Pelinavaajan paikalla

Suomella on heinäkuun alusta alkaneella puolivuotisella EU-puheenjohtajakaudellaan ainutlaatuinen tilaisuus tuoda esiin kiertotaloutta. Alan edelläkävijämaana ja EU:n mallioppilaana Suomella on uskottavuutta ja osaamista, joten otetaan niistä ilo irti.

Nyt jos koskaan kannatta paukuttaa rohkeasti ja rinta rottingilla. On aika punoa se punainen lanka, joka näyttää, mihin suuntaan eurooppalaista lainsäädäntöä tulisi viedä. Koska lainsäädännöllä voidaan ohjata, miten jokin asia on tehtävä, tehdään se sitten mieluiten puhtaalla tavalla.

Pidetään materiaalit kierrossa

Meillä on näytön paikka, mutta myös vedenjakajan paikka. Meillä on mahdollisuus avata peliä sellaisiin suuntiin, joista voi suunnata maaliin. Remeo Oy:n näkövinkkelistä kaksi asiaa nousee ylitse muiden.

Ensinnäkin: kierrätysasetta tulee nostaa. Jos Eurostatin tilastojen perusteella EU-tasolla vain 12 prosenttia materiaaleista päätyy uudelleen käytettäviksi, emme voi puhua kiertotaloudesta. On vain yksi suunta ja sen on ylöspäin.

Toiseksi: energiantuotanto ei ole kierrättämistä. Suomessa tuetaan tällä hetkellä vahvasti biokaasulaitosinvestointeja ja hyvä niin, mutta lisäksi tarvitaan vahvasti tukia materiaalin käsittelylaitoksiin.

Meidän maailmassamme kiertotaloutta on se, että materiaalit pysyvät kierrossa pitkään.

Pelkät direktiivit eivät kesää tee, vaan tarvitaan käytännön tekoja, kehitystä hidastavien pullonkaulojen poistamista, kustannustehokkaita ratkaisuja, uutta teknologiaa ja uusia investointeja. Jätteen syntypaikka-ajattelun ohella tarvitaan jätteiden – eli materiaalien – laitosmaista käsittelyä.

Uusi laitos on tärkeä pelinavaus

Juuri tätä Suomi kaipaa: investointeja laitosmaiseen käsittelyyn, jotta sekalaisista jätejakeista saadaan jalostettua uudelleen käytettäviä jätejakeita. Tähän me olemme Remeo Oy:ssä vastaamassa. Ajattelemme uudestaan.

Vantaalle suunnitteilla oleva laitos on Suomen edistyksellisin kierrätyslaitos, ainutlaatuinen hanke ja pelinavaus. Vuonna 2021 näillä näkymin käynnistyvä laitos tuo mekaanisen materiaalinkäsittelyn tilalle uutta oppivaa teknologiaa, joka mahdollistaa aidon materiaalien hyödyntämisasteen noston.

Rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleja hyödyntävä laitos voi tuottaa erittäin puhtaita ja arvokkaita, uudelleen käytettäviä materiaaleja, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Käsiteltävien materiaalien määriä kiinnostavampaa on lopputuotteiden laatu. Uskomme, että kysyntää riittää, kun tarjontaa on riittävästi.

Kurkun käyryydestä kiertotalouteen

Viime aikoina suomalaisia on puhuttanut erityisesti muovinkierrätys. Eikä syyttä. Muovi on kiertotalouden musta lammas.

Erilaisten sekaisin olevien jätejakeiden määrä ei sinänsä ole ongelma, koska ne osataan erotella. Ongelma on se, että erilaisia ominaisuuksia omaavia muovimateriaaleja on kappalemääräisesti kerta kaikkiaan liikaa, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti kierrättää.

Muovimarkkinassa tulisi ottaa pieni takapakki, koska pakkausmateriaalien kehittäjät ovat menneet pitkään eteenpäin ekonomia edellä, minkä seurauksena tuotteet ovat menettäneet kierrätettäviä ominaisuuksiaan. EU-tasolla asiaan voitaisiin puuttua. Viime kädessä kyse on tahdosta ja päätöksestä maapallon puolesta.

Me lähdemme siitä, että materiaaleja tulisi kierrättää mahdollisimman monta kertaa. Se, että materiaali kierrätetään kerran ja siitä tehty uusiotuote toimii viikon, ei ole hyvää kiertotaloutta. Paremman vaihtoehdon tarjoaa uusiotuote, jonka elinkaari on pitkä, vaikka sen materiaali olisikin kierrätetty vain sen kerran. Ihannetapauksessa tuotteen materiaalia kierrätetään yhä uudelleen ja uudelleen.

Jonkun on näytettävä mallia

EU ja Suomi tarvitsevat elämänmakuisia tekoja, joiden avulla sekä yritykset että yksityiset innostuvat kierrättämään yhä hanakammin. Ja jotta kehitystä saataisiin oikeisiin suuntiin, ympäristöhuoltoalan yritykset voitaisiin kutsua nykyistä tiiviimmin päättäjien kanssa samoihin pöytiin. Tieto ja kokemus löytyvät usein kentältä, joten sitä kannattaa hyödyntää.

Suomessa kiertotalouden kehittämistä ei edistä sekään, että pelikenttä on jakautunut kahtia kunnallisiin toimijoihin ja yrityksiin. Toimivalla yhteistyöllä ja samaan hiileen puhaltamalla nähtäisiin paremmin metsä puilta. Uudestaan ajatteleminen on koko Suomen etu. Jonkun on näytettävä mallia.

Nyt on aika lyödä pökköä pesään ja pistää peliin vauhtia. Suuntaa voidaan tarpeen mukaan tarkistaa – kuten silloin, kun se kuuluisa kurkkudirektiivi kumottiin ja kurkku päästettiin pannasta.

Kuten useat ovat todenneet: ”Kehitys ei ole koskaan ollut näin nopeaa eikä se tule koskaan olemaan näin hidasta.” Me haluamme pysyä mukana vauhdissa ja mieluiten etunenässä.

Mauri Lielahti

johtaja, materiaalit ja laitostoiminnan kehittäminen

Remeo Oy

Takaisin listaukseen