VTT:n ja Remeon lajittelukokeet MSWPlast-tutkimushankkeessa paljastavat hyödyntämättömän muovinkierrätyspotentiaalin sekajätteessä

Suurin osa Suomessa syntyvistä muovijätteistä päätyy poltettavaksi, mikä aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä ja edistää ilmastonmuutosta samalla kun fossiilisia raaka-aineita kuluu. Samaan aikaan Suomi kamppailee saavuttaakseen muovipakkausjätettä koskevat kierrätystavoitteet, jotka on asetettu lainsäädännössä. 

Tällä hetkellä ei tiedetä tarkasti, millaisia muovilaatuja (polymeereja) sekajäte sisältää ja kuinka paljon muovia on sekajätteessä. Muovi on kattotermi muovituotteille ja muovipakkauksille, jotka sisältävät eri muovilaatuja eli polymeereja. Muovin jatkokäsittelyn kannalta on tärkeää, että muovilaadut tulee kyetä erottelemaan toisistaan. Nykyiset mekaaniset kierrätysprosessit kohdistuvat tiettyihin polymeereihin, minkä vuoksi sekamuovivirran mekaaninen kierrätys korkealaatuisiksi uusiomateriaaleiksi ei ole teknisesti mahdollista. 

Muovien koostumuksen selvittäminen jätevirroista 

Lajittelukokeessa analysoitiin muovien polymeerikoostumus. Remeon optisen erottelun lajittelulinjastolla optiset anturit tunnistivat eri materiaalit ja tuottivat tilastoja erilaisten materiaalien pinta-alajakaumasta. 

Tulosten perusteella voidaan todeta, että hyvin suunnitellulla lajittelulla muovit olisi suhteellisen helppo erotella kierrätystä varten. Jälkilajittelukokemukset Ruotsista, Norjasta ja Alankomaista tukevat päätelmää, että sekajäte tarjoaa runsaan lähteen muovijätteen kierrättämiseen polttamisen sijaan. 

Sekajätteessä on muovinkierrätyspotentiaalia 

Kaikki muovijäte on lajiteltava ennen jatkojalostamista uusioraaka-aineeksi. Tämä koskee myös kuluttajien lajittelemia ja erikseen kerättyjä muovipakkausjätteitä, jotka koostuvat eri muovilaaduista. 

MSWPlast-hanke tutkii myös, kuinka uudet lajittelu- ja kierrätysmallit voisivat sopia Suomen nykyisiin järjestelmiin. Sekajätteestä peräisin olevan muovin teollisen lajittelun voidaan kiistatta odottaa tarjoavan muovinkierrätyspotentiaalia, joka täydentäisi nykyistä erilliskeräysjärjestelmää, parantaen Suomen kierrätystuloksia ja tarjoten arvokkaita raaka-aineita kotimaiselle muoviteollisuudelle. 

Business Finlandin rahoittama kaksivuotinen yhteistutkimushanke MSWPlast alkoi tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hanketta koordinoi VTT, tutkimuskumppanina on SYKE, ja teollisuuskumppaneina Borealis, Remeo ja Vantaan Energia. Hanke on osa Borealiksen johtamaa SPIRIT-ekosysteemiä. 

Lue lisää tehdystä tutkimuksesta VTT:n tiedotteesta.

Lue lisää Remeon osuudesta tutkimuksen aiemmissa vaiheissa.