Vuoden merkittävimpiä muutoksia alalla on varmastikin ollut uusi jätelaki. Se astui voimaan 1.7.2022. Uuden lainsäädännön mukaisesti yrityksen on järjestettävä jätteiden lajittelu silloin, kun jätteen määritellyt viikkokohtaiset määrät toteutuvat. Velvoite koskee yrityksiä ja muuta hallinto- ja palvelutoimintaa. Viikkokohtaiset määrät ovat vain muutamia kiloja, joten muutos koskee myös monia pieniä yrityksiä. Tällä hetkellä yritysten on siis lajiteltava biojäte, kuitupakkausjäte, muovipakkaukset, lasi, metalli, paperi, SER ja vaaralliset jätteet – kunhan jätettä kertyy tietty määrä viikossa.
Lain myötä kirjanpitovelvollisuus jätteistä koskettaa valtaosaa yrityksistä – nyt myös elintarvikkeiden jalostus- ja valmistusteollisuutta, kauppaa sekä ravintola- ja majoitustoimintaa. Jäteraporttien sisältövaatimuksiakin päivitettiin. Jätteen vastaanottajan ja kuljettajan tiedot on raportoitava jatkossa tarkemmin, kuten myös jätteen tyyppi ja laatu. Lisäksi jätteiden kuljetusten valvontaa ja seurantaa haluttiin parantaa. Tähän tulee avuksi uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakirjojen tiedoista. Nämä muutokset tulevat voimaan kuitenkin vasta 1.1.2023.
Syyskuussa astui voimaan muutos myös betonimurskeen osalta. Jatkossa sitä ei enää automaattisesti luokitella jätteeksi. Asetus sisältää kuitenkin säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista. Myös tietyt laatuvaatimukset on määritelty.
Orgaanisten kierrätysravinteidenkin markkinoita päätettiin edistää tänä vuonna. Sen myötä heinäkuussa tuli voimaan uusi lannoitelaki. Näin kriteerit täyttävä jäteperäinen lannoitevalmiste ei ole enää jätettä, vaan sillä voi olla CE-merkintä tiettyjen vaatimusten täyttyessä.
Maaliskuussa hyväksyttiin uusi Valtakunnallinen jätesuunnitelma, joka on voimassa vuoteen 2027. Siinä määritellään Suomen valtion tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja jätehuollolle sekä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Myös Remeon toiminnan kannalta olennainen rakennusjäte on mainittu: rakentamisen jätemäärää pyritään yhä vähentämään. Sitä tulisi hyödyntää materiaalina vähintään 70 %. Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään ylipäätään valvotusti, riskit huomioon ottaen.
Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina vuonna 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.
Remeon osaltakin tapahtui suuria muutoksia: esimerkiksi entinen Delete Ympäristöpalvelut Oy siirtyi Remeon omistukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yritys on nyt Suomen markkinajohtaja rakennusjätteen käsittelyssä. Tavoitetta tukee se, että Remeo on myös sitoutunut tämän vuoden aikana rakentamisen Green Deal -sopimukseen. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta yritys on pääyhteistyökumppanina Vantaan Energian aktiivihiililaitoshankkeessa.
Vuonna 2022 on siis tapahtunut isoja asioita, niin Remeolla kuin Suomessakin – ja myös globaalisti jäteasioiden parissa. Toivotamme kaikille rauhallista loppuvuotta ja positiivisia muutoksia ensi vuodelle!
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Talven tultua jäteastioiden, -puristimien ja -lavojen tyhjennyksen onnistumiseksi keräysvälineiden ympäristön esteettömyydestä tulee huolehtia hyvin lumen ja jään osalta. Asiakkaan vastuulle kuuluu huolehtia jätepisteestä siten, että keräysvälineiden tyhjennys sujuu turvallisesti ja ongelmitta. Jätepisteestä huolehtimiseen lukeutuu muun muassa alueen auraus ja hiekoitus sekä lumitöiden teko keräysvälineiden päältä ja ympäriltä. Kun lumityöt on hoidettu asianmukaisesti ja alueen kunnossapidosta huolehditaan hyvin, voimme tyhjentää keräysvälineet turvallisesti.
