ja yrityksessä halutaan kierrättää. Samalla kierrättäjiä kiinnostaa toimintansa vaikuttavuus. Miksi kierrätämme? Miten yhteiskunta ja ympäristö tästä hyötyy? Entä miten kierrättävä yritys itse hyötyy? Kiertotaloudessa yritykset tarvitsevat mitattua tietoa materiaalien kierrosta ja ympäristövaikutuksistaan.
Kiertotalouden ammattilaisilla on vastaukset näihin kysymyksiin. Ympäristöhuollon palvelutarjonta on alati monipuolistuvaa ja asiakkaan tarpeista kehittyvää. Yksinkertaisimmillaan jätettä tuottava yritys täyttää uudet velvoitteet lajittelemalla jätteet oikein ja tilaamalla jätteenkeräyksen yksityiseltä palveluntarjoajalta. Vastuullinen yritys puolestaan tarkastelee ympäristövaikutuksensa ja -tavoitteidensa kokonaisuutta ja etsii parhaita käytäntöjä ja tehokkaimpia ratkaisuja yhdessä ympäristöhuollon ammattilaisen kanssa.
Kierrättäminen on konkretiaa, kun mitataan yritysten vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Lait ja asetukset voivat velvoittaa mutta vastuulliset yritykset ottavat haasteen halukkaasti vastaan ja kääntävät velvoitteet edukseen. Kierrätyksen myönteinen ympäristökädenjälki kun on kilpailuetu alalla kuin alalla.
Katja Moliis, YTP
Katja Moliis on asiatuntija Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:ssä. YTP on kiertotalouden tekijä, jonka jäsenyritykset tarjoavat vastuullisia käytännön ratkaisuja materiaalien kiertoon ja kehittävät tuotteita, palveluita ja teknologioita pienentämään asiakkaidensa ympäristövaikutuksia.
”Pystymme uuden järjestelmän avulla toteuttamaan entistä taloudellisemman ajotavan koko yrityksessämme, mikä suoraan heijastuu positiivisina ympäristövaikutuksina. Lisäksi uskomme, että kalustomme käyttöikä kasvaa ja kalustokulut pienenevät”, kertoo projektipäällikkö Joonas Savolainen Remeo Oy:stä.
Projekti on aloitettu jo 2018 syksyllä pilottivaiheella, jolloin testattiin useamman toimittajan laitteistoja. Tämän vuoden toukokuussa Mapon-ajotapaseurantajärjestelmä on asennettu kaikkiin Remeo Oy:n kuljetusajoneuvoihin.
”Pelkästään laitteiden asentaminen kalustoomme on jo saanut osan kuljettajistamme miettimään omaa ajotapaansa. Kesän ja alkusyksyn aikana käymme henkilökohtaisesti kunkin kuljettajan kanssa läpi yrityksemme asettamat tavoitteet. Vertailukelpoista tietoa kaikista ajoneuvoistamme saamme loppuvuodesta, jolloin näemme, minkälaisia vaikutuksia huomion kiinnittämisellä omaan ajotapaan on ollut”, Savolainen jatkaa.
Remeo jatkaa säännöllistä ajotapaseurantaa projektin päätyttyä. Jatkossa järjestelmän antamaa tietoa hyödynnetään myös kuljettajien koulutuksessa.
Lisätiedot:
Aluejohtaja Kimmo Käenmäki, puh. 044 711 4800, kimmo.kaenmaki@remeo.fi
Haku