Remeo tarjoaa tänä syksynä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.
Hinta 61€/säkki (sis. alv). Lisäsäkin hinta 27€/säkki.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.
Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 15.9. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 18.9.-29.9. ja kuljetamme pois 24.10-6.11.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse yksityisasiakkaat@remeo.fi
Mainitse tilauksen yhteydessä: Suursäkki23
https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/
Yksi Uusiolan arjen sankareista on Remeon jalostuksen pääkaupunkiseudun liiketoimintapäällikkö ja Uusiolan laitoksen laitospäällikkö Laura Tokeensuu. Lauran työnkuva on monipuolinen ja hän vastaa laaja-alaisesti Remeon pääkaupunkiseudun laitosten toiminnasta. Yksi Lauran tärkeimmistä tehtävistä on esihenkilötyö, jolla varmistetaan, että arjen työt sujuvat turvallisesti ja tehokkaasti hyvällä tiimityöllä ja -hengellä. Unohtamatta tietenkään materiaalinkiertoa laitoksilla, jolla varmistetaan se, että mahdollisimman suuri osa laitokselle tulevasta jätteestä jatkaa matkaansa uusiokäyttöön suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Laitoksen toimintaan kuuluvat tiiviisti myös ympäristölupiin liittyvä työ, joka pitää sisällään viranomaiskeskustelua ja vuosiraportointia. Lauralla arkeen kuuluu päivittäinen yhteistyö muiden remeolaisten, kuten myyjien kanssa, jotta asiakkaiden materiaalit saadaan sujuvasti kiertoon asiakkaan tarpeita kuunnellen.
Laurasta parasta Remeolla työskentelyssä on ehdottomasti oman tiimin kanssa työskentely ja Remeon kova draivi asioiden kehittämiseksi. Hän kokee mieleiseksi myös positiivisen paineen siitä, että tulee kehittää jatkuvasti myös omaa osaamistaan kiertotalouden parissa.
Lauralla on vankka kokemus ympäristöhuolto alalta. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK), tarkemmin ylempi tutkinto teknologiaosaamisen johtamisesta ja perustutkinto biotekniikasta. Ennen Remeolle siirtymistä Laura työskenteli kunnallisella toimijalla ja onkin tehnyt töitä koko työuransa ajan ympäristöhuollon parissa.
Remeolla Laura on ollut kohta jo viisi vuotta ja on saanut kehittyä ammatissaan laajasti ja oppia paljon uutta. Tullessaan Remeolle Laura toimi kahden pääkaupunkiseudun laitoksen päällikkönä ja nykyään vastuu on kasvanut jo seitsemään laitokseen. Erityisesti vuonna 2021 valmistuneen Euroopan tällä hetkellä moderneimman laitoksen käyttöönotto ja laitoksen työtiimin rakentaminen on Lauran mukaan opettanut valtavasti. Laitos, joka on myös Lauran pääasiallinen työpaikka, sijaitsee Uusiolassa.
Uusiolan alueella toimivat Remeon lisäksi Vantaan Energia ja Rudus, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vantaan Energian kanssa Remeo tekee paljon tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ja tästä esimerkkinä on tuleva aktiivihiililaitos-hanke, jossa kierrätyskelvottomasta puusta tehdään sähköä ja lämpöä sekä aktiivihiiltä lääketeollisuuden tarpeisin. Kehitys- ja tutkimustyön lisäksi yhteistyö näkyy myös ympäristölupa-asioissa, joissa yritykset sparrailevat keskenään.
Konkreettisin arjessa näkyvä yhteistyön merkki on alueella pyörivät Remeon autot, jotka tyhjentävät Etelä-Suomesta kerättyä materiaalia energiahyödyntämiseen Vantaan Energian Uusiolan polttolaitokselle. Tuodusta materiaalista tehdään sähköä ja lämpöä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Rudukselle Remeo toimittaa kiviainesta uusiomateriaaliksi muun muassa uusiotuotteisiin tai maantäyttöön. ”Yhteistyö on minun näkökulmastani todella sujuvaa ja alueen sisäinen asiakaspalvelu on ollut todella hyvää”, Laura kertoo.
Koska alueella tehdään paljon hyvää ja tuotetaan jätemateriaaleista uusiomateriaaleja, on niistä kertominen myös erityisen tärkeää. Yhteistyötä kolmen toimijan kanssa ulottuukin myös viestintään, jonka avulla kerrotaan kiertotaloudesta, sen mahdollisuuksista sekä konkreettisista teoista luonnon puolesta.
Uusiolassa yhteistyöllä on voimaa!
Kuvassa Laura BBC:n haastateltavana. Katso haastattelu ja BBC:n video täältä.