Asiakkaan vastuulle kuuluu myös poistaa lumet jätepuristimien päältä. Turvallisuussyistä emme voi ottaa kyytiin puristimia, joiden päällä on paljon lunta. Puristimen päällä oleva lumi aiheuttaa turvallisuusriskin tyhjennysalueella ja liikenteessä.
Haastavien talviolosuhteiden vuoksi tyhjennyksissä saattaa aiheutua viiveitä. Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!
Liiketoiminnassa henkilöstön hyvinvointi ja viihtyvyys työssä on tärkeää. Remeolla tämä näkyy jo arvoissamme – Yhdessä, rohkeasti ja kestävästi. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen korostuvat ja näkyvät yrityksessä, vaikka olemme hajaantuneet laajalle alueelle Suomen kartalla.
Monet työntekijöistämme ovat kertoneet Instagram ja Facebook -kanavillamme olevissa henkilöstötarinoissa, mikä Remeolla työskentelyssä on parasta. Vastaukseksi olemme kuulleet lukuisia kertoja työkaverit eli muut remeolaiset. Työntekijämme ovat kertoneet remeolaisten olevan ihania, ammattilaisia työtehtävissään sekä tekevän töitä innostuneesti ja yhteen hiileen puhaltaen.
Remeolla työskentelyssä positiiviseksi ja innostavaksi koetaan myös se, että työskentelemme mielenkiintoisella ja jatkuvasti kehittyvällä tulevaisuuden alalla. Työntekijämme ovat kertoneet, että Remeolla oppii uutta joka päivä ja pääsee kehittämään osaamistaan esimerkiksi pohtimalla uusia näkökulmia. Työskentelemme ketterässä kasvuyhtiössä, jossa on inspiroivasti vauhti päällä.
Meillä arvostetaan työntekijöitä ja jokaisen työpanosta yhteisen hyvän eteen. Henkilöstömme kertoo, että työssä voi tuoda ilmi omia ideoita ja koetaan, että niissä myös tullaan kuulluksi. Työntekijämme kokevat arvostusta sekä kollegoilta että esihenkilöiltä. Meillä myös koetaan, että omalla työllä on merkitys.
Lue lisää myös täältä!
Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jo 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.
Muoviin liittyviä tutkimuksia tehdään myös enenevässä määrin. Helmikuussa WWF julkaisi raporttinsa siitä, kuinka muoviroska vaikuttaa vesistöissä merien lajeihin, biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin. Myös OECD:ltä tuli vuoden alusta kattavaa tietoa aiheesta. Muovin ja erityisesti mikromuovin vaikutuksista on yhä liian vähän tietoa, mutta nämä antavat suuntaa tulevaan.
Suomi aikoo omalta osaltaan panostaa muovien kiertotalouden toteutukseen lähivuosina. PlastLIFE hankekonsortio on viemässä Suomen muovitiekartan suunnitelmia käytäntöön vuosien 2023-2029 aikana. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous vuoteen 2035 mennessä.
Työssä on mukana yhteensä 17 eri toimijaa Suomesta. Hankkeen aikana kehitetään muoville vaihtoehtoisia ratkaisuja ja materiaaleja, tehostetaan muovin kierrätystä sekä vähennetään muovista aiheutuvia haittoja. Käyttöön on tulossa esimerkiksi muovin kertakäyttökiellon toimeenpano 2023. Myös mikromuoveja koskevia rajoituksia valmistellaan EU-tasolla.
Käynnissä oleva energiakriisi tulee todennäköisesti vauhdittamaan muovijätteen energiahyödyntämistä. Toistaiseksi muovin käsittelyssä on keskitytty mekaaniseen kierrättämiseen, mutta nyt kiinnostuksen kohteena on myös kemiallinen kierrätys. Mekaanisesti kaikkien muovien kierrättäminen on mahdotonta, jo siitäkin syystä, että monissa tuotteissa on käytetty eri muovilaatuja. Kemiallisessa kierrättämisessä käytetään raaka-aineena juuri näitä sekalaisia muovilaatuja tai likaantuneita muoveja. Suomessa on käynnistymässä useita eri kemialliseen kierrätykseen liittyviä hankkeita. Sitä myös kehitetään edelleen lopputuotteen laadun parantamiseksi.
Euroopan laajuisesti muovijätteen käsittelyssä on paljon parannettavaa, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Lähimenneisyydessä ongelmia on ratkaistu kuljettamalla muovia maanosan ulkopuolelle, mutta tulevaisuuden suunta on toisenlainen. Kemiallinen kierrätys, muovia koskevat lait ja kiellot, sekä tuotteiden kehittyminen näkyvät toivottavasti tulevaisuudessa positiivisesti myös vesistöissä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Linkkejä:
https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan
https://wwfint.awsassets.panda.org/downloads/wwf_impacts_of_plastic_pollution_on_biodiversity.pdf
https://www.oecd.org/environment/plastics/
Kiertotalous tehdään parhaiten yhdessä ja se on ollut selkeää Uusiolassa toimiville Remeolle, Vantaan Energialle ja Rudukselle. Konkreettinen yhteistyö alueella näkyy päivittäin, sillä Remeon jäteautot tyhjentävät keräämänsä sekä- ja energiajätteen Vantaan Energian laitoksen uumeniin tuottamaan sähköä ja lämpöä. Vieressä Remeon kierrätyslaitos lajittelee robottikäsillä kierrätyskelpoista uusiomateriaalia ja kierrätykseen kelpaamaton energiajae tuodaan Vantaan Energialle. Vantaan Energia laajentaa parhaillaan toimintaansa alueella ja työmaalta ylijäänyt louhe kiertää Rudukselle jatkojalostettavaksi. Vantaan Energian ruokalassa vierailevat naapurista sekä Ruduksen, että Remeon työntekijät ja Uusiolan tarinaa kerrotaan eri vierailijaryhmille, jotka tutustuvat alueella toimivien yritysten toimintaan.
Uusiola työllistää tällä hetkellä satoja työntekijöitä ja tulevaisuuden investoinnit lisäävät entuudestaan Uusiolan houkuttelevuutta työpaikkana. Uusiolaan onkin investoitu tähän mennessä enemmän kuin mihinkään muuhun kiertotalousalueeseen Suomessa. Lisäksi alueeseen tullaan investoimaan satoja miljoonia lähivuosina.
Remeon Uusiolassa sijaitseva, Euroopan edistyksellisin, materiaalinkäsittelylaitos edistää merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa. Remeon materiaalinkierrätyslaitos on Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen projekti ja iso harppaus tiellä, jota Remeo haluaa kulkea. Tällä tiellä älyteknologia ja datan hallinta muodostavat yhä isomman osan toiminnasta.
Uusimman teknologian myötä laitoksella tuotetaan yritysten jätteistä erittäin puhtaita ja arvokkaita, uudelleen käytettäviä materiaaleja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Kierrätyslaitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen nouseekin ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energiahyödyntämisen sijaan.
Remeo on tuonut tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ole ollut ja vie älyteknologiaa pidemmälle kuin muut, sillä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön. Remeon kierrätyslaitos lajittelee yritysjätteitä ja laitoksella on kapasiteettia käsitellä yli 70 % pääkaupunkiseudulla syntyvistä jätteistä, joista merkittävä osa käsitellään nyt muualla Suomessa tai Virossa.
Vantaan Energia antaa Uusiolassa kotitalouksien sekä kaupan ja teollisuuden jätteille uuden elämän sähkönä ja lämpönä. Syksyllä 2022 toiminta laajeni teollisuuden ja kaupan alan kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden energiahyötykäyttöön, kun jätevoimalan laajennus valmistui alueelle. Jätevoimalan laajennus hyödyntää energiantuotannon raaka-aineena kotimaista, kierrätykseen kelpaamatonta kaupan ja teollisuuden energiajätettä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta Suomeen.
Vantaan Energia on edullisen ja vähäpäästöisen lämmöntuotannon edelläkävijä. Jo vuosia sitten totesimme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö ei ole ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Ryhdyimme etsimään kiertotalousratkaisuja ja teknologiaa, joiden avulla voisimme päästä eroon fossiilisista yksi kerrallaan. Olemme jo puolittaneet päästömme vuoden 2010 tasosta ja investointiemme ansiosta lämmitämme Vantaan jo nyt 90 % fossiilittomasti.
