Turun kauppakamari ja Remeo järjestävät lounastilaisuuden Ruissalon tapahtumatelakalla, jossa keskitytään ajankohtaiseen aiheeseen eli miten kiertotalouden myötä voimme tehostaa kestävää kasvua. Tilaisuudessa pääsee tutustumaan myös historialliseen Turun veneveistämön miljööseen.
Tilaisuuden puhujina toimivat Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen ja Remeo Oy:n Turun ja Uudenkaupungin yksikönpäällikkö Timo Räsänen. Tilaisuus on suunnattu erityisesti teollisuusalan yrityksille.
Lue lisää Turun kauppakamarin sivuilta!
Koko kaupungin valloittava ja juoksijalegenda Paavo Nurmea kunnioittava tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992.
”Tapahtuma on löytänyt paikkansa juoksijoiden sydämissä, mistä kertoo esimerkiksi se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana osanottajien määrä on säilynyt tasaisesti 3000 ja 3400 välillä”, tapahtumatuottaja Kari Ahonen sanoo.
Koska urheilutapahtumiin osallistuu paljon ihmisiä, niissä syntyy myös paljon jätettä, joiden keräämisestä ja kierrättämisestä Remeo huolehtii. Lisäksi Remeo hoitaa paikalle riittävän määrän saniteettitiloja.
Paavo Nurmi Festival ja Remeo ovat kehittäneet palveluja yhdessä monin tavoin, jotta kaikki jäte saataisiin mahdollisimman hyvin talteen ja kiertoon eli hyödynnettäväksi uudelleen. Pitkäaikainen yhteistyö sujuu hyvässä hengessä.
”Remeo on meille hyvä, luotettava ja innovatiivinen yhteistyökumppani. Kehitämme jätehuoltoa koko ajan yhdessä palvelujen tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä ajatellen. Yhteistyömme uudistuu tarpeiden mukaan – ihan niin kuin tapahtumatkin elävät ajan hengessä”, Ahonen pohtii.
Paavo Nurmi Marathon tarjoaa juoksijoille matkoja moneen makuun: täysmaratonin (42,195 km), puolimaratonin (21,097 km) ja kympin (10 km). Myös perheen pienimmät pääsevät mukaan minimaraton-matkoille (1,2 km ja 700 m).
Lue lisää: http://paavonurmimarathon.fi/
Paavo Nurmi Marathon löytyy myös somesta:
Facebook: @paavonurmimarathonturku, www.facebook.com/paavonurmimarathonturku
Facebook-tapahtuma: www.facebook.com/events/336801110215292/
Instagram: www.instagram.com/paavonurmimarathonturku/
Lasten Festarit ja Remeo huolehtivat yhdessä tänäkin vuonna siitä, että roskat saavat uuden elämän.
”On hienoa olla mukana tapahtumassa, jossa pääsemme kertomaan iloisella tavalla kiertotaloudesta ja sen merkityksestä. Festarivieraat voivat esimerkiksi tutustua suuriin roska-autoihimme ja pelata hauskaa ja hyödykästä lajittelupeliämme”, Remeo Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto kertoo.
Luonnollisesti Remeo huolehtii tapahtuman ympäristöhuollosta. Festarialueelta löytyy yksittäisten jäteastioiden lisäksi viisi isoa kierrätyspistettä, joissa on jäteastiat bio- ja sekajätteille sekä metalli-, lasi- ja muovipakkauksille.
Tänä vuonna menossa on mukana myös magiaa. Remeo on kutsunut paikalle Suomen suosituimman vatsastapuhuja Sari Aallon, joka on valloittanut kaikenikäisten sydämet hulvattomien nukkehahmojensa kanssa.
Päälavalla nähtävässä nauruhermoja kutittelevassa ja taidokkaassa esityksessä suloinen Simpanssi-Anssi saa kierrätyskärpäsen pureman. Yhdessä yleisön ja nukkeystäviensä kanssa Anssi tutkii, voisiko maapallosta pitää huolta taikomalla jätteet uusiksi tavaroiksi.
”Toivomme, että saamme festarivieraat pohtimaan, miten voisimme yhdessä rakentaa tulevaisuutta, jossa luonnonvaroja ei hukata”, Luoto sanoo.
