Älyteknologia jätteenkäsittelyssä

Remeon merkittävä investointi laitoshankkeeseen on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, sillä siinä yhdistyvät uusimman teknologian hyödyntäminen sekä kaksi erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa integroituina toisiinsa. Rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätemateriaaleille suunniteltu laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti oli 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Laitoksen todellinen tekninen käsittelykapasiteetti mahdollistaa huomattavasti nykyistä ympäristölupaa suuremman vuotuisen käsittelymäärän ja siksi olemme käynnistäneet prosessin laitoksen ympäristöluvan kaksinkertaistamiseksi.

Käsittelylaitos on kiertotalouden teknologinen edelläkävijä

Remeo innovoi vuosien ajan kiertotalouden teknologista edelläkävijää, Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta. Ensimmäinen tekoälyä käyttävä käsittelylaitos rakennettiin Helsingin Viikkiin jo vuonna 2014, jonka kapasiteetti on noin 30 000 tonnia vuodessa. Pääkaupunkiseudun lisääntyneen rakentamisen vuoksi kehittyi idea rakentaa entistä innovatiivisempi ja isompi kierrätyslaitos.

Uusi laitos rakennettiin kiertotalouden syntypaikka-ajattelun mukaisesti Vantaalle, sillä Etelä-Suomessa sijaitsevat suurimmat kierrätysvolyymit. Vantaan kierrätyslaitoksessa eri raaka-aineet pystytään kustannustehokkaasti ajamaan kahdella linjalla ja lajittelemaan uudella teknologialla, robotiikalla ja koneälyllä. Älyteknologian lisäksi toinen tärkeä innovaatio on äärimmäisen tehokas ja älykäs datan kerääminen ja jalostaminen asiakkaiden palvelemiseksi tuotantoprosessia optimoimalla. Laitos käyttää maailmalla kokeiltuja ja toimivaksi osoitettuja tekniikoita ja teknologioita ja yhdistää ne uudella ja ainutlaatuisella tavalla palvelemaan jätteenkäsittelyn prosesseja, ja sitä myötä asiakkaita. Datan avulla tiedetään tarkkaan, mitä linjaston kulloinkin käsittelemä materiaali sisältää. Mikään ei ole enää mututiedon varassa, vaan pystymme oikean datan ja siitä kertyvän datapankin varassa tekemään asioita oikein, kestävästi ja läpinäkyvästi, mikä palvelee aivan uudella tavalla asiakkaita ja koko ympäristöpalveluiden arvoketjua.

Älyteknologia toi jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen ja Vantaan uuden laitoksen perustavanlaatuinen innovaatio piilee siinä, että on uskallettu ajatella uudelleen. Remeo toi tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ollut ja vei älyteknologiaa pidemmälle kuin muut, sillä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Laitosta ei kuitenkaan lukittu tietynlaiseen prosessiin koko elinkaareensa ajaksi, vaan se on opetettavissa uusille tavoille. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön.

Paikallista jätteen käsittelyä

Kiertotalousfilosofian mukaisesti kierrätettävien materiaalien käsittely tulee tehdä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Kierrätyslaitoksen sijainti Vantaan Energian, Ruduksen ja Remeon muodostamassa kiertotalouskeskittymässä Uusiolassa valtaväylien varrella sopii kiertotalouden mukaiseen ajatteluun. Lähellä jätteen syntypaikkaa sijaitseva laitos vähentää kuljetuskustannuksia, siitä aiheutuvia päästöjä sekä parantaa jätteiden jäljitettävyyttä ja kierrätyksen toteutumisen seurantaa. Järkevien logistiikkavirtojen myötä laitokselle voidaan ympäristöä säästäen tuoda jätteitä laajaltakin alueelta Suomesta.

Vantaan laitoksella pystytään käsittelemään 30 % pääkaupunkiseudun jätteiden kierrätystarpeesta ja laitos nelinkertaistaa Remeon kapasiteetin. Keskeisellä paikalla oleva laitos ja lisääntynyt käsittelykapasiteetti voi myös hillitä rakennus- ja purkujätteen vientiä käsiteltäväksi Viroon (32 000 tn vuonna 2018).

Kierrätysasteen nosto tapahtuu syntypaikkalajittelun ja laitosmaisen käsittelyn yhteistyönä

Kierrätyslaitos palvelee asiakkaitamme kierrätysasteen nostossa ja auttaa vastaamaan uuden jätelain asettamiin kierrätystavoitteisiin. Kierrätysasteen parantamisessa erilliskeräys on aina ensisijainen vaihtoehto, mutta aina tehokas syntypaikkalajittelun ei ole mahdollista. Esimerkiksi keskustan ahtailla rakennustyömailla jätelavoja ei välttämättä saada tarpeeksi monta tehokkaan lajittelun tarpeisiin. Laitoksemme myötä voimme helpottaa asiakkaidemme arkea ja hoitaa työmaiden lajittelun ja esikäsittelyn Vantaan kierrätyslaitoksessamme.

Kierrätyslaitoksella rinnakkain kulkevat linjat sisältävät optisia erottelijoita ja älyteknologiaa käyttäviä robottikäsiä, jotka puhdistavat hallin toiseen päähän syötettäviä jätekuormia. Linjastolta lajitellaan pois käyttökelpoiset materiaalit ja laitoksen toiseen päähän päätyy vain polttokelpoinen rejekti. Kahden linjaston yhdistäminen on osa laitoksen toimintaa ja rakennus- ja muun teollisuuden sekä kaupan jätteiden käsittely saman katon alla tuo lajitteluun synergiaa, joka näkyy myös kierrätystehokkuudessa. Esimerkiksi linjastolla kulkevat pakkauspahvit ja suojamuovit siirretään rakennusjätelinjalta kaupan ja teollisuusjätteen linjalle, jolloin edellytykset muovien kierrätysasteen merkittävään nostamiseen ovat olemassa.

Puhtaampaa uusiomateriaalia teollisuuden tarpeisiin

Remeon toiminta perustuu lähtökohtaisesti kiertotalousmalliin perustuvaan exit first -ajatteluun, jossa syntyvä uusiomateriaali halutaan hyödyntää teollisuuden tarpeisiin. Luonnollisesti laitoksen yksi pääpaino kierrätysasteen nostamisen lisäksi on mahdollisimman puhtaan ja laadukkaan uusiomateriaalin tuottaminen. Laitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen nousi ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energiahyödyntämisen sijaan. Tämä edistää merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa.

Tällä hetkellä riittävän puhtaille uusioraaka-aineille löytyy markkinoita ja käyttökohteita, mutta usein käytetty murskaukseen perustuva käsittelytekniikka ja -prosessi on vanhentunutta eikä tue kiertotaloustavoitteita. Varsinkin puhtaat isomman kappalekoon uusiomateriaalit, kuten kierrätysmuovit, metallit, pahvi ja paperi korvaavat aidosti neitseellisiä raaka-aineita.

Käytännön esimerkkinä voidaan nostaa yksi suurimmista ongelmista rakennusjätteen käsittelyssä: rakennusjätteeseen sekoittunut hienon hieno kiviaines, jonka osuus koko jätemassan painosta on jopa 30 prosenttia. Tiilistä, laatoista, hiekasta ja sementistä koostuvaa seosta on saanut hyödyntää vain vanhojen kaatopaikkojen peittämisessä, eikä tätäkään tarvetta enää ole. Vantaan laitoksessa tämä ongelmajae jalostetaan erillisiksi kiviainesjakeiksi, joista jokainen täyttää maarakennusasetuksen kriteerit.

Tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt ajan tasalla kiertotalouteen liittyvissä asioissa!