Kaiken taustalla on Vantaan Energian pitkäjänteinen työ kiertotalouden ja uuden teknologian saralla. Kalliiden fossiilisten polttoaineiden sijaan lämpö tuotetaan kuluttajien sekajätteen, kaupan ja teollisuuden energiajätteen sekä kotimaisen hakkeen ja kierrätyspuun avulla. Näillä lämmönlähteillä lämmitetään jo nyt lähes 90 % vantaalaisista kiinteistöistä kodeista kouluihin. Nämä rohkeat valinnat ja investoinnit ovat johtaneet siihen, että Vantaan Energian kaukolämpö on koko maan edullisimpien joukossa ja kirkkaasti koko pääkaupunkiseudun edullisinta. Näin kiertotalouspolttoaineiden käytöstä ja fiksuista valinnoista hyötyvät myös asiakkaamme edullisen lämmön hinnan muodossa. Lue lisää: https://www.vantaanenergia.fi/me/uusiola-on-kiertotalouden-keskipiste/
Uusiolassa sijaitseva Rudus Kierrätyksen toimipiste vastaanottaa, varastoi ja jatkokäsittelee käytöstä poistettuja kivipohjaisia rakennusmateriaaleja: betoniteollisuudesta ja rakennustyömailta syntyvää purku- ja ylijäämäbetonia sekä kallion louhinnasta ylijäänyttä louhetta. Kaikki vastaanotetut kierrätysmateriaalit jatkokäytetään 100-prosenttisesti. Materiaali hyödynnetään raaka-aineena tuotteiden valmistuksessa tai siitä tehdään uusiotuotteita. Kierrätystuotteilla voidaan korvata neitseellisiä luonnonmateriaaleja sekä vähentää rakentamisessa materiaalimenekkiä.
Rakentaminen tarvitsee kiveä: ympäristökestävämpiä vaihtoehtoja saadaan valikoimaan myös kierrättämällä. Ruduksen uusiotuotteiden hiilikädenjälkeä kasvattamassa ovat kotimaisuus, betonin osalta hiilinielut sekä logistisesti järkevät kuljetusmahdollisuudet. Uusiolasta lähtee eteenpäin jo nyt hiilinegatiivisia kierrätystuotteita: betonimurskeella ja kierrätyslouheella on todennettu hiilikädenjälki. Näillä osaltaan autetaan asiakkaita pääsemään rakentamisessaan omiin ilmastotavoitteisiinsa. Ympäristö, rakennuttajat, yritykset ja asukkaat kiittää, kun voimme kulkea ympäristökestävästi rakennetuilla teillä, pihoilla ja puistoissa. Lue lisää: www.rudus.fi
5.12.2022 puhelinpalvelu klo 7-15
6.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
23.12.2022 puhelinpalvelu klo 7-15
26.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
5.1.2023 puhelinpalvelu klo 7-15
6.1.2023 asiakaspalvelumme on kiinni
6.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
26.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
6.1.2023 asiakaspalvelumme on kiinni
Poikkeavat aukioloajat saattavat aiheuttaa ruuhkaa asiakaspalveluumme. Muistathan että, voit jättää meille palvelupyynnön 24/7 nettisivujemme kautta.
Asiakaspalvelussamme on tällä hetkellä tekninen vika, jonka vuoksi soittopyyntöpalvelumme ei toistaiseksi toimi. Vikaa korjataan parhaillaan ja pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa asiakkaillemme!
Päivitys 28.10. Asiakaspalvelumme tekninen vika on saatu korjattua.
Jatkossa yritysasiakaspalvelumme palvelee Remeon yritysasiakkaita arkisin kello 7.00-16.00. Laajensimme aukioloaikaa ollaksemme jatkossa entistäkin paremmin tavoitettavissa yritysasiakkaillemme.
Asiakaspalvelun yhteystiedot täältä.
Vantaan Energia suunnittelee rakentavansa aktiivihiililaitoksen, joka tuottaisi kierrätysraaka-aineesta aktiivihiiltä ja hiilineutraalia lämpöä. Raaka-aineena aktiivihiililaitoksessa on kierrätyspuu, joka tällä hetkellä hyödynnetään polttamalla energiaksi. Vantaan Energian suunnittelemassa laitoksessa puujäte käsitellään hapettomassa pyrolyysiprosessissa, jonka lopputuotteena syntyy biopohjaista aktiivihiiltä ja prosessilämpöä.
