Iso juttu on S-ryhmän kampanja, johon niin kumppaniyritykset kuin asiakkaat ovat tervetulleita vähentämään päästöjä. Ilmastonmuutoksen etenemisen voi vielä pysäyttää, mutta työllä on kiire. Yhdessä voimme saada aikaan isoja juttuja.
Ison jutun yhtenä tavoitteena on vähentää yhdessä kumppaniyritysten kanssa miljoona tonnia päästöjä vuosien 2015 ja 2030 välillä. Miljoona tonnia on iso juttu – se on saman verran kuin 8 miljoonaa automatkaa Rovaniemeltä Helsinkiin tai yli 100 000:n suomalaisen vuosittaiset päästöt.
Remeon tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 10 prosenttia autokannasta kulkee uusiutuvilla polttoaineilla. Tämän lisäksi tavoitteenamme on vähentää sähkönkulutusta ja vaihtaa käsittelylaitostemme valonlähteet LED-valoiksi vuoteen 2020 mennessä.
Lue lisää: Iso juttu
Meillä Remeolla koetaan tärkeäksi, että voimme tukea koululaisten liikenneturvallisuusopetusta.
Vierailimmekin juuri kesäloman alla Vantaan Länsimäen koululla, jossa luovutimme opettajien ja oppilaiden käyttöön liikennetyökirjat. Saimme viettää mieluisan tunnin innokkaiden ja energisten koululaisten luona.
Samalla kävimme lasten kanssa läpi liikenneturvallisuuteen ja kiertotalouteen liittyviä asioita. Koululaiset tunsivat hienosti keskeisimmät jätejakeet ja osasivat kertoa, miksi lajittelu on niin tärkeätä. Meillä on Suomessa tulevaisuus on hyvissä käsissä!
Parasta päivässä taisi kuitenkin olla itse jäteauto – ainakin siitä naurun ja hymyn määrästä päätellen!
Ohessa kerromme uuden tietosuoja-asetuksen keskeisimmät muutokset ja mitä ne tarkoittavat Sinulle Remeon asiakkaana.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR astuu voimaan tämän kuukauden 25. päivä. Uusi asetus varmistaa kuluttajille aiempaa laajemmat oikeudet ja määrittelee sen, miten meidän yritysten tulee noudattaa uusia määräyksiä.
Lisää tietoa uudesta asetuksesta löydät esimerkiksi Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta: https://tietosuoja.fi/fi/etusivu
Olemme tähänkin asti käsitelleet kaikkien asiakkaidemme ja uutiskirjetilaajiemme henkilötietoja huolellisesti ja pitäneet ne turvassa. Tältä osin mikään ei muutu.
Myös aiemmin Sinulla on ollut halutessasi mahdollisuus saada nähdäksesi tietosuojaselosteemme niistä rekistereistä, jotka sisältävät henkilötietojasi.
Lue alta lisää, miten käsittelemme henkilötietojasi.
Verkkosivut
Verkkosivustomme on rakennettu niin, että se auttaa käyttäjäryhmiä löytämään tarvitsemansa sisällön entistä helpommin.
Verkkosivujen käyttöä seurataan yleisesti evästeillä. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, jotka tallennetaan tietokoneellesi tai muulle päätelaitteellesi, kun käyt verkkosivulla. Löydät verkkosivujemme tietosuojaselosteen uusien remeo.fi-sivujemme alabannerista.
Asiakastiedot
Pidämme asiakasrekisterissämme yllä sekä olemassa olevien että potentiaalisten asiakkaidemme tietoja. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito sekä markkinointi.
EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste henkilötietojen käsittelylle muodostuu toimeksiantosopimuksesta, jossa rekisteröity on osapuolena tai yhteyshenkilönä.
Asiakasrekisterimme tietosuojaselosteen löydät uusien remeo.fi-sivujemme alabannerista.
