Suomen jätemäärät ovat olleet pienessä kasvussa lähivuosina, mutta suurista luvuista ei ole kyse. Vuonna 2020 jätemäärä on kuitenkin ollut Suomessa korkeimmillaan. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2017–2020 – mikä tarkoittaa kotitalouksista, kaupoista, teollisuudesta ja palvelualalta kertyvää jätettä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden olikin lähes 600 kg. Tämä luku ylittää EU:n keskiarvon. Toisaalta tilastot eivät ole täysin yhteneväisiä joka maassa.
Jos jätemäärä on noussut, samaa ei voi sanoa kierrätyksestä: yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä luvun pitäisi kuitenkin olla vähintään 55 %. Kun kaatopaikkakielto astui voimaan 2016, yhä suurempi osa jätteestä on mennyt energiahyödynnykseen. Materiaalihyödynnys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka se oli ensisijainen päämäärä. Sen sijaan biojätteen ja muovin erilliskeräys on parantunut.
Eniten Suomessa kertyy jätettä kuitenkin kaivosteollisuudesta. Toisena on rakentaminen. Yrityspuolella materiaalihyödyntäminen on hitaasti lisääntynyt, mineraalijätteitä lukuun ottamatta. Erityisesti rakentamisen jätemäärät seuraavat suhdanteita: jos yleinen taloustilanne on hyvä, rakennetaan enemmän ja näin jätettäkin syntyy enemmän. Rakennusalan kierrätystavoite, 70 % on taas osoittautunut haasteelliseksi. Se oli tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2020, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut.
Jätehuollon haasteena on ollut ja on yhä kierrätyksen lisääminen. Suomi on maa, jossa on erittäin hyvin toimiva jätteenkäsittely, mutta se ei näytä suuresti edistävän kierrätysintoa. Yleisesti ajatellaan, että maailman jäteongelmat ratkaistaan hyvillä jätteenkäsittelylaitoksilla, mutta sen lisäksi täytyisi saada ihmiset osallistumaan lajitteluun. Kierrätystavoitteet kasvavat, mutta käytäntö laahaa perässä. Suomen jätemäärä on myös EU:n suurimpia väkilukuun suhteutettuna.
Kuten todettua, rakennusjätteen määrä on kytköksissä talouskehitykseen, mutta samoin on yhdyskuntajätteen laita. Toistaiseksi emme ole onnistuneet eriyttämään talouskasvua ja jätteen syntyä toisistaan. Kiertotalous pyrkii kuitenkin siihenkin, että toimintaa ei tarvitsisi pienentää jätemäärien vähentämiseksi. Lähivuodet näyttävät, onnistuuko tämä kunnianhimoinen suunnitelma.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/
https://ym.fi/jatesaadospaketti
https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_fi.pdf
https://lassikko.lt.fi/onko-rakennusjatteen-kierratystavoite-mahdollista-saavuttaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup
https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/valtsu-4.3-d
Joulukuun alun runsaat lumisateet hidastivat ajojamme huomattavasti ja lumitilanteen myötä yleiset tiealueet ovat olleet haastavia painavalle kalustolle. Lisähaasteita ovat tuottaneet puutteellisesti tehdyt lumityöt piha-alueilla, jonka takia kuljettajamme eivät ole pystyneet hoitamaan tyhjennyksiä ripeästi. Jouluviikon vesisateet jäädyttivät tienpintoja, joka on omalta osaltaan lisännyt raskaan kalustomme liikkumisen haasteita. Työ- ja liikenneturvallisuus ovat tekemisemme ytimessä, jolloin työtahti on hidastunut vaarojen välttämiseksi.
Sairaslomista johtuen emme ole saaneet lisäresursseja ajoihin, jonka vuoksi tyhjennyksiä on jäänyt tekemättä. Kuromme tilannetta kiinni parhaamme mukaan ja teemme tyhjennyksiä ylitöinä, jotta tilanne saadaan hallintaan.
Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja olemma pahoillamme haastavan tilanteen aiheuttamista myöhästymisistä!