Biopohjaisen aktiivihiilen tuotanto nostaisi merkittävästi kierrätyspuujätteen kierrätysastetta ja laitoksen tuottama hiilineutraali lämpö otettaisiin talteen Vantaan Energian lämpöverkkoon, josta kaupunkilaiset saavat yhä ympäristöystävällisemmin tuotettua energiaa. Aktiivihiiltä käytetään lukuisissa käyttökohteissa muun muassa teollisuuden ja yhdyskuntien vesien ja kaasujen puhdistusprosesseissa.
Aktiivihiililaitos tuottaisi vuodessa noin 8 000 tonnia aktiivihiiltä käyttäen raaka-aineenaan noin 60 000 tonnia kierrätyspuujätettä. Laitoksessa syntyvä polttamiseen perustumaton lämpö vähentäisi pääkaupunkiseudun energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä jopa 60 000 tonnia vuodessa. Aktiivihiililaitoksen on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2027 mennessä.
Vantaan Energian kumppanina hankekehityksessä ovat ympäristöhuoltoyritys Remeo ja monialayhtiö Berner. Aktiivihiililaitos mahdollistaisi Vantaan Energialle lisää ympäristöystävällistä lämmöntuotantoa, Remeolle kestävän ratkaisun asiakkaiden kierrätyspuujätteen kierrättämiseen ja Bernerille uutta liiketoimintaa aktiivihiilen myynnissä ja jakelussa kotimaassa ja vientimarkkinoilla.
Remeo on tunnettu innovatiivisista materiaalinkierrätysratkaisuista ja tässä hankkeessa Remeo on Vantaan Energian pääyhteistyökumppani, joka toimittaa kierrätyspuumateriaalin prosessiin. Remeolle projektissa on ollut tärkeää hakea ratkaisua muuten hyödyntämiskelvottoman kierrätyspuun hyötykäyttöön. Aktiivihiililaitos on seuraava askel puujätteen kierrätyksessä ja kierrätyskelvottoman jätepuun tuottajien, suurimmaksi osaksi rakennustyömaiden, kannalta aktiivihiililaitos edesauttaa kierrätysasteen parantamista ja vastaamaan jätelain vaatimaan 70 % kierrätysasteen saavuttamiseen.
Bernerillä on jo aiempaa kokemusta muiden yhtiöiden kanssa vastaavanlaisista yhteistyökumppanuuksista, jossa Teollisuuden Berner -liiketoimintayksikön vastuulla on tuotteen myynti, jakelu ja markkinointi Suomessa ja ulkomailla. Bernerin nykyisessä asiakaskunnassa useissa eri maissa on jo myös potentiaalisia asiakkaita aktiivihiilelle.
– On hienoa tehdä yhteistyötä alan johtavien yritysten kanssa ja nähdä, että kiertotalous ottaa harppauksia eteenpäin ja kierrätyspuulle löytyy muita vaihtoehtoja kuin polttaminen, tiivistää Vantaan Energian Kaupunkienergian liiketoimintajohtaja Kalle Patomeri.
– Remeon tavoite on Suomen CO2-päästöjen vähentäminen ja kiertotalouden edistäminen ratkaisuilla, joilla pystymme auttamaan suomalaisia yrityksiä vähentämään hiilijalanjälkeä. Kierrätyspuu on merkittävin iso jätejae, jolle ei ole olemassa teollisen mittakaavan kierrätysratkaisua. Aktiivihiililaitoshankkeella on haettu nimenomaan ratkaisua tähän ongelmaan ja hanke istuu erinomaisesti Remeon strategiseen tavoitteeseen kehittää kiertotalouden ratkaisuja sekä olla johtava uusiomateriaalin tuottaja. Hanke puun biohiiltämisestä mahdollistaa rakennustyömaiden ja muiden puujätteen tuottajien kierrätysasteen merkittävän nousun ja on oikea askel kierrätykseen kelpaamattoman puun hyötykäytössä, Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti toteaa.
– Olemme erittäin iloisia saadessamme olla mukana yhteistyökumppanina tässä kestävää kehitystä vahvasti edistävässä hankkeessa. Vastuullisuus on Bernerillä yksi strateginen painopistealue ja tavoitteenamme on lisätä kiertotalouden osuutta liikevaihdostamme. Hanke tukee myös kansainvälistymistämme edelleen, kertoo Bernerin Teollisuuden Berner -liiketoimintayksikön johtaja Mika Pirhonen.