Lasten Festarit on koko perheen ilmainen tapahtuma, joka tarjoilee monenlaista tekemistä ja näkemistä Hesperian puistossa Töölönlahden rannalla. Tämän vuoden teemana on lastenkulttuurikarnevaali. Nähdään lauantaina 3.8. klo 10–16!
Lue lisää: https://www.lastenfestarit.fi/
Lasten Festarit löytyy myös somesta:
Facebook: @LastenFestarit, www.facebook.com/LastenFestarit/
Facebook-tapahtuma: @LastenFestarit 2019, www.facebook.com/events/801072470229253/
Instagram: @lastenfestarit, www.instagram.com/lastenfestarit/
Twitter: @LastenFestarit, twitter.com/LastenFestarit
Kuvassa vatsastapuhuja Sari Aalto ja Simpanssi-Anssi. ”SIMSALABIM! TAIOTAAN JÄTTEET UUSIKSI TAVAROIKSI” -esitys alkaa päälavalla klo 13.50.
Kalevan kisat 2019 järjestetään Suomen ilmastokaupungissa Lappeenrannassa 1. – 4.8. Kilpailun isäntänä toimii kaupungin lisäksi Lappeenrannan Urheilu-Miehet, jonka puheenjohtaja Mauri Auvinen toimii myös Kalevan kisojen pääsihteerinä.
Kalevan Kisojen ympäristötavoitteet ovatkin tänä vuonna kunnianhimoisia.
”Haluamme myös Kalevan kisojen kautta viestiä, että kierrättäminen ja ekologisuus kuuluu kaikille. On hienoa että saamme yhdessä Remeon kanssa tuoda tätä viestiä esille suurtapahtumassamme ilmastopääkaupunki Lappeenrannassa”, sanoo kisojen pääsihteeri Mauri Auvinen.
Kalevan kisojen vahva panostus ympäristöön näkyy vierailijoille monin tavoin. Esimerkiksi muoviset kertakäyttölautaset on kisojen VIP-ravintolassa korvattu kestävän kehityksen mukaisilla bambulautasilla ja alueelle tuodaan runsaasti jäteastioita, joiden avulla kisavieraat voivat kierrättää biojätteen, pullot ja tölkit. Loput jätteet hyödynnetään energiana.
Kiertotalous ei siis ole mitään hypetystä, vaan viisaita ratkaisuja ja käytännön tekoja jo tänään.
“Meille kiertotalous on kirjattu yrityksemme dna:han”, kertoo aluejohtaja Janne Vehmaa Remeo Oy:stä.
”Me ihmiset käytämme nykyisin enemmän luonnonvaroja kuin mitä maapallo voi kestävästi tuottaa. Jotta meillä olisi täällä hyvä olla jatkossakin, tarvitsemme uutta ajattelua ja tekoja kiertotalouden eteen, jotta kaikki käyttämämme materiaali saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön, eilisen roskasta huomisen raaka-aineeksi”, Janne muistuttaa.
Kiertotalouden toteuttamisessa on tärkeätä myös tietouden lisääminen, jota Remeo tuo kisoihin mm. lajittelupelin avulla.
Lajittelu on ratkaisu, todettiin keväällä Ylen I love muovi -kampanjassa, jossa Remeo oli näkyvästi mukana.
“Haluammekin lisätä ihmisten lajittelutietämystä ja ymmärrystä sen tärkeydestä aina kun voimme. Tällaisissa upeissa tapahtumissa mukana oleminen tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden”, kertoo Remeo Oy:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Taina Luoto.
Lämpimästi tervetuloa testaamaan omaa lajittelutietämystä ja oppimaan uutta kierrättämisestä ja kiertotaloudesta Remeo Oy:n pisteeseen! Paikalla on myös isot ja ystävälliset jäteautot. Remeo toimii kisoissa myös laji-isäntänä naisten 100 metrin juoksussa ja miesten 110 metrin aitajuoksussa.
Kalevan kisat järjestetään tänä vuonna Lappeenrannassa, joka on Suomen ilmastokaupunki. Tämä antaa erityistä painoarvoa kisojen tämän vuoden ympäristötavoitteille.
Lappeenranta sijoittui 18 parhaan kaupungin joukkoon WWF:n Earth Hour City Challenge 2016 -kilpailussa, jossa oli kaikkiaan mukana 125 kaupunkia.