Joululahjojen sijaan lahjoitimme tänä vuonna Punaisen Ristin avustustyölle Ukrainassa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 🎄
Vuoden merkittävimpiä muutoksia alalla on varmastikin ollut uusi jätelaki. Se astui voimaan 1.7.2022. Uuden lainsäädännön mukaisesti yrityksen on järjestettävä jätteiden lajittelu silloin, kun jätteen määritellyt viikkokohtaiset määrät toteutuvat. Velvoite koskee yrityksiä ja muuta hallinto- ja palvelutoimintaa. Viikkokohtaiset määrät ovat vain muutamia kiloja, joten muutos koskee myös monia pieniä yrityksiä. Tällä hetkellä yritysten on siis lajiteltava biojäte, kuitupakkausjäte, muovipakkaukset, lasi, metalli, paperi, SER ja vaaralliset jätteet – kunhan jätettä kertyy tietty määrä viikossa.
Lain myötä kirjanpitovelvollisuus jätteistä koskettaa valtaosaa yrityksistä – nyt myös elintarvikkeiden jalostus- ja valmistusteollisuutta, kauppaa sekä ravintola- ja majoitustoimintaa. Jäteraporttien sisältövaatimuksiakin päivitettiin. Jätteen vastaanottajan ja kuljettajan tiedot on raportoitava jatkossa tarkemmin, kuten myös jätteen tyyppi ja laatu. Lisäksi jätteiden kuljetusten valvontaa ja seurantaa haluttiin parantaa. Tähän tulee avuksi uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakirjojen tiedoista. Nämä muutokset tulevat voimaan kuitenkin vasta 1.1.2023.
Syyskuussa astui voimaan muutos myös betonimurskeen osalta. Jatkossa sitä ei enää automaattisesti luokitella jätteeksi. Asetus sisältää kuitenkin säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista. Myös tietyt laatuvaatimukset on määritelty.
Orgaanisten kierrätysravinteidenkin markkinoita päätettiin edistää tänä vuonna. Sen myötä heinäkuussa tuli voimaan uusi lannoitelaki. Näin kriteerit täyttävä jäteperäinen lannoitevalmiste ei ole enää jätettä, vaan sillä voi olla CE-merkintä tiettyjen vaatimusten täyttyessä.
Maaliskuussa hyväksyttiin uusi Valtakunnallinen jätesuunnitelma, joka on voimassa vuoteen 2027. Siinä määritellään Suomen valtion tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja jätehuollolle sekä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Myös Remeon toiminnan kannalta olennainen rakennusjäte on mainittu: rakentamisen jätemäärää pyritään yhä vähentämään. Sitä tulisi hyödyntää materiaalina vähintään 70 %. Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään ylipäätään valvotusti, riskit huomioon ottaen.
Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina vuonna 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.
Remeon osaltakin tapahtui suuria muutoksia: esimerkiksi entinen Delete Ympäristöpalvelut Oy siirtyi Remeon omistukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yritys on nyt Suomen markkinajohtaja rakennusjätteen käsittelyssä. Tavoitetta tukee se, että Remeo on myös sitoutunut tämän vuoden aikana rakentamisen Green Deal -sopimukseen. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta yritys on pääyhteistyökumppanina Vantaan Energian aktiivihiililaitoshankkeessa.
Vuonna 2022 on siis tapahtunut isoja asioita, niin Remeolla kuin Suomessakin – ja myös globaalisti jäteasioiden parissa. Toivotamme kaikille rauhallista loppuvuotta ja positiivisia muutoksia ensi vuodelle!
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Talven tultua jäteastioiden, -puristimien ja -lavojen tyhjennyksen onnistumiseksi keräysvälineiden ympäristön esteettömyydestä tulee huolehtia hyvin lumen ja jään osalta. Asiakkaan vastuulle kuuluu huolehtia jätepisteestä siten, että keräysvälineiden tyhjennys sujuu turvallisesti ja ongelmitta. Jätepisteestä huolehtimiseen lukeutuu muun muassa alueen auraus ja hiekoitus sekä lumitöiden teko keräysvälineiden päältä ja ympäriltä. Kun lumityöt on hoidettu asianmukaisesti ja alueen kunnossapidosta huolehditaan hyvin, voimme tyhjentää keräysvälineet turvallisesti.
