Kun tulevista rajoituksista alettiin Suomessa puhua, alkuun toivottiin, että eiköhän tilanne parissa viikossa rauhoitu. Samalla suomalaiset varautuivat siihen, että ehkä parin viikon kuluttua vasta oikeasti ymmärrämme, mistä on kysymys. Kun poikkeustilanne julistettiin ja Uusimaa suljettiin, iski yhteinen ihmetys, huoli ja jopa pelko epätietoisuudesta. Tällaista ei ole meidän aikanamme ennen eletty.
Nopeasti me suomalaiset kuitenkin aloimme sopeutua uuteen tilanteeseen. Suuri osa jäi etätöihin ja lapset kotiopetukseen. Sosiaalinen kanssakäyminen kasvokkain minimoitiin. Rajoituksista, ahkerasta käsienpesusta, käsidesistä ja hengityssuojista tuli uusi normaali.
Koronakevään myötä yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintojaan ennen näkemättömällä tavalla. Joiltakin sulivat jo tehdyt suunnitelmat käsistä ja kalenterit tyhjenivät, joiltakin sovitut työt siirrettiin odottamaan tulevia parempia aikoja. Joissain yrityksissä töiden määrä kasvoi uusiin lukemiin.
Ympäristöhuoltoalan yritykset kuuluvat sopeutujiin. Osa töistä on vähentynyt, mutta osa lisääntynyt. Poikkeustilanne on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia ja kasvattanut uusia luovia ratkaisuja uudenlaisiin tarpeisiin.
Remeo-yksiköistä eri puolilta Suomea kerrotaan esimerkiksi siitä, että yritysten jätemäärä on selvästi vähentynyt, mutta kotitalouksien vastaavasti kasvanut. Kehityssuunta on luonnollinen, koska poikkeusoloissa useimmat työpaikat ovat olleet kiinni ja ihmiset viettäneet aikaa kotioloissa.
Liiketoiminnassa näkyy sekin, että hotellien, ravintoloiden ja koulujen ollessa kiinni biojätteen määrä on vähentynyt. Päivittäistavarakaupassa puolestaan esimerkiksi pakkausmateriaalien määrä on lisääntynyt.
Tarkentuneet siivous- ja hygieniaohjeet ovat lisänneet jäteastioiden pesua. Kuljettajien turvallisuutta on korostettu minimoimalla kohtaamisia ja luonnollisesti lisäämällä käsienpesua sekä autojen sisätilojen desinfiointia. Ohjeistusta hengityssuojien ja suojahaalareiden käyttämisestä on tarkennettu ajan hengen mukaisesti.
Taloyhtiöiden jätepisteiden huoltopalvelua on kasvatettu lisäämällä jäteastioita, tehostamalla jäteastioiden puhdistuspalvelua, desinfioimalla tartuntakahvoja ja uusimalla lajittelutarroja. Monilla paikkakunnilla olemme tarjonneet lajittelua kehittävää monilokeropalvelua, joka opettaa lajittelua ja lisää ymmärrystä sen merkityksestä.
Myös asiakkaamme ovat olleet entistä aktiivisempia ja kyselleet poikkeustilanteen vaikutuksista ja nopeammin täyttyvien jäteastioiden tyhjennyksistä.
Muutakin uutta on keksitty: Turun seudulla asukkaille on tarjottu mahdollisuutta tilata suurten jätteiden, kuten huonekalujen noutopalvelua kotoa. Lahden suunnalla on avattu uusia palveluita kuten etukonttien sekä bio-, seka-, energia- ja kartonkipuristimien pesuja entistä järjestelmällisemmin.
Poikkeuksellinen aika on näkynyt alkukevään aikana myös siten, että tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen saniteettituotteiden kysyntä on selvästi kasvanut. Rakennustyömaat, taloyhtiöiden saneeraukset ja erilaiset tapahtumat ovat tyypillisiä käyttökohteita wc- ja suihkukonteille, mutta nyt niitä vuokrataan myös leirintäalueille, kaupunkien liikuntapaikoille sekä viranomaiskäyttöön. Kasvavaa kysyntää on riittänyt niin ikään yrityksissä, joissa vierailijoita ei voida päästää yrityksen tiloihin.