Tapahtumassa käsiteltiin erilaisia kiertotalouden teemoja, kuten taloutta ja kuluttajien roolia kiertotaloudessa. Yrityksiä tarkasteltiin ympäristövaikutusten näkökulmasta ja kuinka yritysten tulisi mitata niitä saadakseen merkittäviä muutoksia aikaan. Yrityksillä pitäisi olla myös tavoitteita kiertotalouden edistämistä ja biodiversiteetin säilytystä varten – tämä onkin seuraava askel vastuullisuustyössä. Kiertotalous tarvitsee siis omat tiekarttansa, joita noudatetaan käytännön työssä.
Yhteiskuntamme ovat tällä hetkellä lineaarisen mallin mukaisia: toiminta perustuu kuluttamiseen ja kertakäyttöisyyteen. EU:ssa kulutus on vain kasvamassa. Vuosikausia meitä on kehotettu ostamaan ja pitämään talouden rattaat pyörimässä. Tämä kehitys ei kuitenkaan voi jatkua, ei edes talouden nimissä. WCEF haastaakin ihmisiä ja yhteiskuntia miettimään, minkälaiset arvot meitä ohjaavat? Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti, mutta passiivisesti kestävyyteen. Omia valintoja ohjaavat ensisijaisesti turvallisuus ja talous, mutta tämä ei ole tulevaisuuden näkökulmasta enää riittävää.
Mielenkiintoisia aiheita olivat erityisesti rakentamisen rooli kiertotaloudessa sekä vihreä energia. Maailman väestöluku kasvaa yhä kovaa vauhtia ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii uudenlaisia raaka-aineita, kuten mineraaleja sekä metalleja. Kestävyydessä on siis selkeitä haasteita, mutta ne vaativat ensisijaisesti uudenlaisten toimintojen ja kierrätyksen kehittämistä. Erityisesti kaivosteollisuus tarvitsee uusia, kestävämpiä toimintatapoja. Kaivosteollisuus ja rakentaminen on nostettu esiin, sillä ne tuottavat suurimmat jätemäärät kaikista toimialoista. Niinpä niiden kehittämiseen täytyy panostaa muita enemmän.
Rakentaminen aiheuttaa tällä hetkellä 40 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja luku on kasvamaan päin. WCEF korosti, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Hyvin toimiva kiertotalous vähentää rakentamisen vaikutuksia ja resurssien käyttöä, joka on tällä hetkellä hyvin epätehokasta. Asian korjaamiseksi on pyrittävä kohti matalahiilistä rakentamista, joka huomioi paremmin koko rakentamisen elinkaaren. Talojen on tulevaisuudessa oltava muunneltavia ja myös materiaalitoreihin on panostettava. Lisäksi globaalisti on huomioitava, että rakentaminen ja sen tarpeet ovat erilaisia pohjoisessa ja etelässä.
Jotta rakentamisen kiertotalous etenisi riittävän tehokkaasti, tarvitsemme erityisesti toimivaa lainsäädäntöä. Sen avulla voidaan säädellä hiilijalanjälkeä. Myös materiaalitehokkuutta on parannettava ja huomioitava ylipäätään koko infra rakennuksia suunniteltaessa. Hankintaa on ohjattava tekemään oikeanlaisia valintoja.
Myös ruuantuotantoon ja metsien hoitoon saatiin uusia ideoita. Vaateteollisuuden ongelmia on nostettu viime vuosina enenevissä määrissä esiin. WCEF käsitteli tätäkin aihetta. Edessä on kuitenkin paljon työtä, ennen kuin halvasta pikamuodin kuluttamisesta päästään kohti kestäviä tekstiilejä. Huomiota sai myös elektroniikan kierrätys, jossa on yhä paljon ongelmia. Tarvitsemme globaaleja toimitusketjuja ja kiertotaloutta, jotta kaikki elektroniikan arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.
Mielenkiintoisia näkökulmia saatiin vaikkapa vetyyn, joka on tulevaisuuden merkittävämpiä energialähteitä. Myös yhtä aikamme suurinta ympäristöhaastetta, muovia, käsiteltiin viimeisenä päivänä. Näkökulmana oli globaalin sopimuksen aikaansaaminen, joka säätelee tiukasti muovin käyttöä ja kierrätystä. YK onkin tekemässä laillisesti sitovaa kansainvälistä muovisopimusta.
Sitran tämän vuoden kiertotalousfoorumin sisältö oli hyvin monipuolinen ja kansainvälinen. Alan konkarikin saa sen myötä uutta tietoa ja innostusta. Tapahtuma järjestetään joka vuosi, joten toivottavasti ensi vuonna tarkistetaan taas, miten kiertotalouden kentällä on maailmanlaajuisesti edistytty!