Asiakkaan vastuulle kuuluu myös poistaa lumet jätepuristimien päältä. Turvallisuussyistä emme voi ottaa kyytiin puristimia, joiden päällä on paljon lunta. Puristimen päällä oleva lumi aiheuttaa turvallisuusriskin tyhjennysalueella ja liikenteessä.
Haastavien talviolosuhteiden vuoksi tyhjennyksissä saattaa aiheutua viiveitä. Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!
Liiketoiminnassa henkilöstön hyvinvointi ja viihtyvyys työssä on tärkeää. Remeolla tämä näkyy jo arvoissamme – Yhdessä, rohkeasti ja kestävästi. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen korostuvat ja näkyvät yrityksessä, vaikka olemme hajaantuneet laajalle alueelle Suomen kartalla.
Monet työntekijöistämme ovat kertoneet Instagram ja Facebook -kanavillamme olevissa henkilöstötarinoissa, mikä Remeolla työskentelyssä on parasta. Vastaukseksi olemme kuulleet lukuisia kertoja työkaverit eli muut remeolaiset. Työntekijämme ovat kertoneet remeolaisten olevan ihania, ammattilaisia työtehtävissään sekä tekevän töitä innostuneesti ja yhteen hiileen puhaltaen.
Remeolla työskentelyssä positiiviseksi ja innostavaksi koetaan myös se, että työskentelemme mielenkiintoisella ja jatkuvasti kehittyvällä tulevaisuuden alalla. Työntekijämme ovat kertoneet, että Remeolla oppii uutta joka päivä ja pääsee kehittämään osaamistaan esimerkiksi pohtimalla uusia näkökulmia. Työskentelemme ketterässä kasvuyhtiössä, jossa on inspiroivasti vauhti päällä.
Meillä arvostetaan työntekijöitä ja jokaisen työpanosta yhteisen hyvän eteen. Henkilöstömme kertoo, että työssä voi tuoda ilmi omia ideoita ja koetaan, että niissä myös tullaan kuulluksi. Työntekijämme kokevat arvostusta sekä kollegoilta että esihenkilöiltä. Meillä myös koetaan, että omalla työllä on merkitys.
Lue lisää myös täältä!
Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jo 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.
Muoviin liittyviä tutkimuksia tehdään myös enenevässä määrin. Helmikuussa WWF julkaisi raporttinsa siitä, kuinka muoviroska vaikuttaa vesistöissä merien lajeihin, biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin. Myös OECD:ltä tuli vuoden alusta kattavaa tietoa aiheesta. Muovin ja erityisesti mikromuovin vaikutuksista on yhä liian vähän tietoa, mutta nämä antavat suuntaa tulevaan.
Suomi aikoo omalta osaltaan panostaa muovien kiertotalouden toteutukseen lähivuosina. PlastLIFE hankekonsortio on viemässä Suomen muovitiekartan suunnitelmia käytäntöön vuosien 2023-2029 aikana. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous vuoteen 2035 mennessä.
Työssä on mukana yhteensä 17 eri toimijaa Suomesta. Hankkeen aikana kehitetään muoville vaihtoehtoisia ratkaisuja ja materiaaleja, tehostetaan muovin kierrätystä sekä vähennetään muovista aiheutuvia haittoja. Käyttöön on tulossa esimerkiksi muovin kertakäyttökiellon toimeenpano 2023. Myös mikromuoveja koskevia rajoituksia valmistellaan EU-tasolla.
Käynnissä oleva energiakriisi tulee todennäköisesti vauhdittamaan muovijätteen energiahyödyntämistä. Toistaiseksi muovin käsittelyssä on keskitytty mekaaniseen kierrättämiseen, mutta nyt kiinnostuksen kohteena on myös kemiallinen kierrätys. Mekaanisesti kaikkien muovien kierrättäminen on mahdotonta, jo siitäkin syystä, että monissa tuotteissa on käytetty eri muovilaatuja. Kemiallisessa kierrättämisessä käytetään raaka-aineena juuri näitä sekalaisia muovilaatuja tai likaantuneita muoveja. Suomessa on käynnistymässä useita eri kemialliseen kierrätykseen liittyviä hankkeita. Sitä myös kehitetään edelleen lopputuotteen laadun parantamiseksi.