Lappeenranta tavoittelee uutta yritystoimintaa ja kasvua erityisesti uusiutuvan energian, kiertotalouden ja vesiteknologian aloilla. Ympäristö- ja energia-asioissa kaupungin tärkein yhteistyökumppani on LUT-yliopisto.
Lue lisää:
Remeo/kiertotalous
Greenreality / Lappeenrannan kaupunki
Jotta myös 100. Ruisrockin järjestäminen Ruissalossa on mahdollista, Ruisrock kantaa vastuunsa tapahtumassa syntyvän jätteen kierrättämisestä ja huolehtii mahdollisimman vähäisestä luonnonvarojen käytöstä.
Ruisrock on myös mukana Ekokompassi-järjestelmässä, jonka avulla se toteuttaa tärkeätä ympäristötyötä. Ekokompassi-järjestelmään kuulumalla Ruisrock auttaa mm. ympäristönsuojelun edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa.
”Ruisrockin ja omat arvomme ovat täysin yhteneväiset – me molemmat haluamme huolehtia tulevaisuudesta. Onkin jälleen upeata, kun saamme tukea festivaalia sen ympäristötavoitteissa tarjoamalla omaa osaamistamme”, sanoo avainasiakaspäällikkö Juha-Pekka Mäkilä Remeo Oy:stä.
Tänä vuonna Remeo auttaa festivaalikävijöitä huolehtimaan ympäristöstään entistä paremmin mm. lisääntyneellä opastuksella.
”Olemme panostaneet vahvasti saniteettikalustomme opastukseen, jotta kemiallisen WC:n säiliöihin ei laitettaisi roskia, sillä ne haittaavat jätteen käsittelyä ja hyödyntämistä edelleen. Pienillä teoilla voi jokainen meistä vaikuttaa ympäristön hyväksi, Mäkilä jatkaa.
”Me näemme toiminnassamme sen, miten ihmiskunta käyttää enemmän luonnonvaroja kuin maapallo voi kestävästi tuottaa. Teemmekin joka päivä asiakkaidemme kanssa työtä, jotta kaikki mahdollinen saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön, eilisen roskasta huomisen raaka-aineeksi. Visionamme on maailma, jossa luonnonvaroja ei hukata”, painottaa Mäkilä.
Yhteistyössä Ruisrockin kanssa UNICEF kertoo puhtaan veden tärkeydestä: likainen vesi tappaa enemmän lapsia kuin sodat.
Festivaali onkin luonteva hetki testata maailman koululaisten käyttöön suunniteltua hygieenistä ja vettä säästävää käsienpesuhanaa, eli Elefanttihanaa. Suomalais-ugandalaisena yhteistyönä kehitetyt Elefanttihanat tuo alueelle Suomen UNICEF.
Yhteistyöllä halutaan tavoittaa nuoria aikuisia ja päästä kertomaan heille puhtaan veden tärkeydestä.
”Olemme iloisia, kun saamme tukea Ruisrockin ja Unicefin yhteistyötä tarjoamalla kampanjatilaa saniteettikalustossamme, Mäkilä toteaa ylpeänä.
https://ruisrock.fi/info/ruisrockin-arvot/ymparisto/
”Kaikkien meille työtä tekevien turvallisuus, terveys ja hyvinvointi on yrityksellemme ensiarvoisen tärkeää. Meillä on tapaturmien suhteen nolla-visio ja kannustamme omaa henkilöstöämme ja urakoitsijoitamme kiinnittämään turvallisuusseikkoihin huomiota ja ilmoittamaan tekemistään huomioista meille, jotta voimme korjata ja parantaa toimintamme turvallisuutta”, kertoo työturvallisuudesta vastaava kehityspäällikkö Eeva Perälä Remeo Oy:stä.
Remeo Oy:n tavoitteena ja sertifikaattien säilymisen edellytyksenä on toiminnan jatkuva kehittäminen ja parantaminen myös työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin osalta.
”Jatkuvaan tekemisen parantamiseen tarvitaan koko henkilöstömme sekä kaikkien meille työtä tekevien panosta”, Perälä korostaa.
ISO 45001:2018 -standardin mukainen sertifikaatti on vahva signaali sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Yksittäiset onnettomuudet kootaan yhteen ja päästään käsiksi kokonaisvaltaiseen riskien arviointiin ja analysointiin.
ISO 45001 -standardi on integroitu osaksi Remeo Oy:n sertifioitua toimintajärjestelmää, johon kuuluvat lisäksi laadunhallinnan ja ympäristönhallinnan standardit ISO 9001 ja ISO 14001 sekä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+.
Lue lisää Remeo Oy:n sertifikaateista.
Ensimmäinen ”tuhannen taalan paikka” avautuu, kun Suomi järjestää epävirallisen ympäristöministerikokouksen Helsingissä 11.–12.7.2019. Kokouksen ensimmäisenä päivänä ministerit keskustelevat EU:n ilmastotavoitteista sekä luonnon monimuotoisuuden elvyttämisestä, toisena päivänä kiertotaloudesta ja sen seuraavaan vaiheeseen etenemisestä.
”Suomen puheenjohtajuuskausi osuu tietynlaiseen vedenjakaja-paikkaan. Suomi on saanut juuri uuden hallituksen ja EU-komission uudesta kokoonpanosta neuvotellaan. Puheenjohtajakauden agendalla ei ole merkittäviä direktiivejä ratkaistavaksi, mutta meillä on upea tilaisuus suunnata EU:n ja komission tulevaa toimintaa tärkeiksi näkemiimme suuntiin”, Nikula sanoo.
”Yhden puheenjohtajakauden aikana maailmaa ei muuteta, mutta voimme vaikuttaa siihen, mitä tulee komission agendalle.”
Heinäkuisen ympäristöministerikokouksen tavoitteena on valmistella päätelmiä, joita pyritään käsittelemään komissiossa tämän vuoden lokakuussa. Päätelmien pohjalta linjataan tulevaa strategiaa komission seuraavalle 5-vuotiskaudelle.
”Päätelmät eivät ole sitovia vaan ikään kuin pehmeitä toimeksiantoja, joiden toivotaan ohjaavan EU:n toimintaa tulevaisuudessa”, Nikula toteaa.
Suomen tavoitteena on saada oma sormenjälki EU-työhön. Puheenjohtajakaudella se halutaan näkyviin erityisesti ympäristöasioissa. ”Yksi konkreettisista tavoitteistamme on, että EU:ssa jatketaan kiertotalouden edistämistä ja laaditaan Kiertotalouden strategia tai suunnitelma 2.0.”
EU-komissio julkaisi vuonna 2015 ensimmäisen kiertotalouden toimintaohjelman, jonka jälkeen on Nikulan mukaan tapahtunut paljon. Maaliskuussa 2019 julkaistu seurantaraportti kertoo, että kaikissa ohjelmaan sisältyvässä 54 toimenpiteessä on edetty, joskaan tuloksia raportissa ei arvioida.
Merkittävimmiksi edistysaskeleiksi Nikula mainitsee jätelainsäädännön uudistamisen, muovistrategian sekä kertakäyttömuovidirektiivin toteutumisen.
”Kaikki nämä saavutukset edistävät kiertotaloutta. Tekemistä ja kirimistä kuitenkin riittää. On noustava uudelle ja aiempaa kunnianhimoisemmalle tasolle.”
”EU:ssa ei ole vielä kiertotaloutta, sillä vain noin 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi ja uusiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen tuottavuus on varsin matalla tasolla ja kertakäyttökulttuurimme haaskaa materiaaleja. Olemme myös liian riippuvaisia harvinaisista mineraaleista ja metalleista”, sanoo neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä.
Nikula muistuttaa, ettei kiertotalous edisty pelkästään direktiiveillä. Tarvitaan myös toimintatapojen muutosta, uusia rahoituskuvioita, verotuskäytäntöjen muuttamista ja haitallisten tukien poistamista. Lisäksi tarvitaan eri sektoreiden ja toimialojen uusia avauksia ja liiketoimintamalleja, joilla vähennetään neitseellisten materiaalien käyttöä ja suljetaan kiertoja.
”EU:ssa ei ole vielä kiertotaloutta, sillä vain noin 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi ja uusiksi tuotteiksi. Luonnonvarojen tuottavuus on varsin matalla tasolla ja kertakäyttökulttuurimme haaskaa materiaaleja. Olemme myös liian riippuvaisia harvinaisista mineraaleista ja metalleista.”