Suoramarkkinointi
Pidämme suoramarkkinointirekisterissämme yllä sekä olemassa olevien että potentiaalisten asiakkaidemme tietoja. Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yhteydenpito asiakkaisiin, asiakassuhteen ylläpito sekä markkinointi.
Suoramarkkinointirekisterimme tietosuojaselosteen löydät uusien remeo.fi-sivujemme alabannerista.
Uutiskirje
Kerromme sähköisessä uutiskirjeessämme ympäristöhuollon ajankohtaisista asioista muutaman kerran vuodessa. Uutiskirje lähetetään niille henkilöille, jotka ovat tilanneet uutiskirjeemme, sekä niille asiakasyritystemme yhteyshenkilöille, jotka ovat antaneet meille sähköpostiosoitteensa.
Uutiskirjeemme tietosuojaseloste on nimeltään suoramarkkinointirekisteri, josta kerromme yllä. Suoramarkkinointirekisterimme tietosuojaseloste löytyy uusien remeo.fi-sivujemme alabannerista.
Uusi tietosuoja-asetus GDPR muuttaa maailmaa yhä läpinäkyvämmäksi ja auttaa siten kuluttajia ja meitä yrityksiä toimimaan yhdessä entistä avoimemmin ja joustavammin.
Jos jokin asia jäi Sinua kuitenkin mietityttämään, niin otathan meihin yhteyttä! Soita meille asiakaspalveluumme 010 5400 tai lähetä sähköpostia asiakaspalvelu@remeo.fi!
Remeon hallituksen puheenjohtajan Saku Sipolan mukaan Mild tuo Remeoon vahvaa osaamista, näkemystä ja kokemusta palveluliiketoiminnan kehittämisestä.
“Johanilla on pitkä kokemus kiinteistöpalveluiden tuloksellisesta johtamisesta. Hänen analyyttinen lähestymistapansa ja vahvat näyttönsä ihmisten ja asiakkuuksien johtamisesta tukevat erinomaisesti Remeon strategisia tavoitteita”, Sipola kertoo.
“Olen erittäin iloinen mahdollisuudesta päästä kehittämään Suomen kiertotaloutta Remeon toimitusjohtajana. Yhdessä henkilöstön kanssa viemme yhtiötä eteenpäin ja vahvistamme jalansijaamme ympäristöpalvelujen markkinoilla,” toteaa Johan Mild.
Talousjohtaja Petri Räsänen jatkaa Remeon väliaikaisena toimitusjohtajana, kunnes Mild aloittaa tehtävässään, minkä jälkeen Räsänen jatkaa Remeon talousjohtajana.
“Petri Räsänen ja muu Remeon johtoryhmä ovat luotsanneet Remeota toimitusjohtajahaun ajan hyvin ja jatkavat työtään yhdessä henkilöstömme kanssa varmistaen, että Johan pääsee hyvää vauhtia kehittyvän yrityksen tiimiin mukaan”, sanoo Saku Sipola.
Lisätiedot:
Hallituksen puheenjohtaja Saku Sipola, puh. 040 5515 953, saku.sipola@sato.fi
Vt. toimitusjohtaja Petri Räsänen, puh. 040 728 1516, petri.rasanen@remeo.fi
Kymenlaakson Jäte Oy haki uusimmissa jätekuljetusten kilpailutuksissaan aiempaa ympäristöystävällisempiä ja vähemmän saastuttavia jäteautoja. Perinteisesti jäteautot käyttävät dieseliä, mutta nyt polttoaineeksi haluttiin biokaasu.
Kymenlaakson Jäte on aiemminkin kiinnittänyt huomiota jätteenkuljetusten päästöihin, joiden vähentämiseen on pyritty mm. hyvällä kuljetusten suunnittelulla. Polttoaineen valinnalla voidaan päästä vieläkin suurempiin päästövähennyksiin.