Henkilökunnan turvallisuudesta on huolehdittu eri tavoin, esimerkiksi rytmittämällä kuljettajien työvuoroja siten, että kohtaamisia olisi mahdollisimman vähän varikoilla ja työpisteissä. Tuotantoa on sopeutettu monin keinoin, kuten työajan lyhennyksillä sekä ajo- ja reittijärjestelyin. Etätyö on osoittautunut sitä tekeville yllättävänkin toimivaksi vaihtoehdoksi.
Koronakevät on nyt edennyt vaiheeseen, jossa maailmalta ja läheltä kuuluu jo toivoa ja luoviakin uutisia. Rajoituksia avataan vähitellen ja elämä siirtyy tutumpiin uomiinsa. Vaikka koronaepidemia voi vaikuttaa toimintaamme ja arkeemme vielä pitkäänkin, uskomme huomiseen ja suuntaamme eteenpäin.
Koronan jälkeinen aika tulee. Poikkeuksellinen kevät on nostanut uudella tavalla esiin auttamishalun ja toisten tukemisen. Yhdessä selviämisestä on tullut kantava voima.
Johan Mild, toimitusjohtaja, Remeo Oy
Etsimämme henkilö on hyvillä vuorovaikutustaidoilla ja hyvällä asenteella varustettu myyntihenkinen asiakaspalvelija. Sinulla on kykyä luoda erinomaista asiakaskokemusta ja kykyä hallita nopeasti muuttuvia tilanteita sekä toimia ajoittaisen paineen alla.
Tehtävä edellyttää MSOffice-sovellusten osaamista sekä sujuvan suomen kielen lisäksi myös sujuvaa ruotsin kielen osaamista, muu kielitaito katsotaan eduksi. Aikaisempi kokemuksesi asiakaspalvelusta on sinulle plussaa.
Tehtäviisi kuuluvat mm.
Tarjoamme sinulle työn, jossa pääset kehittymään asiakaskokemuksen ja ympäristöhuoltoalan asiantuntijaksi loistavan tiimin tuella. Saat kattavan perehdytyksen, mukavat työkaverit sekä ison talon hyvät henkilöstöedut.
Lisätietoja tehtävästä antaa 8.6. – 12.6. klo 11.30 – 12.00 asiakaspalvelupäällikkö Marjaana Hotokka puh. 044 7114 872.
Heräsikö kiinnostuksesi? Tartu tilaisuuteen lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen 30.6.2020 mennessä tämän linkin kautta.
Vaasan yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään biokaasun kasvavia hyödyntämismahdollisuuksia sekä käytön lisääntymistä rajoittavia pullonkauloja. Tutkimushankkeen käynnistäminen Vaasan yliopistossa on luontevaa, sillä Pohjanmaa on biokaasun tuotannon ja liikennekäytön suhteen Suomen edelläkävijöitä. Alueelta löytyy myös paljon biokaasuun liittyvää osaamista.
”Biokaasun käyttö ja hyödyntäminen kiinnostaa etenkin teollisia toimijoita, mutta epävarmuustekijät, kuten biokaasun riittävyys, saavutettavuus, infra ja hinta hidastavat investointien tekemistä, projektivastaava Karita Luokkanen-Rabetino Vaasan yliopistosta sanoo.
Hankkeessa tarkastellaan mm. sitä, millaiset edellytykset Vaasan alueella on luoda nesteytetyn biokaasun infrastruktuuria. Lisäksi arvioidaan biokaasun liikennepolttoainekäytön ympäristöystävällisyyttä mittaamalla päästöjä Vaasassa kulkevissa biokaasubusseissa.
Muihin tutkimuskohteisiin kuuluvat biokaasun hyödyntämismahdollisuudet teollisuuden tutkimus- ja koetoiminnassa, meriliikenteessä, jäte-energia -alalla ja kasvihuoneteollisuudessa. Lisäksi hankkeessa pyritään tuomaan yhteen alueen biokaasutoimijoita rakentamalla yhteisiä toimintamalleja.
Osallistuminen hankkeeseen istuu Remeo Oy:n toimintaan, koska Vaasan seudulla biojätettä kerätään kaasuautoilla, jotka vievät biojätteen Stormossenin tuotantolaitokseen, jossa valmistetaan biokaasua, jota tankataan Remeo Oy:n autoihin. Vaasan seudulla on reilun vuoden kokemus biokaasuautojen käytöstä.
”Selvitämme hankkeen aikana, miten biokaasu soveltuu polttoaineena jätteiden keräilyyn ja keräämme esimerkiksi vertailutietoa dieselin käyttöön verrattuna. Toimitamme hankkeelle dataa, jota voidaan analysoida mm. investointien kannattavuutta, taloudellisuutta, kulutusta, vihreitä arvoja ja pienempiä päästöjä ajatellen”, aluejohtaja Ville Pitkänen kertoo.
”On mielenkiintoista olla mukana hankkeessa, jonka myötä voi syntyä uusia oivalluksia ja biokaasun käyttökohteita. Hanke sopii myös tapaamme ajatella uudestaan kiertotaloutta edistäessämme. On tärkeää saada lisätietoa siitä, miten biojätteen keräämistä ja biokaasun käyttöä voidaan edistää ja hyödyntää entistä paremmin.”
Remeo Oy:n Uudenkaupungin yksikkö sai iloisia työturvallisuusuutisia keskellä koronaepidemiaa.
”Uudenkaupungin yksikölle 19.5.2020 on merkittävä virstanpylväs – silloin tuli täyteen viisi vuotta ilman yhtään työtapaturmaa, iloitsee yksikönpäällikkö Timo Räsänen.
Uudenkaupungin onnistuminen antaa käsitystä siitä, kuinka merkittävässä roolissa työturvallisuuden kehittäminen on koko yrityksessä ollut pitkään.
”Työturvallisuuteen on yrityksessämme panostettu viime vuosina vahvasti, mikä nyt alkaa näkyä muun muassa tällaisina hienoina saavutuksina. Mottonamme on jatkuva kehittäminen läpi yrityksen, niin maantieteellisesti kuin toimintojen näkökulmastakin. Mukana kehitystyössä ovat luonnollisesti myös asiakkaamme ja kumppanimme”, kertoo Remeo Oy:n HSEQ-päällikkö Eeva Perälä.
”Lämpimät onnittelut Uudenkaupungin yksikölle!”, toivottaa Perälä ja uskoo, että kehitystyö tuottaa jatkossa lisää hyviä uutisia kerrottavaksi.
Turun ammattikorkeakoulun järjestämä innovaatiokilpailu eli hackathon kokosi päiväksi yhteen noin 250 AMK Master School -opiskelijaa, opettajaa ja yhteistyöyritystä. Tänä vuonna hackathon järjestettiin teemalla Tulevaisuuden toimintaympäristöt, ja tilaisuuteen osallistuttiin etänä Zoomin välityksellä.
Opiskelijat työskentelivät noin viiden henkilön monialaisissa tiimeissä ja ideoivat ratkaisuja Turun AMK:n yhteistyökumppaniyrityksien toimeksiantoihin. Aihepiirejä oli tarjolla kolme ja toimeksiantoja viisi. Remeo Oy valitsi vaihtoehdoista luontevasti teeman ”Kiertotalous ja kestävä tulevaisuus”.
Remeo haastoi opiskelijat ajattelemaan uudestaan. Tehtävänä oli ideoida ja innovoida erityisesti rakennustyömailla syntyvälle puujätteelle kierrätysratkaisuja, joiden avulla saavutettaisiin valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen ja jo vuodelle 2020 asetettu rakennusjätteen 70 prosentin hyödyntämisaste.
”Kokemuksemme mukaan rakennusliikkeiden kierrätysasteet ovat tällä hetkellä noin 30-50 prosenttia. Etenkin uudisrakentamisessa tavoitteeseen on vaikea päästä, ellei puujätteelle keksitä muuta ratkaisua kuin energian hyödyntäminen polttamalla”, aluejohtaja Pasi Hurme ja yksikönpäällikkö Timo Räsänen kertovat.