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Palvelun jatkuvuuden takaamiseksi Remeo jatkaa monilokerikko asiakkaiden ajoja kuten ennenkin eikä monilokerikko astioita kerätä pois. Mahdollisissa kysymyksissä tai muutoksissa monilokerikkoihin liittyen pyydämme ottamaan yhteyttä Stormosseniin, jonka alihankkijana Remeo tyhjentää astiat. Heinäkuusta 2023 alkaen emme voi auttaa tilauksiin tai laskutuksiin liittyvissä asioissa.
Vaihtuuko monilokerikon sisältö?
Remeon monilokerikko on voimassa 30.6.2023 asti ja on pitänyt sisällään:
Stormossenin monilokerikko heinäkuusta 2023 lähtien pitää sisällään:
Mistä saan polttokelpoiselle jätteelle astian?
Voit olla yhteydessä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Muuttuuko tyhjennysrytmini?
Vaasan seudun jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennysrytmi astuu voimaan 10.7.2023. Tyhjennykset tehdään 2vk välein, joka on pakollinen aikavälillä 1.4-30.10. Tyhjennysrytmi on mahdollista muuttaa 1 x 4vk välein talviajalle 1.11.-31.3. ottamalla yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun.
Mitä teen, jos haluan irtisanoa monilokerikko sopimuksen tai tehdä siihen muutoksia?
Ota yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun, jota kautta Remeo saa tiedon muutoksista.
Remeo laskuttaa minua muistakin palveluista tai otan polttokelpoisen jätteen astian Remeolta. Mitä minun tulee huomioida?
Laskutamme sinua käyttämistäsi palveluista. Huomaa kuitenkin, että mikäli sinulla on muitakin palveluita Remeolta, niin toistaiseksi monilokerikko näkyy laskulla 0 € hinnalla. Tämä johtuu laskutusjärjestelmästämme ja voit jättää sen huomiotta. Monilokerikko laskutuksen hoitaa 1.7. alkaen Stormossen. Jos sinulla on ollut vain monilokerikko palvelu meiltä, et saa Remeolta laskua ollenkaan.
Myös polttokelpoisiin jätteisiin tuli muutoksia vuoden 2023 alusta, mitä muutoksia polttokelpoisiin nyt tulee?
Kuluttajien polttokelpoisten jätteiden laskutukseen tuli muutoksia 1.1.2023 alkaen. Vuoden alusta lähtien Remeo on laskuttanut vain kuljetusmaksua ja jätteenkäsittelymaksun on laskuttanut Stormossen. Tähän ei tule muutoksia.
Asunto-osakeyhtiöt ja kunnalliset yritysten osalta jätteen käsittelymaksun laskuttaa Stormossen. Tämä muutos ei koske yrityksiä.
Huomioi, että muutoksen myötä monilokerikosta poistuu polttokelpoinen jäte ja niissä kerätään jatkossa vain hyötyjätteitä. Jos sinulla ei vielä ole erillistä polttokelpoisen jätteen astiaa, niin voit ottaa yhteyttä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Keskeinen osa Remeon liiketoimintaa ja kestävyysohjelmaa on ympäristövastuu. Remeon tavoitteena on vähentää oman toiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Merkittävin osa Remeon ympäristökuormituksesta, eli toimintamme hiilidioksidipäästöistä syntyy logistiikasta eli jäte- ja kierrätysraaka-ainekuljetuksista. Seuraamme ajokalustomme polttoaineen kulutusta, jonka pohjalta arvioimme logistiikan hiilidioksidipäästöjä. Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme energiankulutus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Logistiikasta aiheutuu hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muuta ympäristökuormitusta, kuten hiukkaspäästöjä, eli pölyä ja katupölyä, sekä meluhaittaa muun muassa aikaisista astioiden tyhjennyksistä kaupunkialueilla. Kuljetuksemme voivat aiheuttaa myös roskaantumista, jos jäteautoistamme lentää ympäristöön esimerkiksi pahvia tyhjennyksen yhteydessä. Myös mahdolliset öljy- tai biojätevuodot aiheuttavat ympäristön likaantumista. Öljyvuotoja ehkäisemme jäteautojen ennakoivalla huolto-ohjelmalla ja kuljettajien suorittamalla ajoonlähtötarkastuksella, jonka tulokset kirjataan ajoseurantajärjestelmäämme. Ennakoimalla ja huolehtimalla kaluston hyvästä kunnosta pienennetään kuljetuksista aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme ympäristöön voi syntyä viihtyisyyshaittaa muun muassa melun, pölyn ja roskaantumisen myötä. Puutumme epäkohtiin lähiyhteisöjen viihtyisyyden parantamiseksi.
CO2-päästöjen vähentäminen
Merkittävin Remeon toiminnan aiheuttama negatiivinen ympäristövaikutus on logistiikkamme hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjälki. Myös kiinteistöjemme ja laitostemme energiankulutuksesta syntyy päästöjä. CO2-päästömme ovat noin 10 000 tonnia vuodessa. Remeon kestävyysohjelmassa lupaamme, että vähennämme oman toimintamme päästöjä.