Lisätiedot
Vantaan Energia Oy
Kalle Patomeri, liiketoimintajohtaja, Kaupunkienergia
p. 050 529 4158
kalle.patomeri@vantaanenergia.fi
Remeo
Mauri Lielahti, liiketoimintajohtaja
puh. 050 598 8158
mauri.lielahti@remeo.fi
Berner Oy
Mika Pirhonen, liiketoimintajohtaja
puh. 040 831 3451
mika.pirhonen@berner.fi
Vantaan Energia Oy
Vantaan Energia on yksi Suomen suurimmista kaupunkienergiayhtiöistä. Tuotamme lämpöä, sähköä ja energiatehokkuuspalveluita. Mahdollistamme asiakkaillemme sujuvan arjen ilmastoystävällisillä, jatkuvasti kehittyvillä palveluilla.
Energia-alalla on merkityksellinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Haluamme olla osa ratkaisua. Olemme kasvava kiertotalousenergiayhtiö, joka panostaa hiilineutraalien energiaratkaisujen löytämiseen. Luovumme fossiilisista polttoaineista vuonna 2026 ja etenemme kohti hiilinegatiivisuutta vuonna 2030. www.vantaanenergia.fi
Remeo
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Remeo kehittää ja investoi uusiin kiertotalouden ratkaisuihin, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Kiertotalous on merkittävässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja Remeon missiona on Suomen CO2 -päästöjen vähentäminen kierrätysasteen noston avulla. Jätteiden muuntaminen uusiomateriaaliksi on arvoketjun kriittisin ja haastavin vaihe, johon Remeo tarjoaa markkinan parhaat ratkaisut.
Remeon liikevaihto vuonna 2021 oli 92milj.€. Remeo toimii valtakunnallisesti ja työllistää yli 400 kiertotalousammattilaista.
www.remeo.fi
Berner
Berner Oy on vuonna 1883 perustettu kasvava ja kansainvälistyvä suomalainen neljän liiketoiminta-alueen perheyritys, jonka laadukkaat kotimaiset ja kansainväliset tuotteet ovat kiinteä osa suomalaista arkea. Konsernimme liikevaihto vuonna 2021 oli 417,7 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee yli 800 henkilöä. Pääkonttorimme, tutkimus- ja kehitysyksikkömme ja tuotantolaitoksemme sijaitsevat Suomessa, tytäryhtiömme Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltiassa. Vastuullisilla toimintatavoilla on Bernerillä pitkät perinteet ja vastuullisuus kiteytyy vahvasti myös kaiken tekemisemme ytimeen eli huomisen puolustamiseen – toimimme niin, että meillä kaikilla on vielä 100 vuodenkin päästä hyvä olla ja elää #huomisenpuolustaja. Lisätietoja: berner.fi
Green Deal -sopimuksen tarkoitus on vauhdittaa rakentamisen muovien kiertotaloutta. Sopimus julkistettiin ympäristöministeriön sekä rakennus- ja teollisuuden alan eri toimijoiden toimesta allekirjoitettuna joulukuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Alkuvaiheessa sopimus kattaa rakentamisen toimitusketjun ja rakentamisen kalvomuovit, lähinnä rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisällä tapahtuvaan suojaamiseen käytettävät muovit, joita kertyy volyymiltään eniten uudis- ja korjausrakentamisen työmailta.
Vuosien 2021 ja 2022 aikana tietoa kerätään kalvomuovien erilliskeräyksen, kulutuksen, uusiokäytön, kierrätyksen valmistelun ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien määristä sekä osuuksista, minkä pohjalta asetetaan kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet vuosille 2024-2027 kalvomuovien erilliskeräykselle, uudelleenkäytön ja kierrätysen valmisteluille, kulutuksen vähentämiselle ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien osuuksille.
Tutustu tarkemmin sopimukseen tästä.
Suomen tavoite on olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuonna 2025 ja hiilineutraali vuonna 2035. Tavotteiden saavuttamiseksi kaikkien sektoreiden tulee tehdä nopeita ja merkittäviä toimia ja sen vuoksi Rakentamisen muovit Green Deal -sopimus tulee vaikuttamaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lue lisää Rakentamisen muovit Green Deal -sopimuksesta Sitoumus 2050 -sivustolta.
Haku