Toimeksianto istui hackathonin ajankohtaiseen teemaan kuin nenä päähän. Tehtävän mukaisesti opiskelijoita haastettiin etsimään ratkaisuja mm. siihen, mitä jätepuusta voitaisiin ryhtyä valmistamaan, mitä haasteita hyödyntämisessä voisi olla, miten tuotteen laatu voitaisiin varmistaa raaka-aineen luonteesta huolimatta, missä tuotanto voitaisiin käynnistää ja miten hanke voitaisiin rahoittaa.
Remeo Oy:n haastetta lähti taklaamaan noin 50 opiskelijaa kahdeksassa eri ryhmässä. Toimeksiantoja edistettiin päivän aikana yhteistyössä ja lopuksi ryhmien esitykset esiteltiin lyhyesti toimeksiantajille. Hackathon-päivän jälkeen ryhmät saivat vielä tilaisuuden jatkokehittää ratkaisujaan muutaman päivän.
Esitysten mukaan kierrätyspuusta voitaisiin valmistaa esimerkiksi suojavarusteita ja puumateriaalin jaekokoa sahanpuruksi pienentämällä keksiä uusia käyttömahdollisuuksia. Puusta valmistetut pullot voisivat korvata muovipullot tai uusiopuusta voitaisiin valmistaa akustisia elementtejä. Entä miltä kuulostaisivat puukuitupohjaiset tekstiilit, jotka valmistettaisiin ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti?
”Taso oli yleisesti ottaen todella hyvä, mikä teki voittajan valinnan haastavaksi. Tästä johtuen emme laittaneet töitä paremmuusjärjestykseen, vaan päädyimme nimeämään parhaimman. Tehtävän kokonaisuuden ratkaisu pohdintoineen ja vastauksineen vakuutti”, Hurme ja Räsänen sanovat.
”Voittajaksi valittiin ryhmä, joka kehitti puumateriaalin helpon kierrätysprosessin ja puujätteestä ekologisesti jalostettavan kestävän tekstiilikuidun. Idean mukaan kuidusta valmistettavasta biohajoavasta kankaasta valmistettaisiin kestäviä suojapeitteitä, kuten kuormapeitteitä ja rakennuspeitteitä.”
”Tuoteidea on nerokas ja sillä on selvä tilaus, koska nykyisten suojapeitteiden jatkokäsittely raaka-aineeksi on vaikeaa ja kallista. Idea on luonnollisesti vielä aihio, mutta ideassa on potentiaalia. Aika näyttää, miten idea jalostuu ja etenee”, Hurme toteaa.
Koronakevät tuotti hackathonin järjestäjälle äkillisen ja pakollisen digiloikan. Zoomissa järjestetty etähackathon onnistui harjoittelun, testaamisen ja hyvän suunnittelun ansiosta hyvin, vaikka haasteitakin riitti. Tekninen tukitiimi oli koko päivän käytettävissä, ja opiskelijoiden palaute tyytyväisen positiivista.
”Toimeksiannot saatiin vietyä läpi ilman keskeytyksiä, ja fasilitaattoreina toimineet opettajat ottivat rohkeasti ja innolla uuden toteutustavan haltuun. Positiivista oli tietysti myös se, että etäyhteys mahdollisti osallistumisen etäisyydestä huolimatta. Kauimmainen pitchaus pidettiinkin Intian Kalkutasta asti”, Turun ammattikorkeakoulun tuotannon opettaja ja yrittäjyysmentori Jani Pihlajamaa iloitsee.
”Parasta koko konseptissa on sen lähtökohta: Mitä voi syntyä, kun laitetaan eri alojen ammattilaiset tiimeissä päiväksi pohtimaan ratkaisuja toimeksiantoon? Hackathonpäivän ideoista löytyy varmasti alkuja, joita jalostamalla voidaan löytää hienoja ratkaisuja.”