”Kunnianhimoisia tavoitteita on, mutta toimintaa pitää huushollata jatkossa siten, että materiaalit pysyisivät mahdollisimman pitkään kierrossa ja niistä saataisiin lisäarvoa. Kiertotalous on välttämättömyys, muttei itseisarvo, jos se tuottaa toisessa päässä lisää uusia haasteita. Kierrätystuotteiden markkinoita ei voida edistää esimerkiksi käyttämällä materiaaleja, joissa on ympäristöhaittoja lisääviä kemikaaleja.”
Kiertotalous ei edisty direktiiveistä huolimatta, jos ihmiset eivät ole valmiita tekemään kestäviä valintoja. Eurooppalaiset elävät yltäkylläisyydessä, mutta syyllistämällä muutos ei tapahdu. Tarvitaan oivaltavaa asennemuutosta, sillä moni miettii, ettei omalla tekemisellä ole mitään merkitystä tai että juna meni jo.
”Jos jäämme odottamaan sitä päivää, että kaikki tekevät, sitä ei tule koskaan. Joidenkin on näytettävä mallia ja raivattava tietä, on vain tehtävä. Emme voi odottaa, että ´joku´, kuten valtio tai EU ratkaisee asiat, sillä me kaikki olemme toimijoita. Yksittäinen teko voi olla pieni, mutta isossa kuvassa merkittävä”, Nikula korostaa.
”Sillä on suuri ero, päättääkö vaikkapa viisi miljardia ihmistä päivittäin laittaa muoviroskan kierrätykseen vai heittääkö sen mereen. Kansainvälisillä foorumeilla on helppo huudella, mutta tarvitaan myös arkisia tekoja.”
Yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia, sillä kiertotalous koskee yhä moninaisempia toimialoja. Viime aikoina pinnalla on ollut muovi, mutta jatkossa enenevästi myös muut materiaalit, kuten tekstiilit, elektroniikka, rakentaminen ja ruoka.
”Kansalliset ja paikalliset jätemääräykset määrittelevät tekemistä, mutta ympäristöhuoltoyritykset ovat tietynlaisella pelintekijän paikalla siinä, miten kotitaloudet ja yritykset saadaan vähentämään jätettä, kierrättämään ja miten jätteitä voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin”, Nikula sanoo.
”Erilliskierrätys kasvaa Keski-Euroopassa vauhdilla, joten potentiaalia löytyy paljon. Katseita tulisi kääntää myös tuottajiin, jotta vastuu kasvaisi tuotteen valmistamisesta myös suunnittelun, jätteiden saattohoitoon sekä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen.”
Suomi noudattaa puheenjohtajakaudellaan kestävän kehityksen periaatteita kaikissa järjestelyissä. ”Toimiva ja vieraanvarainen puheenjohtajuus voidaan järjestää ekologisesti kestävällä tavalla. Kestävyys näkyy niin pienissä kuin suurissa valinnoissa”, EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi korostaa.
Suomessa järjestettävien kokousten määrä on maltillinen ja kaikki kokoukset on keskitetty Helsinkiin. Kokouspaikkana Finlandia-talo on hyvin tavoitettavissa julkisilla liikennevälineillä. Puheenjohtajakautta varten tuotetaan mahdollisimman vähän materiaalia ja kokouksissa suositaan digitaalisia sovelluksia sekä kiertotalouteen perustuvia toimintatapoja.
”Olemme luopuneet perinteisistä puheenjohtajakauden tavaralahjoista ja käytämme niille varatut rahat kokousvieraiden lentojen päästöjen kompensointiin,” Leisi kertoo.
Kokoustarjoiluissa suositaan suomalaista lähi- ja luomuruokaa, ja ruokahävikki minimoidaan. Suomalainen puhdas vesi on näkyvästi esillä, joten pullotetun veden sijaan kokousvieraille tarjotaan raikasta hanavettä.
Nivalan Jätehuolto Kalevi Mehtälä Ky on vuonna 1980 perustettu perheyritys, jossa paikallisia jätehuoltopalveluja ehti tuottaa kahden eri sukupolven yrittäjät.