Mihin panostamme päästöjen vähentämiseksi?
Ajotapaseuranta ja -kouluttaminen
Vaihtoehtoiset käyttövoimat
Vähäpäästöisempi kalusto ja uusiutuvan polttoaineen käyttö
Logistiikan optimointi
Kiinteistöjen ja laitostemme energiankulutuksen päästöjen vähentäminen
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526), Remeon kalustopäällikköön Juhoon (juho.annala@remeo.fi, +358 400 928 228) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Vihreät arvot ja kiertotalouden periaatteet näkyvät vahvasti muutto- ja logistiikkapalveluita tarjoavan Niemi Palveluiden jokapäiväisessä toiminnassa. Siksi Niemi Palveluiden tavoite oli keskittää ympäristöhuoltopalvelut yhden toimijan alle, jotta kokonaisuutta on tehokkaampaa johtaa ja kierrätysratkaisuja sekä lajittelua voidaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Palvelun tarjoajaksi valikoitui suomalainen Remeo, joka tarjoaa valtakunnallista jätehuoltopalvelua aina kiertotalouden asiantuntijapalveluista, logistiikasta materiaalin käsittelyyn huipputeknologialla. Remeo tarjoaa hyvät kanavat huonekalujätteen käsittelyyn, materiaalin käsittelyä Euroopan edistyksellisemmässä kierrätyslaitoksessa ja kiertotalouden asiantuntijapalveluita.
”Niemi Palvelut on meille hieno ja mielenkiintoinen asiakas, sillä heidän toiminnassansa korostuu vastuullisuus vahvasti. Niemi halusi keskittää kierrätyspalvelunsa yhdelle toimijalle, joka aidosti kehittää kokonaisuutta. Arvostamme Niemi Palveluiden avoimuutta muutokselle ja omien toimintatapojen uudelleenpohdintaa parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi. Ympäristöhuollon kilpailutusprosessi oli esimerkillinen ja siinä selvitettiin perusteellisesti mitä ja miten jätehuoltoa halutaan tehdä. On ilo tehdä yhteistyötä Niemen kanssa!” kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
”Rakensimme ensimmäisen oman esilajitteluasemamme Helsinkiin jo vuonna 2015. Vaikka vuosien varrella olemme kehittäneet ja laajentaneet toimintaa myös muihin kaupunkeihimme, pääsemme tämän yhteistyön myötä ottamaan ison askeleen eteenpäin kaikilla toimipisteillämme. Keskittämällä tehostamme toimintaamme merkittävästi ja toimintatapamme sekä raportointimme selkeytyvät. Mistä tietenkin asiakkaamme tulevat hyötymään. Järjestämme myös yhdessä Remeon kanssa työntekijöillemme lajitteluopastusta ja aloitamme uusien jätejakeiden keräämisen. On hienoa päästä kehittämään kiertotaloustoimintaamme yhdessä”, kertoo johtaja Juha Niemi.
Remeolla ja Niemi Palveluilla on useita yhteisiä arvoja. Molempien yritysten toiminnassa vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat toiminnan keskiössä. Remeo pyrkii vähentämään Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla ja edistämään materiaalien kiertotaloutta, kun taas Niemi on investoinut voimakkaasti ympäristöystävällisiin ajoneuvoihin. Remeon vuonna 2022 avattu Euroopan edistyksellisin kierrätyslaitos palvelee Niemi Palveluiden jätteiden lajittelussa varmistaen, että materiaalin hyödyntämisaste on mahdollisimman korkea.
Molemmat yritykset ovat pitkän historiansa aikana rakentaneet luottamusta asiakkaidensa keskuudessa tarjoamalla korkealaatuisia palveluita ja huolehtimalla asiakkaiden tarpeista. Yhdistämällä nämä kahden vahvan toimijan oman alansa erityisosaamista saadaan lopputulokseksi kokonaisuus, joka palvelee asiakasta erinomaisesti sekä varmistaa jätemateriaalien kierron kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja:
Remeo: Johan Mild, toimitusjohtaja, Remeo Group Oy, +358403013004, johan.mild@remeo.fi,
Niemi Palvelut: Juha Niemi, johtaja, Niemi Palvelut Oy, 0400 402 307, juha.niemi@niemi.fi
Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on jätehuoltotoimijoille lainsäädännöllinen velvoite. Korkea toimintavarmuus on erityisen tärkeää tällaisilla aloilla, joilla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta. On myös toki osa hyvää asiakaspalvelua, että toiminta jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteista huolimatta.