Hackathon järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Turun AMK:n Master Schoolissa osana Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojaksoa, jossa opiskelijat perehtyvät tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin. Seuraava hackathon järjestetään jo syksyllä 2020.
Lue lisää ratkaisuistamme rakennustyömaille.
Maaliskuun alusta lähtien toteutetut reittimuutokset ovat lähinnä koskeneet pakkaavien autojen reittejä koko Päijät-Hämeen alueella. Muutoksia on tehty Heinolassa, Lahdessa, Asikkalassa, Vääksyssä Nastolassa ja viimeisimpänä Orimattilassa sekä Myrskylässä ja Pukkilassa.
Orimattilan, Myrskylän ja Pukkilan alueiden uudet reitit otetaan käyttöön 18.5.2020.
Muutokset näkyvät joillekin asiakkaillemme muuttuneina tyhjennyspäivinä. Reittiuudistuksilla pyritään muun muassa toimintavarmuuden lisäämiseen ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin.
“Muutos on ollut mittava, mutta erittäin tärkeä. Esimerkiksi toimitusvarmuuden osalta on jo nyt nähtävissä positiivisia vaikutuksia. Uskomme, että kokonaisvaikutukset ovat erittäin positiiviset ja pystymme palvelemaan asiakkaitamme tulevaisuudessa vieläkin paremmin”, kertoo yksikönpäällikkö Pasi Halttunen.
Lisätietoja reittimuutoksista Päijät-Hämeen alueella on saatavissa asiakaspalvelustamme arkisin kello 7.30 – 16.00:
puh. 010 5400
yritysasiakaspalvelu@remeo.fi.
Viikonlopun Taloussanomat-verkkojulkaisussa kerrottiin kotitalouksissa syntyvän jätteen määrän lisääntymisestä koronavirusepidemian seurauksena. Jutussa haastatellut asiantuntijat kertovat mm. siitä, että jäteastioiden paino on kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt kuljettajien työtaakkaa.
Vantaan yksikönpäällikkö Risto Luoto jakaa jutussa kiitosta kuljettajille, jotka ovat kuitenkin työskennelleet motivoituneesti.
Juttuun haastateltu Vantaan yksikön kuljettaja Joonas Haila kertoo, että yhden työvuoron aikana kilometrejä kertyy noin 13. Työtahti on kuitenkin ripeä, mistä kertoo sekin, että juttua kuvannut videokuvaaja joutui ottamaan uusintakierroksen seuraavalla jätekatoksella.
Lue artikkeli ja katso video:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006492572.html
REMEO Moni -monilokeropalvelu on ollut käytössä pitkään eri puolilla Suomea. Monilokero on käyttäjälleen kätevä, koska jätteitä ei tarvitse säilyttää sisällä, vaan ne voi lajitella monilokeroastiaan suoraan pihalla.
”Näemme monilokeron nykyaikaisena tapana osallistua kiertotalouteen ja hoitaa lajittelu mahdollisimman pitkälle itse. Palvelumme on jo vuosia saanut kiitettävää palautetta, sillä sen avulla saadaan lajiteltua jo kotona kaikki jätteet”, kertoo Vaasan yksikönpäällikkö Mika Sillanpää.
Kiertotalouden toteuttaminen on sanansa mukaisesti taloudellista.
”Kalliimman poltettavan jätteen määrä vähenee aivan dramaattisesti, kun jätteet lajitellaan omiin lokeroihinsa”, Sillanpää painottaa.
Monilokero herättää Sillanpään mukaan ajattelemaan kiertotaloutta myös toisesta näkökulmasta.
”Sillä voi olla vaikutusta jopa kulutustottumuksiin, kun huomaa minkälaisia pakkauksia päivittäin kiikuttaa jäteastiaan”, Sillanpää pohdiskelee.
Vuosien varrella on myös saatu käyttäjiltä paljon erilaisia ideoita ja vinkkejä, joista on myös otettu vaarin.
”Asiakkaamme ovat erittäin valveutuneita ja kiinnostuneita jätehuollon toiminnasta. Iloksemme voimme todeta uusimpana kehityksenä käytössämme olevat biokaasulla toimivat ajoneuvot. Näin auto esimerkiksi voi kulkea keräämällään biojätteellä”, Sillanpää iloitsee.