“Vahvasti paikallisena toimivan Remeo Oy:n myötä palveluntarjonnan laajuus sekä moderni kalusto takaavat asiakkaillemme myös jatkossa laadukasta sekä entistä monipuolisempaa jätehuoltopalvelua”, toteaa yrittäjä Isto Mehtälä.
“Kauppa vahvistaa entisestään asemaamme Nivalassa, ja sen myötä pystymme tarjoamaan Remeo Oy:lle siirtyville uusille asiakkaillemme entistä laajemman palvelukokonaisuuden, mukaan lukien jätehuolto-, loka- ja huuhtelupalvelut sekä materiaalin vastaanotto ja kierrätyspalvelut. Varmistamme yhdessä Isto Mehtälän kanssa, että kaikki asiakkaiden kannalta oleelliset tiedot siirtyvät ja pystymme tekemään palveluntarjoajan vaihdon joustavasti ja asiakkaidemme tarpeet huomioiden”, sanoo Remeo Oy:n aluejohtaja Ville Pitkänen.
Nivalan Jätehuolto Kalevi Mehtälä Ky kiittää asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista ja toivottaa hyvää jatkoa sekä menestystä tulevaisuuteen heille ja Remeo Oy:lle.
Tilaukset voi jatkossa tehdä puhelimitse numeroon 010 5400 tai sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@remeo.fi.
Lisätiedot:
Yrittäjä Isto Mehtälä, Nivalan jätehuolto Kalevi Mehtälä Ky, isto.mehtala@kotinet.com, puh. 050 5822 998
Aluejohtaja Ville Pitkänen, Remeo Oy, ville.pitkanen@remeo.fi, puh. 044 781 9100
“Tänä vuonna Tuskassa on panostettu erityisesti kierrätykseen ja kestävään kehitykseen. Festarivieraille on esimerkiksi tarjolla biojätteen keräys sekä kierrätysneuvontaa. Ruokamyyjille sekä muille toimijoille tarjoamme yhdessä järjestäjän kanssa hyvät kierrätysmahdollisuudet”, kertoo palvelukoordinaattori Satu Åhlström Remeo Oy:stä.
Remeo on myös ollut mukana kouluttamassa talkoolaisia ja remeolaiset ovat mukana toteuttamassa kestävän kehityksen tapahtumaa koko perjantain ja lauantain, jotka ovat isoimmat päivät kävijämääriltään.
“Räätälöimme Tuskalle lisäksi aivan omat astiatarrat yhdessä Tuskan kanssa. Niilläkin tähtäämme siihen, että kierrätys onnistuisi entistä sujuvammin”, iloitsee Åhlström.
Remeo toimittaa Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland -tapahtumaan jäteastiat ja jätelavat sekä saniteettitilat. Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) ympäristöalan opiskelijat ovat ohjaamassa jätteiden lajittelua. Uutena asiana mukaan tulee nyt muovipakkausten kierrätys.
”Yhteistyö on meille viestinnällisesti tärkeää, koska haluamme kertoa kilpailijoille ja katsojille vihreistä arvoistamme ja kiertotalouden merkityksestä sekä tehdä näkyväksi vastuullista ja kestävää toimintaamme”, sanoo kilpailunjohtaja Tiina Boman.
Kun kisat on käyty, niistä ei näy jätteiden muodossa jälkeäkään. ”Voidaan sanoa, että lajittelu kuuluu tapahtuman yleissivistykseen ja yhteistyö Remeon kanssa on hyvin luonnollista”, Tiina toteaa.
Aluemyyntipäällikkö Niko Semeri Remeo Oy:stä on innoissaan. ”Tämä on hyvä yhteistyökuvio. Pyrimme tekemään kaikkemme, jotta kisat onnistuvat ja kiertotalous toteutuu mahdollisimman tehokkaasti.”
”Perjantain Ironkids-tapahtumassa lapsilla on lisäksi mahdollisuus tutustua Remeo Oy:n biokaasulla kulkevaan jäteautoon. Kaksilokeroautolla pystymme kuljettamaan kahta eri jätelaatua samalla kertaa, koska auton sisällä on kaksi erillistä kuormatilaa.”
Lue lisää kestävästä ja vastuullisesta tapahtumasta ASIAKASTARINAT-sivultamme.
Kuvat: Nokian Tyres IRONMAN 70.3 Finland
Haku