– Haluamme näyttää esimerkkiä puhtaampien teknologioiden käyttöönotossa. Suomessakin on välttämätöntä ottaa paremmin huomioon ympäristö ja ilmastotavoitteet, toteaa Kymenlaakson Jätteen asiakaspalvelupäällikkö Virpi Leppälä.
Biokaasuautoja on ollut käytössä Kouvolan biojäteurakassa huhti-toukokuun vaihteesta alkaen. Biokaasuautoja tulee myös Kotkan loppujäteastian tyhjennyksiin syksyllä 2018. Molemmissa urakoitsijana on Remeo.
Remeon tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä vähintään 10 prosenttia autokannasta kulkee uusiutuvilla polttoaineilla.
– Olemme linjanneet, että uusiutuvia polttoaineita käyttävä auto on ensisijainen hankintavaihtoehto aina kun mahdollista. Syksyllä käytössämme on yhteensä viisi kaasukäyttöistä jäteautoa Kymenlaaksossa, kertoo aluejohtaja Janne Vehmaa Remeolta.
– Kokemustemme mukaan kaasuautot ovat hiljaisempia ja hajuttomampia kuin dieselautot. Tankillisella kaasuauto kulkee noin 300-400 kilometriä, mikä on riittävä määrä jätteenkuljetuksessa.
Gasumilla nähdään, että biokaasun käyttäminen polttoaineena kaupunkien jätekuljetuksissa tulee yleistymään. Suomessa tuotettu biokaasu on helppo ja edullinen tapa vähentää liikenteen hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.
Liikennekäytössä biokaasu vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenttia.
– Kotitalouksien biojätteiden hyödyntäminen biokaasun tuotannossa ja biokaasun käyttäminen polttoaineena tarjoavat kaupungeille ja yrityksille mahdollisuuden toteuttaa kiertotaloutta ja laskea päästöjä jätekuljetuksissa, sanoo Gasumin liikenteen myyntipäällikkö Juha-Matti Koskinen.
Kymenlaakson Jäte Oy
Asiakaspalvelupäällikkö Virpi Leppälä
puh. 0400 290 273, virpi.leppala@kymenlaksonjate.fi
Remeo Oy
Aluejohtaja Janne Vehmaa
puh. 050 3312 736, janne.vehmaa@remeo.fi
Gasum Oy
Myyntipäällikkö (liikenne) Juha-Matti Koskinen
puh. 040 768 7188, Juha-Matti.Koskinen@gasum.com
Hankintalain kokonaisuudistus Suomessa on tavoitteena viedä maaliin kuluvan vuoden loppuun mennessä. Vastuuministeriönä toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). EU:n asettama takaraja oli keväällä, joten osittain hankinnoissa noudatetaan jo tällä hetkellä EU-tason säätelyä. Uudessa hankintalaissa huomioidaan aiempaa tarkemmin mm. kunnallisten jäteyhtiöiden rooli, joilla on omistajakuntiin nähden sidosyksikköasema. Sidosyksikön toiminnan kohdistuminen muihin kuin omistajiin on ongelmallista niin hankintalain kuin kilpailuoikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Uuden lain myötä toiveena on, että kunnallisten jätelaitosten markkinahäirintä loppuu ja ne keskittyvät perustehtäväänsä, eli kotitalousjätteen keräämiseen ja käsittelyyn. Tällä hetkellä kotitalouksilta kerättävillä jätemaksuilla pahimmillaan subventoidaan yritysten jätehuoltoa, mikä on sekä asukkaille epäoikeudenmukainen, että markkinoita vääristävä tilanne.
Toinen merkittävä seikka hankintalain uudistuksessa jätehuollonkin kannalta on tulevaisuuden (toivottavasti) nykyistä huomattavasti innovatiivisemmat hankinnat, joissa huomioitaisiin ympäristö-, kokonaistalous- ja työllisyysasiat tasapuolisesti – toisin sanoen siirryttäisiin kiertotalouden aikakauteen.
Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi päätavoitteekseen, että Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä vuonna 2025. Tähän tavoitteeseen liittyy uusien työpaikkojen syntyminen cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen ja tehokkaan kiertotalouden myötä. Tähän tavoitekokonaisuuteen liittyy hallitusohjelman kirjaus, jossa tavoitteena on rajata kuntien jätehuoltomonopoli asumisessa syntyviin jätteisiin. Tavoitteen toteutuessa mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutustoiminta, kunnat, valtio, seurakunnat ja muut julkisoikeudelliset yhteisöt saisivat itse valita jätehuollon palvelutarjoajansa joustavasti omien tarpeidensa perusteella.
Lakimuutoksen vaikutusarvio on parhaillaan käynnissä. Vastuuministeriönä muutoksen läpiviennissä on Ympäristöministeriö (YM). Aiheesta on valmistunut kaksi laajaa raporttia, ja aihepiiriä käsittelemään on perustettu Ympäristöministeriön toimesta erillinen työryhmä. Ratkaisu mahdollisesta lakimuutoksesta tulee kuluvan vuoden aikana. Remeo on toiminut aktiivisesti lakimuutoksen edistämiseksi, koska se näkee muutoksen mahdollistavan terveen kilpailun yksinoikeuksien osin purkautuessa, ja lisäävän asiakkaiden valinnanvaraa ja palvelun laatua.
Kunnalliset jätelaitokset ovat pelotelleet palvelutarjonnan heikkenemisellä ja jätehuoltopalvelujen saatavuuden vaikeutumisella, jos muutos toteutetaan. Nämä pelot ovat aiheettomia, sillä yritysten palvelutarjontaa on hyvin saatavilla jo nyt, ja sen voi hyvällä syyllä olettaa monipuolistuvan entisestään uusien markkinoiden avautuessa. Lisäksi Jätelain 33 § velvoittaa jatkossakin kunnan huolehtimaan toissijaisesti jätehuollosta, mikäli yksityistä palvelutarjontaa ei ole saatavilla, tähän pykälään ei ole tulossa muutosta. Yhteenvetona: kukaan ei missään tilanteessa jää ilman toimivaa jätehuoltoa, mutta palvelu monipuolistuu ja monien toimijoiden jätehuoltolasku voi pienentyä kilpailun myötä.
Anu Oksanen
Mutta puheet eivät riitä, vaan pitää uskaltaa myös toimia. Hallitukselta tämä vaatii voimakasta sitoutumista markkinaehtoisiin ratkaisuihin, julkisten palveluiden avaamista ja kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä muutoksen aikaansaamiseksi.
Viime vuosina kiertotalouden läpimurto on ollut ällistyttävän nopea, ja talous on noussut yhteiskunnan ohi keskeiseksi draiveriksi. Tämä muutos on iso ja oikeansuuntainen, sillä maailma pelastuu varmasti paremmin talouden lainalaisuuksien kautta kuin vain ylhäältä ohjattuna.
Kaikessa kiertotalouteen liittyvässä hypessä tahtoo monelta kuitenkin unohtua, että kierron aikaansaaminen vaatii toimijoita ja päänavaajia. Tässä on jätehuollon toimijoille ja heidän asiakkailleen loistava mahdollisuus!
Jätehuollolla ja muilla ympäristöpalveluilla onkin vahva rooli kierron jokaisessa vaiheessa. Kierrätysmateriaaleilla on korvattava neitseelliset raaka-ainevirrat, tuotesuunnitteluun tarvitaan vahvempaa kierrätysosaamista sekä tuotannossa parempaa sivuvirtojen hyödyntämistä ja jätteen minimointia. Kulutusvaiheessa on vaikutettava kulutuskäyttäytymiseen. Kierron lopussa eteen tulevat keräys ja kierrätys – mikä rakentaa sillan alkupäähän, kierrätysmateriaaleihin.