Viime aikoina muovin kierrättäminen on ollut otsikoissa tiuhaan.
”Muovinkierrätys kiinnostaa selvästi, mikä on näkynyt meilläkin selkeästi muovinkeräyksen kysynnän nousuna. Muovi ei ole monilokerossa yhtenä vaihtoehtona, koska sen määrä on niin suuri. Keräämme sen erillisessä jäteastiassa. Näin pelastamme maapalloa aina vain enemmän. Askel kerrallaan”, Sillanpää filosofoi.
Koska kiinnostus monilokeropalvelua ja ylipäätään lajittelua kohtaan on lisääntynyt, Vaasan seudulla nähdään tärkeänä lisätä kotitalouksien tietoutta lajittelun tehostamisen eri mahdollisuuksista.
”Nyt, kun perheet viettävät enemmän aikaansa kotona, haluamme kannustaa heitä kiinnittämään huomiota jätteiden syntyyn, lajitteluun sekä näiden kautta omiin kulutustottumuksiin. Lajittelua voi harjoitella koko perhe yhdessä. Kouluissa kiertotaloutta, kierrätystä ja lajittelun merkitystä onkin jo pitkään tuotu hienosti esille”, Sillanpää kiittelee.
Vaasan ja Mustasaaren monilokerokampanja on pyörähtänyt käyntiin huhtikuussa. Kampanjalla halutaan herättää paitsi kiinnostusta lajitteluun, myös tarjota yksi houkutteleva ratkaisu lajittelun tehostamiseen.
Lisätietoja kampanjasta ja kampanjatarjouksesta saatte asiakaspalvelustamme numerosta 010 5400 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@remeo.fi.
Lue lisää monilokerosta:
https://remeo.fi/tuotteet/nelilokero/
Lue lisää kiertotaloudesta:
https://remeo.fi/kiertotalous/
”Aiemmin meillä ei ollut näin laajamittaista ja järjestelmällistä lajittelua, joten olemme menneen paljon eteenpäin. Kehitystä edistää sekin, että voimme Remeo Oy:n järjestelmän ansiosta seurata jätejakeiden kehitystä kuukausitasolla tarkasti”, kertoo logistiikka- ja hankintajohtaja Marko Visuri.
Kierrätystä kehitetään Remeo Oy:n sekä asiakasyritysten kanssa koko ajan.
Lue koko tarina: https://remeo.fi/case/materiaalit-kiertoon-ja-romut-rahaksi/
Olemme kehittäneet yhdessä kuljettajiemme kanssa toimintaamme ja uusineet reittejämme Heinolan alueella. Uusitut reitin näkyvät joillekin asiakkaillemme muuttuneina tyhjennyspäivinä. Uudet reitit astuvat asteittain voimaan maanantaista 13.4.2020 lähtien.
Reittiuudistuksilla pyritään muun muassa toimintavarmuuden lisäämiseen ja positiivisiin ympäristövaikutuksiin.
”Positiivisia ympäristövaikutuksia syntyy lisäksi siitä, että reiteillä asiakkaitamme palvelee entistä useammin kaksilokeroinen jäteautomme. Sillä pystymme kuljettamaan kahta eri jätelaatua samalla kertaa, koska auton sisällä on kaksi erillistä kuormatilaa”, kertoo yksikönpäällikkö Pasi Halttunen.
Asiakaspalvelumme puoleen voi aina kääntyä, mikäli toiminnastamme herää kysyttävää. Kerromme mielellämme myös esimerkiksi uuden jätelain vaikutuksista ympäristöhuollon toimintaan.
Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 7.30 -16.00 puhelinnumerossa 010 5400 ja sähköpostitse osoitteissa asiakaspalvelu@remeo.fi ja yritysasiakaspalvelu@remeo.fi.
Verkkosivujemme lisäksi löydät uusinta tietoa uutiskirjeestämme. Voit tilata sen osoitteesta remeo.fi/tilaa-uutiskirje.
Haku