Kun kriisi sattuu kohdalle, nopea toiminta on tärkeää. Myös tilanteen laajenemiseen ja pitkittymiseen täytyy valmistautua. Kriisinhallinnassa on erilaisia valmiustasoja riippuen tilanteen vakavuudesta. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että suuntaa ei voi ennustaa.
Kriisit vaikuttavat jätehuoltoon eri tavoilla. Pandemia paitsi osittain lisäsi jätteen määrää, joissain kohteissa myös vähensi sitä. Jätehuollon työntekijöitä oli pois töistä ja yritykset taiteilivat turvallisuuden kanssa. Erilaisten keräyspisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta jouduttiin lisäämään. Erityisesti muovi-, pakkaus ja kertakäyttöjätteen määrä kasvoi pandemian aikana. Jätehuoltoa täytyi suunnitella ja ajoittaa uudelleen. Huomio kiertotalouden edistämisestä siirtyi koronan aikana tyhjennyksistä huolehtimiseen, joka vei enemmän aikaa kuin ennen. Jätemääriä ja niiden muutoksia kun on vaikea arvioida.
Venäjän käynnistämä sota on taas vaikuttanut polttoaineiden ja raaka-aineiden hintaan. Se näkyy suoraan jätehuollossa tarvittavassa kalustossa sekä materiaaleissa. Vaikkapa muovin hinta on noussut, mikä voisi myös pitkällä aikavälillä edistää kierrätysmuovin käyttöä. Suurimpia haasteita on kohonneet polttoainekulut, mikä vaikeuttaa jätteenkuljettajien liiketoimintaa. Toimintojen hinnat on usein sidottu sopimuksiin tietyiksi ajoiksi, eikä niissä ole huomioitu yhtäkkisiä hinnankorotuksia. Toisaalta taas sähkökatkoksilta on vältytty, mutta niitäkin varten pitää olla toimintasuunnitelma olemassa.
Kriisi voisi lisäksi olla vaikkapa iso ympäristövahinko, johon jätealan pitää myös varautua. Häiriötilanteissa on huomioitava koko toimitusketju, eli keräys, kuljetus, vastaanotto, jätteiden varastointi ja käsittely, tietojärjestelmät sekä viestintä. Jos jätehuolto jostain syystä lakkaisi toimimasta, vaikutukset näkyisivät pian kaupoissa, sairaaloissa ja jopa energiantuotannossa asti. Kuvat kaduille kertyvistä jätekasoista ovatkin tuttuja ulkomailta, mutta Suomessa tämä ei ole kovin äkkiä uhkana. Syynä jo sekin, että keräämme jätteet astioihin, eikä viikottain kadulta tapahtuvaa keräystä ole. Suomessa kuitenkin tuotetaan enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, joten käytännössä työtäkin on enemmän.
Kriisi opettaa myös paikallisen toiminnan tärkeyden. Jätealalla joudutaan miettimään, miten jätteet voisi käsitellä mahdollisimman pitkälle kotimaassa – niin kuin olisi toki hyvä tehdä muutenkin kuin kriisitilanteessa. Materiaalien kierrätys ei ainakaan toistaiseksi onnistu pelkästään Suomessa ja toisaalta vaikkapa kierrätysmuovin markkinat toimivat eurooppalaisella yhteispelillä. Toivottavasti erilaiset kriisit ovat kuitenkin edes hieman hillineet jätteiden kuljetusta kaukomaihin, jolloin käsittelyn valvontakin on läpinäkyvämpää.
Koronapandemian alkaessa Suomen hallitus nimitti jätehuollon kriittiseksi alaksi. Sen toimintavarmuuteen keskityttiin siis vahvasti. Jätehuolto suojelee ihmisten ja ympäristön terveyttä ja sen jatkuminen keskeytyksettä on siksi tärkeää. Myös Remeolla on mietitty erilaisia skenaarioita ja valmiudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat hyvät. Korona oli hyvä esimerkki ajasta, jolloin Remeo sopeutti toimintaansa äkisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Pandemian aika näyttikin, että jätehuolto saadaan toimimaan sujuvasti haastavinakin aikoina.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatehuolto_toiminut_hairiotilanteissakin(62783)
https://jatehuoltoyhdistys.fi/gallup-miten-korona-on-vaikuttanut-jatehuoltoalaan/
https://jatehuoltoyhdistys.fi/turvaa-jatehuoltoon/
https://aviisi.etappi.com/artikkeli/etusivu-2-2020/korona-nosti-esiin-yhteiskunnan-perusrakenteiden-tarkeyden/
https://www.uusiouutiset.fi/venajan-sota-iskee-myos-suomalaiseen-jatehuoltoon-polttoaineen-hintashokki-uhkaa-vakavasti-jatteenkuljetusyrityksia/
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf
https://remeo.fi/remeo-varautuu-koronavirusepidemiaan-monin-tavoin/
https://remeo.fi/jatehuolto-on-maaritelty-kriittiseksi-alaksi/
https://remeo.fi/remeo-palvelee-koronavirusepidemian-aikanakin/
Remeo ja aikakautemme ympäristöhaasteet? Kiertotalous tarjoaa työkalut ja ratkaisut kolmeen aikakautemme suureen ympäristöhaasteeseen: ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Tämän takia tavoittelemme Suomessa siirtymistä kiertotalouteen nykyisen talousmallimme sijasta vuoteen 2035 mennessä. Kotimaan neitseellisten raaka-aineiden kokonaiskulutus tulisi 2035 mennessä saada vuoden 2015 tasolle. Materiaalien kiertotalousasteen tulisi samanaikaisesti kaksinkertaistua. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle ja on siis aivan ytimessä suurten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
Remeo ja ilmastonmuutoksen hillintä? Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Useat yritykset ja kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta jo paljon ennen vuotta 2035. Vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, voidaan pienentää merkittävästi globaaleja ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Remeon missio on vähentää Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla.
