Skip to content

Olemme jo vuosikymmenten ajan tienneet ilmastonmuutoksen olevan totta, mutta laiva kääntyy hitaasti. Juuri nyt elämme ratkaisevia hetkiä. Ilmastonmuutoksen torjumisen ja todelliseen kiertotalouteen siirtymisen lisäksi muita päivänpolttavia haasteita ovat roskaantuminen, saastuminen, raaka-ainepula ja väestönkasvu.

Alma Talent – Lakimiesliiton koulutuksen Jätehuolto 2018 -seminaarissa 28.-29.8.2018 kiertotalous oli luonnollisesti yksi keskeisistä teemoista. Kahden päivän seminaari mm. jätelainuudistuksen, yhdyskuntajätehuollon vastuunjaon ja hankintalain ympärillä tuntui lyhyeltä aihepiirin ollessa laaja ja merkityksellinen.

Fiksuja ohjauskeinoja ja avoimuutta

Kiertotalous on paljon laajempi kokonaisuus kuin ympäristö- tai jätehuollon ratkaisut, mutta etsiessämme konkreettisia keinoja sen edistämiseen, katse kääntyy arkiseen toimintaan ja siinä toimintaympäristön asettamiin mahdollisuuksiin tai esteisiin. Me ympäristöhuollon toimijat, niin julkiset kuin yksityiset, olemme keskeisessä roolissa, kun raaka-aineet ja materiaalit halutaan säilyttää mahdollisimman pitkään kierrossa.

Nyt jos koskaan tarvitsemmekin kokonaisuuden hallintaa ja yhteisiä tavoitteita. Erityisesti tarvitsemme fiksuja ohjauskeinoja ja avointa keskustelua. Poliittisella kentällä se tarkoittaa rohkeutta ja viisautta tehdä päätöksiä, joiden vaikutus näkyy vasta pitkällä tulevaisuudessa, mutta jotka ovat välttämättömiä ja osaksi vaikeitakin päätöksiä. Peräpeilin sijasta meidän täytyy suunnata katseemme pitkälle, jopa valokeilan ulottumattomiin.

Vielä matkaa kierrätystavoitteisiin

Aitoon kiertotalouteen pääseminen lähtee liikkeelle, kun olemme valmiita luopumaan vanhasta. Esimerkiksi jätteenpolton asema ja rooli muuttuvat väistämättä, kun kiertotaloutta edistetään. Aikoinaan isot polttolaitosinvestoinnit toteutettiin korvaamaan kaatopaikkoja ja siinä onnistuttiinkin hienosti.

Suomen erinomainen polttokapasiteetti on mahdollistanut jätteiden tehokkaan hyödyntämisen energiana, mutta polttaminen poistaa materiaalit kierrosta. Tämä merkitsee sitä, että me olemme Suomessa kaukana EU:n asettamista kierrätystavoitteista. Miten meidän sitten tulisi muuttaa lainsäädäntöä, jotta pääsisimme lähemmäksi tavoiteltua kiertotalousyhteiskuntaa?

Kokonaisuus haltuun aidolla yhteistyöllä

Meidän tulee nyt ajatella uudestaan monia ympäristöhuollon asioita silläkin uhalla, että uudet vastaukset eivät tukisi vanhoja toimintatapoja, investointeja ja ratkaisuja. Näkökulmia ja huomioon otettavaa on paljon. Kuten yleensä aina, vain aito yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken mahdollistaa kokonaisuuden hallinnan.

Ympäristöhuollon alan toimijoiden ja lainsäätäjän saumattoman yhteistyön lisäksi kehitykseen tarvitaan tuotantoprosessin näkökulma ja muutosvalmiutta. Parhaimmatkaan jätteiden lajittelu- ja käsittelyratkaisut eivät auta, jos uusioraaka-aineille ei ole tarvetta ja kanavia, joiden myötä ne palautuvat kiertoon.

Pitkiä elinkaaria, tehokkuutta ja innovaatioita

Kehitettävien asioiden lista on pitkä, mutta täysin mahdollinen.

Meidän on lisättävä materiaali- ja energiatehokkuutta läpi koko yhteiskunnan. Meidän on vaikutettava jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa, jotta niiden elinkaari olisi mahdollisimman pitkä. Meidän on edistettävä tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä uusin keinoin. Meidän on minimoitava tuotantojätettä ja maksimoitava sivuvirtojen eli jätteen hyödyntäminen. Erityisesti on mahdollistettava innovaatioiden syntyminen ja arvioitava olemassa oleva rohkeasti uudestaan.

Sanna Karppinen

 

Takaisin listaukseen
Kysy lisätietoja

Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 7.45 - 16.15 numerossa