Euroopan laajuisesti muovijätteen käsittelyssä on paljon parannettavaa, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Lähimenneisyydessä ongelmia on ratkaistu kuljettamalla muovia maanosan ulkopuolelle, mutta tulevaisuuden suunta on toisenlainen. Kemiallinen kierrätys, muovia koskevat lait ja kiellot, sekä tuotteiden kehittyminen näkyvät toivottavasti tulevaisuudessa positiivisesti myös vesistöissä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Linkkejä:
https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan
https://wwfint.awsassets.panda.org/downloads/wwf_impacts_of_plastic_pollution_on_biodiversity.pdf
https://www.oecd.org/environment/plastics/
Kiertotalous tehdään parhaiten yhdessä ja se on ollut selkeää Uusiolassa toimiville Remeolle, Vantaan Energialle ja Rudukselle. Konkreettinen yhteistyö alueella näkyy päivittäin, sillä Remeon jäteautot tyhjentävät keräämänsä sekä- ja energiajätteen Vantaan Energian laitoksen uumeniin tuottamaan sähköä ja lämpöä. Vieressä Remeon kierrätyslaitos lajittelee robottikäsillä kierrätyskelpoista uusiomateriaalia ja kierrätykseen kelpaamaton energiajae tuodaan Vantaan Energialle. Vantaan Energia laajentaa parhaillaan toimintaansa alueella ja työmaalta ylijäänyt louhe kiertää Rudukselle jatkojalostettavaksi. Vantaan Energian ruokalassa vierailevat naapurista sekä Ruduksen, että Remeon työntekijät ja Uusiolan tarinaa kerrotaan eri vierailijaryhmille, jotka tutustuvat alueella toimivien yritysten toimintaan.
Uusiola työllistää tällä hetkellä satoja työntekijöitä ja tulevaisuuden investoinnit lisäävät entuudestaan Uusiolan houkuttelevuutta työpaikkana. Uusiolaan onkin investoitu tähän mennessä enemmän kuin mihinkään muuhun kiertotalousalueeseen Suomessa. Lisäksi alueeseen tullaan investoimaan satoja miljoonia lähivuosina.
Remeon Uusiolassa sijaitseva, Euroopan edistyksellisin, materiaalinkäsittelylaitos edistää merkittävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa. Remeon materiaalinkierrätyslaitos on Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen projekti ja iso harppaus tiellä, jota Remeo haluaa kulkea. Tällä tiellä älyteknologia ja datan hallinta muodostavat yhä isomman osan toiminnasta.
Uusimman teknologian myötä laitoksella tuotetaan yritysten jätteistä erittäin puhtaita ja arvokkaita, uudelleen käytettäviä materiaaleja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Kierrätyslaitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen nouseekin ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energiahyödyntämisen sijaan.
Remeo on tuonut tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ole ollut ja vie älyteknologiaa pidemmälle kuin muut, sillä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön. Remeon kierrätyslaitos lajittelee yritysjätteitä ja laitoksella on kapasiteettia käsitellä yli 70 % pääkaupunkiseudulla syntyvistä jätteistä, joista merkittävä osa käsitellään nyt muualla Suomessa tai Virossa.
Vantaan Energia antaa Uusiolassa kotitalouksien sekä kaupan ja teollisuuden jätteille uuden elämän sähkönä ja lämpönä. Syksyllä 2022 toiminta laajeni teollisuuden ja kaupan alan kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden energiahyötykäyttöön, kun jätevoimalan laajennus valmistui alueelle. Jätevoimalan laajennus hyödyntää energiantuotannon raaka-aineena kotimaista, kierrätykseen kelpaamatonta kaupan ja teollisuuden energiajätettä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden tuontitarvetta Suomeen.