Remeo tukee hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista kahdesta näkökulmasta:
Remeo tekee jo nyt päästömielessä lähes 60-kertaisesti enemmän hyvää, kuin aiheuttaa vaikutuksia ympäristölle. Haluamme asettaa riman tätäkin korkeammalle!
Remeo ja luontokadon sekä luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttäminen? Kulutamme tällä hetkellä lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja ja useat materiaalit käytetään Euroopassa vain kerran. Samalla luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennätystahtia. Neitseellisten luonnonvarojen käytöllä on vahva suora yhteys luontokatoon ja niiden käytön on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan 2050 mennessä kierrätyksen samalla laahatessa perässä.
Luontokadon pysäyttämisen ja luonnon ennallistamisen osalta olemme vielä alkutaipaleella verrattuna ilmastonmuutoksen hillintään. Toimintaa ohjaavia biodiversiteettitavoitteita ja tavoitteita tukevia toimenpiteitä on esitetty vasta vähän. EU:n tavoitteena kuitenkin on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti on myös todettu tarve yhteiselle Pariisin ilmastosopimuksen kaltaiselle mekanismille hillitsemään luontokatoa.
Materiaalien kierrätystä lisäämällä vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja raaka-aineiden käytöstä luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Remeon ratkaisut ovat siis ytimessä myös näihin haasteisiin vastattaessa ja ratkaisuille on tarvetta.
Tähän mennessä strategiassamme on painotettu vahvasti ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmaa, mutta tunnistamme yhä paremmin roolimme myös luontokadon pysäyttämisessä. Remeon kestävyysohjelmassa olemmekin asettaneet tavoitteeksi, että arvioimme vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen ja tavoittelemme nettopositiivista liiketoimintaa. Haluamme ymmärtää yhä paremmin Remeon toiminnan vaikutukset luonnolle ja sanoittaa tämän myös kumppaneillemme.
Miten Remeo erottautuu ympäristöhaasteiden ratkaisijana? Toimintamme ydinajatus on, että varmistamalla kierrätykseen ohjattavien lajiteltujen jätteiden korkean laadun, saamme uusioraaka-aineet yhä paremmin teollisuuden ja rakentamisen käyttöön. Pelkkä lajittelu ei riitä: lajitelluista jätteistä tulee saada laadukasta kierrätysmateriaalia, jolla on aito jatkokäyttötarkoitus tuotannon raaka-aineena. Remeon visio onkin olla johtava uusiomateriaalien tuottaja. Kierrätysmateriaalikumppaniemme kanssa varmistamme, että käsittelemämme materiaalit vastaavat heidän tiukkoihin laatuvaatimuksiinsa ja todellakin päätyvät uusiksi tuotannon raaka-aineiksi. Innovatiivinen ja Suomessa ainutlaatuinen Vantaan kierrätyslaitoksemme mahdollistaa paremmin laadun varmistamisen, sillä keräämämme tiedon pohjalta todellakin tunnemme siellä käsitellyt jätteet ja niiden laadun. Laadukkaat uusioraaka-aineet korvaavat aidosti neitseellisiä luonnonvaroja ja saavutamme kierrättämisen positiiviset ympäristövaikutukset.
Lisäksi alalla ainutlaatuinen mallimme tarjota asiakkaillemme rinnakkain syntypaikka- ja laitoslajittelua nostaa usein kumppaniemme kokonaiskierrätysastetta, sekä lisää samalla kierrätyksen positiivisia vaikutuksia päästöille ja luonnolle. Vantaan kierrätyslaitoksemme teknologia tunnistaa esimerkiksi muovit ihmissilmää tarkemmin muovilaaduittain ja lajittelee useat sellaisetkin muovit ja pahvit, jotka muutoin päätyisivät energiajakeen joukossa poltettaviksi.