Oleellista on ymmärtää, ettei siirtyminen kiertotalouteen tapahdu itsestään. Se vaatii aikaisempien toimintatapojen haastamista ja rohkeutta uudistua – niin ympäristötoimialalla kuin sen asiakaskunnassa. Muutos on syytä aloittaa heti, sillä kiertotalouden edelläkävijän viittaa kannattaa todellakin tavoitella!
Tatu Rauhamäki
Yritykset keskittyvät nykyistä enemmän raaka-aineiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä luovat näiden pohjalta kestävää liiketoimintaa.
Globaali luonnonvarojen hupeneminen ja siitä johtuva raaka-aineiden hinnan nousu sekä niiden saatavuuteen liittyvä epävarmuus rasittavat perinteistä teollisuuttamme. Materiaalikulujen osuus tuotantokustannuksista on noin 35–45 prosenttia, energian osuus 10 prosenttia ja henkilöstön 20 prosenttia. Tehoton resurssien käyttö aiheuttaa vuosittain Euroopan teollisuudelle Unepin laskelmien mukaan 630 miljardin kustannukset. Materiaalikustannusten vuosittaisten säästöjen arvo vuonna 2025 arvioidaan olevan jopa triljoona dollaria vuodessa. Kiertotalouden toimintamallit tasaavat kustannusvaihtelua, varmentavat raaka-aineiden saantia sekä moninkertaistavat resurssitehokkuutta.
Suomessa kiertotalousajattelu on keskittynyt materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen. Vaikka tämä on jo hyvä muutos, kiertotalous tähtää korkeammalle. Materiaalit tulee kestävän resurssikierron kannalta kierrättää joka tapauksessa, niitä arvokkaampia hyödyntämistapoja ovat laitteiden huolto, uudelleenkäyttö ja uudelleenvalmistus. Lineaarisen ”tuota-käytä-hävitä”-mallin sijaan tuotteet suunnitellaan niin, että niitä voidaan käyttää uudelleen. Fyysiset, omistetut tuotteet korvautuvat palveluilla. Ihmiset ja teollisuus jakavat esineitä ja palveluita omistamisen sijaan.
Kuluttajat siirtyvätkin vähitellen tavaroiden omistamisesta käyttöoikeuksien tai palveluiden ostamiseen. Tätä nopeaa muutosta todistaa Uberin ja Airbnb:n kaltaisten palveluiden räjähdysmäinen leviäminen. Nettipohjaiset palvelut ja prosessit mahdollistavat tätä uutta arvon luontia, jossa kierto- ja jakamistalouteen syntyvillä liiketoiminta-, hinnoittelu- ja palvelumalleilla samoista resursseista luodaan tuottoa useaan kertaan.
Myös cleantech on muuttumassa palveluksi ja web-pohjaiset hajautetut järjestelmät lyövät läpi: energian, veden ja kaikkien luonnonvarojen jakamiseen kehitetään älykkäitä alustoja, jotka sulkevat aukon cleantechin ja pilvipalveluiden välillä. Alustaan liitetään sensorit, data, ohjelmat, analytiikka ja erilaiset rahoitusinstrumentit sekä uudet hinnoittelu- ja palveluinsentiivimallit. Tällaisia ovat moninaiset huoltosopimukset, leasing, käyttöön perustuvat hinnoittelumallit sekä tuoton, kasvun, suorituskyvyn ja hyötyjen jakaminen, saavutetut kustannussäästöt, resurssitehokkuusedut ja niihin liittyvät kompensaatiomallit.
Kiertotalous ulottuu pidemmälle siis kuin perinteinen materiaalitehokkuusajattelu. Se vaatii systeemisen muutoksen: uudenlaisia osallistavia palveluratkaisuja ja kokonaisia palveluekosysteemejä, jotka perustuvat eri sektorien ja toimijoiden yhteistyölle. Yhteistyön lisäksi tarvitaan innovatiivisia liiketoimintamalleja sekä laajamittaista ajattelutavan muutosta ja arvon luonnin ymmärrystä koko yhteiskunnassa.
Jyri Arponen
Haku