Vantaan Energia on edullisen ja vähäpäästöisen lämmöntuotannon edelläkävijä. Jo vuosia sitten totesimme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö ei ole ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Ryhdyimme etsimään kiertotalousratkaisuja ja teknologiaa, joiden avulla voisimme päästä eroon fossiilisista yksi kerrallaan. Olemme jo puolittaneet päästömme vuoden 2010 tasosta ja investointiemme ansiosta lämmitämme Vantaan jo nyt 90 % fossiilittomasti.
Kaiken taustalla on Vantaan Energian pitkäjänteinen työ kiertotalouden ja uuden teknologian saralla. Kalliiden fossiilisten polttoaineiden sijaan lämpö tuotetaan kuluttajien sekajätteen, kaupan ja teollisuuden energiajätteen sekä kotimaisen hakkeen ja kierrätyspuun avulla. Näillä lämmönlähteillä lämmitetään jo nyt lähes 90 % vantaalaisista kiinteistöistä kodeista kouluihin. Nämä rohkeat valinnat ja investoinnit ovat johtaneet siihen, että Vantaan Energian kaukolämpö on koko maan edullisimpien joukossa ja kirkkaasti koko pääkaupunkiseudun edullisinta. Näin kiertotalouspolttoaineiden käytöstä ja fiksuista valinnoista hyötyvät myös asiakkaamme edullisen lämmön hinnan muodossa. Lue lisää: https://www.vantaanenergia.fi/me/uusiola-on-kiertotalouden-keskipiste/
Uusiolassa sijaitseva Rudus Kierrätyksen toimipiste vastaanottaa, varastoi ja jatkokäsittelee käytöstä poistettuja kivipohjaisia rakennusmateriaaleja: betoniteollisuudesta ja rakennustyömailta syntyvää purku- ja ylijäämäbetonia sekä kallion louhinnasta ylijäänyttä louhetta. Kaikki vastaanotetut kierrätysmateriaalit jatkokäytetään 100-prosenttisesti. Materiaali hyödynnetään raaka-aineena tuotteiden valmistuksessa tai siitä tehdään uusiotuotteita. Kierrätystuotteilla voidaan korvata neitseellisiä luonnonmateriaaleja sekä vähentää rakentamisessa materiaalimenekkiä.
Rakentaminen tarvitsee kiveä: ympäristökestävämpiä vaihtoehtoja saadaan valikoimaan myös kierrättämällä. Ruduksen uusiotuotteiden hiilikädenjälkeä kasvattamassa ovat kotimaisuus, betonin osalta hiilinielut sekä logistisesti järkevät kuljetusmahdollisuudet. Uusiolasta lähtee eteenpäin jo nyt hiilinegatiivisia kierrätystuotteita: betonimurskeella ja kierrätyslouheella on todennettu hiilikädenjälki. Näillä osaltaan autetaan asiakkaita pääsemään rakentamisessaan omiin ilmastotavoitteisiinsa. Ympäristö, rakennuttajat, yritykset ja asukkaat kiittää, kun voimme kulkea ympäristökestävästi rakennetuilla teillä, pihoilla ja puistoissa. Lue lisää: www.rudus.fi
5.12.2022 puhelinpalvelu klo 7-15
6.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
23.12.2022 puhelinpalvelu klo 7-15
26.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
5.1.2023 puhelinpalvelu klo 7-15
6.1.2023 asiakaspalvelumme on kiinni
6.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
26.12.2022 asiakaspalvelumme on kiinni
6.1.2023 asiakaspalvelumme on kiinni
Poikkeavat aukioloajat saattavat aiheuttaa ruuhkaa asiakaspalveluumme. Muistathan että, voit jättää meille palvelupyynnön 24/7 nettisivujemme kautta.
Asiakaspalvelussamme on tällä hetkellä tekninen vika, jonka vuoksi soittopyyntöpalvelumme ei toistaiseksi toimi. Vikaa korjataan parhaillaan ja pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa asiakkaillemme!
Päivitys 28.10. Asiakaspalvelumme tekninen vika on saatu korjattua.
Haku