Vain yhteistyöllä kumppaniemme kanssa voimme nostaa kierrätyksen uudelle tasolle ja olla näin osa ympäristöhaasteiden ratkaisua – tehdään se arvojemme mukaisesti yhdessä, rohkeasti ja kestävästi!
Suomessa vaatimus siitä, että korkkien olisi pysyttävä kiinni juomapulloissa, on herättänyt ihmetystä. Vaikuttaa siltä, kuin direktiivien tekemisessä ei oltaisi tasa-arvoisia: meillä on jo maailman parhaiten toimiva pullonkeräysjärjestelmä, miksi sitä ei ole huomioitu? Toinen mietityttävä asia on se, miksi muita EU-maita ei yksinkertaisesti laiteta käyttämään samanlaista järjestelmää? Alustavien tietojen mukaan panttijärjestelmää ehdotettiin koko alueelle, mutta eteläisen Euroopan maat kieltäytyivät. Kysymys kuuluukin, miksi sitä ei vain määrätä pakolliseksi? Toisaalta Suomen ja muiden Pohjoismaiden poikkeuslupaa direktiivistä ei huomioitu.
Suomen osalta tilanne näytti ensin hankalalta: määräys voisi johtaa jopa siihen, että muovia täytyisi käyttää entistä enemmän jatkossa. Pelättiin myös, että pullotuslinjastot jouduttaisiin uusimaan, koska vanhat linjastot eivät tunnistaisi pulloja, joihin korkit olisivat kiinnitettyinä. Näin Suomi joutuisi käytännössä maksamaan muiden maiden ongelmista.
Huoli on onneksi osoittautunut turhaksi, sillä panimoyhtiöt ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelman. Jatkossakaan muovin määrä korkeissa ei lisäänny – tai jos lisääntyy, niin enimmillään gramman kymmenesosia. Myöskään linjastoja, tai pullojen kuljetukseen tarvittavia kennolevyjä ei tarvinnut muuttaa. Erinomainen tuotesuunnittelu pelasti tilanteen. Olennaista on, että kuluttajat ymmärtävät, ettei korkkeja pidä repiä jatkossa irti pulloista. Uudet pullot tulevat kauppoihin jo ennen vuotta 2024.
Jos tilanne kuitenkin onkin Suomen kannalta epäreilu, isossa kuvassa muutos on tarpeen. Euroopan rantojen yleisimpiä roskia nimittäin ovat pullonkorkit. EU:n komissio on nyt ehdottanut pakollista pantillista palautusjärjestelmää muovisille ja alumiinisille juomapulloille. Ehdotus on tällä hetkellä käsiteltävänä, eikä lopullista päätöstä ole vielä tiedossa. EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä kuitenkin selvästi todetaan, että hyvin toimivat palautuspullojärjestelmät takaavat erittäin korkean kierrätysasteen ja niiden olisi oltava pakollisia ainakin kertakäyttöisille muovipulloille ja metallisille tölkeille. Myös lasisille ja uudelleenkäytettäville pulloille panttijärjestelmän käyttöönottoa olisi harkittava.
Koska ympäristöongelmia ei voi rajata vain tiettyjen maiden ongelmaksi, täytyy meidän kaikkien olla ratkaisemassa niitä yhdessä. Ihmisten asettamien lait eivät kuitenkaan ole täydellisiä, vaan vaativat välillä kekseliäisyyttä ja kompromisseja. Suomi voi nyt olla ylpeä paitsi panttijärjestelmästään, myös esimerkillisestä tuotesuunnittelusta. Toivotaan, että muut EU-maat seuraisivat perästä, sillä olisi jo aika saada muovipuollot eteläisenkin Euroopan ojista ja vesistöistä pois.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk
https://yle.fi/a/74-20005259
https://www.pakkaus.com/usein-kysytyt-kysymykset-sup-direktiivista/
https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-packaging-and-packaging-waste_en
Miksi kestävyysohjelma? Vastuullisuus on Remeon strategian ytimessä. Kestävyysohjelmallamme haluamme varmistaa, että vastuullisuusnäkökulma saa varmasti ansaitsemansa painoarvon kaikessa tekemisessämme.
Kestävät toimintatavat näkyvät yhä vahvemmin osana meidän kaikkien tekemistä sekä yritys- että yksityiselämässä. Vaatimuksia kumpuaa yhä enemmän niin lainsäädännöstä, yhteiskunnan eri osa-alueilta, kuluttajilta, rahoittajilta kuin yrityksiltä itseltään.
Remeon kestävyysohjelman kautta ohjaamme kestävyystyötämme yhtenä kokonaisuutena. Ohjelma kokoaa alleen Remeon vastuullisuuden tavoitteet sekä jo käynnissä olevat ja tulevaisuuden vastuullisuusteot. Ohjelma kiteyttää, mitä kestävyys Remeolla tarkoittaa ja miten me teemme toimia kestävyyden lisäämiseksi.
Kestävyys vai vastuullisuus? Kutsumme ohjelmaamme kestävyysohjelmaksi, sillä se kuvaa p
aremmin tapaamme nivoa vastuullisuus yhteen arjen kestävän liiketoimintamme kanssa. Vastuullisuustekojemme kivijalka on kestävä talous, joka mahdollistaa kasvumme, panostuksemme ja jatkuvan kehittymisemme yhä vastuullisemmaksi toimijaksi.
Mitä valintoja teimme? Tekemisemme kannalta on tärkeää, että suuntaamme voimavaramme niin omasta kuin sidosryhmiemme näkökulmasta oikeisiin asioihin. Remeon kestävyysohjelmaa rakentaessamme teimme olennaisuusanalyysin, minkä pohjalta valitsimme aihealueet, joihin erityisesti panostamme. Meille olennaista on, että ohjelmalla vastataan asiakkaidemme ja muiden kumppaniemme odotuksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi haluamme varmistaa, että ohjelmassa huomioidaan vaikuttavuudeltaan merkittävimmät osa-alueet – niin ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kuin hallintotavankin osalta. Kestävyysohjelma ei kuitenkaan määrittele yksiselitteisesti, mikä kaikki on kestävyyden näkökulmasta tärkeää. Ohjelma suuntaa panostuksiamme erityisesti tiettyihin aihepiireihin, kuitenkaan sulkematta pois, että meillä on useita muitakin tärkeitä kehityskohteita.
Mikä kestävyysohjelma? Remeon ohjelmassa on tunnistettu yhteensä seitsemän eri ympäristövastuun (E), sosiaalisen vastuun (S) ja hallintotavan (G) kestävyysaihetta, joille on muodostettu pitkän aikavälin lupaukset kehityssuunnastamme ja kestävyystyömme tasosta. Lupaukset esitellään tarkemmin verkkosivuillamme. Sisäisesti tekemistämme ohjataan lisäksi kohti haluttua suuntaa tarkemmilla määrällisillä tavoitteilla. Ohjelma sisältää myös konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kerromme määrällisistä tavoitteistamme ja vastuullisuustoimistamme tarkemmin tekemisemme edistyessä. Tutustu tarkemmin ohjelman sisältöön täältä.
Mitä seuraavaksi? Ohjelmamme kehittyy jatkuvasti, jotta voimme joustavasti huomioida sen sisällössä mm. muuttuvat markkinat ja lisääntyvät sääntelyn ja sidosryhmiemme vaatimukset tekemisellemme. Remeon kestävyysohjelman tulee kirittää meitä jatkuvasti kohti kestävämpää toimintaa. Seuraamme toimintamme kestävyyttä erilaisin mittarein. Osana ohjelmamme toimeenpanoa kehitämme mittareitamme yhtenäisemmiksi vastaamaan yhä paremmin yleisiä standardeja ja kuvaamaan kestävyystoimiamme. Viestimme määrällisistä tavoitteista ja vastuullisuusteoistamme tekemisemme edetessä.
Vuoden 2023 kestävyystoimemme ovat jo kovassa vauhdissa. Toimista ja saavutetuista tuloksista kerrotaan myöhemmin osana ohjelman raportointia. Määrällisiä tavoitteita tarkennamme jatkuvasti ja haluamme niiden kautta tarjota kumppaneillemme yhä laadukkaampaa vastuullisuustietoa.
“Itselleni on tärkeää, että työskentelen yritykselle, joka asettaa riman korkealle ja on valmis näyttämään suuntaa muillekin. Remeolla pääsen vaikuttamaan siihen, että meillä olisi kestävämpi ympäristö ja planeetta, missä elää. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että saamme oman toimintamme päästöt ja muut ympäristöhaitat minimoitua. Haluamme myös kirittää kumppaneitamme kunnianhimoisempien kierrätystavoitteiden kautta kohti päästövähennyksiä. Pohdimme tulevaisuudessa yhä enemmän toimintamme luontonäkökulmia. Meille on myös ehdottoman tärkeää taata jokaiselle remeolaiselle turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Kestävyysohjelman päällikkönä olen päässyt vaikuttamaan vahvasti ohjelmamme sisältöön ja vastuullisuuden tavoitteisiimme. Haluan kehittää toimintaamme jatkuvasti yhä kestävämmäksi. Parasta on se, että meillä kestävyyttä rakennetaan todellakin yhdessä – kaikki remeolaiset ovat osa kestävyystyötä!” -Kestävyysohjelman päällikkö, Leena-Kaisa Piekkari
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Haku