Kiertotaloutta Futucast-podcast jaksossa. Kuuntele materiaalien kierrätettävyydestä ja Suomen kierrätysasteesta

Kuuntele jakso:

Kuuntele jakso Spotifyssä täältä.

Materiaalien kierrätettävyys

Pakkausteollisuudessa on ollut lähivuosina paljon keskustelua siitä, voisiko pahvi- ja kartonkipakkauksia kierrättää samalla tavalla kuin panttipulloja Suomessa. Panttipullot on valmistettu muovista, jonka hyvä puoli on se, että se kestää kierrätystä. Toinen kierrätystä kestävä materiaali on metalli, joka on myös arvokas materiaali. Pahvi puolestaan ei ole niin kestävää, ja esimerkiksi biojäte huonontaa pahvin kierrätettävyyttä.

Uusiomateriaalin laadulla on suuri merkitys siihen, että päätyykö materiaali teollisuuden käyttöön.  Me olemme varmistaneet teknologian avulla sen, että Remeon materiaali on puhdasta, ja se on heti teollisuuden käytettävissä. Kaupoissa nähtävät muovipussit ovat hyvä esimerkki huonolaatuisesta uusioraaka-aineesta. Muovipussit ovat harmaita, sillä ne on tehty huonolaatuisesta kierrätysmuovista.

Uusia insentiivejä tarvitaan, jotta toimijat haluavat investoida teknologiaan ja uusiin ratkaisuihin kierrätyksen kiihdyttämiseksi. Tällainen insentiivi voisi olla esimerkiksi alennetut jätemaksut kuluttajille. Jätejakeiden erilliskeräys vähentää tyhjennyskertoja, jolloin myös jätekustannukset laskevat. Tämän lisäksi kierrätyksen tueksi jätejakeille tulisi kehittää uusia insentiivejä, jotta kierrätys tehostuisi. Biojätteestä tuotetaan jo biokaasua, mutta voisiko tulevaisuudessa biopolttoaineen käyttö olla kannattavampaa kuin dieselin tai bensan?

Jätehuolto ilmastonmuutoksen ehkäisijänä

Kierrätys on yksi helppo ja konkreettinen ratkaisu hiilidioksidipäästöjen alenemiseen.  Yleinen kysymys, jota kuulemme on: “Miksi minä lajittelisin, koska kaikki jätteet menevät samaan paikkaan tai samaan autoon?” Tämä ajatus on ymmärrettävä, mutta se ei pidä paikkaansa. Meillä Remeolla on monilokeroisia keräysautoja, joissa on neljä eri säiliötä eri jätejakeille. Jätteet kierrätetään omina jätejakeinaan ja monilokerojärjestelmän avulla olemme tehostaneet ajoreittejämme. Kunnallisille toimijoille tarjoamme jäteastioita, joissa on neljä eri lokeroa eri jätejakeille.

Jätteitä kuljetetaan ulkomaille muun muassa sen vuoksi, että Suomessa ei ole tarpeeksi osaavia toimijoita esimerkiksi vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Ongelmana on myös jätteenkäsittelykapasiteetin rajallisuus. Muovinkäsittelykapasiteettia ei ole tarpeeksi, ja yhdyskuntajätteelle on kysyntää ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa. Jätteiden tulisi kuitenkin jäädä Suomeen, sillä meidän tulisi investoida kotimaahan ja käsitellä jätteet täällä, sillä jäte on arvokasta raaka-ainetta. Suomessa saatamme nähdä uutisotsikoissa puhuttavan ympäristörikoksista, kun jätteitä kuljetetaan ulkomaille. Todellisuudessa jätteet viedään ulkomaille käsittelyyn. Remeolla suuren vaikutuksen jätteidenkäsittelykapasiteettiin on tehnyt moderni kierrätyslaitoksemme Vantaalla. Sen avulla olemme voineet vähentää jätteen vientiä maan rajojen ulkopuolelle. Laitoksen logistisen sijainnin avulla pääkaupunkiseudulla toteutamme edelleen kiertotalousajattelun mukaista syntypaikkalajittelua.

Kierrätysasteet Euroopassa

Suomen kierrätysaste (42 %) verrattuna Eurooppaan saattaa tilastojen valossa näyttää huonolta. Kokemuksemme mukaan Saksaan, Englantiin ja Sveitsiin verrattuna Suomessa ollaan hyvällä mallilla. Maiden välillä on eroja mitä ja miten dataa mitataan. Suurin ero mittauksessa on se, että käytännössä monissa muissa maissa, kun jäte viedään kierrätyslaitokselle, se lasketaan suoraan kierrätetyksi, huomioimatta siitä syntyvän raaka-aineen loppukäyttöä. Meillä kierrätysasteeseen huomioidaan raaka-aineen hyödynnettävyys. Esimerkiksi Saksassa uudehko laitos on reguloitu 55 %, vaikka heillä olisi kapasiteettia suurempaankin kierrätysasteeseen. Regulaation vuoksi heillä ei ole taloudellista insentiiviä nostaa kierrätysastettaan.

Polttolaitoskapasiteetti on suuri Ruotsissa. Ruotsissa on ollut kunnallinen jätteiden keräys jo pitkään ennen Suomea. Viimeisen kahden vuoden aikana, kun uutta jätelakia on valmisteltu, olemme selvittäneet, mistä positiivisista asioista voisimme ottaa mallia muilta mailta. Tällä hetkellä Ruotsi on menossa päinvastaiseen suuntaan, eli vähentää kunnallista jätteenkäsittelyä. Jätteet nähdään siellä energian raaka-aineena, meillä taas polttolaitoksella päästään vain eroon jätteestä. Tämänlaiset asiat ohjaavat vahvasti kierrätysasteita ja niissä ilmeneviä eroja maiden välillä.

Loppupeleissä kiertokulun pyörän sulkee loppukäyttäjä. Nykypäivänä se näyttää kuitenkin hyvältä Suomessakin, sillä useiden materiaalien uudelleenkäyttöä mietitään jo prosessin alkuvaiheessa, esimerkiksi rakennusteollisuudessa mietitään sementin korvaamista. Suomessakin tehdään uusia ja hyviä innovaatioita tälläkin hetkellä. Me toivoisimme enemmän yhteistyötä eri materiaalien jatkokäsittelyyn ja -käyttöön, sillä silloin niille syntyy tarvetta. Neitseellinen raaka-aine on vielä liian halpaa, mutta esimerkiksi brändäämällä kierrätetystä materiaalista tuotettuja hyödykkeitä, voidaan edesauttaa kuluttajien ja yritysten päätöksentekoa kestävämpiin valintoihin. Teknologia ei poista yksilön vastuuta, mutta se voi auttaa meitä.

Kuuntele koko jakso: