Me Remeolla olemme jo vuosia sitten lähteneet kehittämään teknologiaa, jossa teoriassa yksi kone lajittelee kaikki jätejakeet. Vuonna 2021 auennut Euroopan modernein kierrätyslaitoksemme lajittelee kaupan ja teollisuuden sekä rakennuksilta ja purusta syntyviä jätteitä. Käytännössä laitoksen teknologia mahdollistaa nyt jo sen, että suurimman osan rakennusjätteestä sekä kaupan ja teollisuuden jätteistä voi laittaa samaan keräysastiaan. Kannustamme aina ensisijaisesti syntypaikkaljitteluun ja kaikkia jätteitä ei kannata lajitella samalle lavalla. Esimerkiksi biojätteen keräämme erikseen, sillä muiden jätteiden seassa se tekee muista jakeista kierrätyskelvottomia.
Rakennusjätteet voidaan kerätä melkeinpä poikkeuksetta yhdelle lavalle. Älyteknologia pystyy skannaamaan jätteet, tunnistamaan eri materiaalit ja lajitella ne oikein omiin paikkoihinsa. Kierrätyslaitoksellamme on kaksi pitkää ja suoraa linjastoa, jossa robotit lajittelevat jätteet omiin lokeroihinsa. Käsittelylinjojen alkupäähän kipataan jäte, jonka jälkeen sitä aletaan tunnistamaan eri mekaanisin menetelmin, muun muassa tärisyttämällä ja seulomalla.
Linjaston alkupää valmistelee jätteen siihen, että robottikädet tunnistavat ja lajittelevat jätteet omiin jätejakeisiinsa. Kierrätyslaitoksemme kierrättää jätteet mekaanisesti. Huipputeknologia tunnistaa jätteestä muovit, metallit, puut ja esimerkiksi betonin. Biojätteen määrä tässä on onneksi vähäistä, koska käytännössä se sotkee linjastot ja aiheuttaa sen, että robottien on vaikeampi tunnistaa jätejakeet.
Teknologia perustuu hyvin pitkälti siihen, että esimerkiksi muovit tunnistetaan polymeeritasolla. Se tarkoittaa sitä, että optiset tunnistimet skannaavat muovia valon avulla ja tunnistavat muovien polymeerit niin kutsutun NIR teknologian avulla. Samaa teknologiaa käytetään esimerkiksi pullonpalautuskoneissa, jotka tunnistavat tölkit sekä muovi- ja lasipullot. Ihmiset eivät silmämääräisesti tunnista muovijakeita, mutta teknologian avulla se on vaivatonta.
Aikaisemmin jäte on ollut negatiivinen asia, sillä se on ollut kustannus eikä sitä ole haluttu omistaa. Historiallisesti jätteet ovat olleet kunnan omaisuutta, jotta varmistetaan, että jätteet päätyvät kaatopaikalle. Evoluutio on muuttunut ja muuttuu rajua vauhtia, siten että jätteestä tulee – ja on tullut – raaka-aine. Jäte ei ole enää negatiivinen asia, se on vaan hetkellisesti ei hyödynnettävissä oleva materiaali, kunnes joku ottaa sen hyödynnettäväksi. Lähtökohtaisesti kunnilla on ilmastonmuutoksen ja luonnon näkökulmasta intressit huolehtia siitä, että jätteet käsitellään oikein.
Miten kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ja miten kansallisen kierrätysasteen nousu 40 % tarkoittaa käytännössä? Kansallista tarkkaa tietoa ei ole, mutta yksittäisten tutkimusten perusteella puhuttaessa hiilidioksidipäästöistä puhutaan hiilijalanjäljestä eli päästöistä. Sen lisäksi tulisi kuitenkin puhua positiivisesta hiilikädenjäljestä. Korkeasta kierrätysasteesta syntyy valtava hiilikädenjälki. Yksinkertaistettuna materiaalinkierrolla säästetään päästöissä, jolloin hiilikädenjälki kasvaa.
Materiaalinkierron avulla poistuu myös uuden raaka-aineen tuottamisesta syntyvät päästöt.
Monitasoiset muovit on vaikeaa kierrättää, sillä pakkauksissa on päällekkäin erilaisia muovikalvoja, jolloin niiden kierrätettävyys materiaalina on vaikeaa. Muovin ongelmista huolimatta se on muuten huipputuote, sillä muovi on kestävä ja kierrätettävissä oleva materiaali.
Maailmalla muovijäte on suuri ongelma, mutta Suomen tasolla on parempi tilanne. Suomessa toimii se, että suomalaiset ovat pääsääntöisesti vastuullisia ja vastuuntuntoisia, mikä edistää kierrätystä. Sen lisäksi Suomessa on hyvät lähtökohdat kierrätykseen. Teknologia vaatii kalliita investointeja, ja se kehittyy koko ajan. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta teknologian kustannus verrattuna käsin tehdyn työn kustannuksiin.
Kuuntele koko jakso:
Remeo tunnetaan jätehuoltoyhtiönä, joka on jo vuosia ollut matkalla kohti kiertotalousyhtiötä. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli noin 92 miljoonaa € ja työllistimme noin 400 työntekijää. Ydintoimintaamme kuuluu jätteiden kuljetuksen lisäksi niiden käsittely ja jatkojalostus raaka-aineiksi.
Olemme kehittäneet jo vuosien ajan vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja uusiomateriaalin tuottamiseksi. Olimme muita edellä jätteenkäsittelyssä, jo ennenkuin laki määräsi, että kaatopaikalle ei saa enää viedä orgaanisia aineksia. Kiertotalouden onneksi regulaatio muuttui 2016, jolloin voimaan tuli määräys ettei jätettä saa enää viedä kaatopaikalle. Siksi jo 12 vuoden ajan kaatopaikkalajittelu on vaihtunut jätteenpolttoon ja luonnollisesti samassa suhteessa kuin kaatopaikalle vienti on vähentynyt, jätteenpoltto puolestaan on noussut. Jätteenpoltto on oiva tapa hyödyntää jäte energiana, mutta kiertotalouden kannalta jäte kannattaa lajitella oikein ja kierrättää uusiomateriaalina.
Käytännössä jätehuollon ensimmäinen vaihe on se, että jätteet hyödynnetään energiana, joka on parempi ratkaisu kuin jätteiden kaatopaikalle vienti. Jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole varsinaista kierrätystä ja tähän kompastuskiveen Remeo on keskittynyt. Olemme pohtineet, miten esimerkiksi teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että kierrätettävyys olisi parempaa ja jo 3–5 vuoden aikana jätteen tunnistamiseen käytetty teknologia on muodostunut ja kehittynyt.
Nykyään voidaan tunnistaa mitä jaetta jäte sisältää todella tarkasti, joka mahdollistaa hyvän kierrättämisen. Kuitenkin, jotta kiertotalous toteutuu paremmin, monen eri tahon tulee muuttaa käyttäytymistään ja tehdä muutoksia sen eteen, että materiaalia voidaan kierrättää tehokkaammin. Me Remeolla keskitymme materiaalinkiertoon, mutta yleisesti kiertotaloudessa tulee keskittyä koko ketjuun alkulähteestä asti. Jo valmistavan teollisuuden alkuprosessissa tulee huomioida, miten tuote tai materiaali tullaan kierrättämään, kuinka pitkä sen elinkaari on ja miten se voidaan tulevaisuudessa uusiokäyttää. Lisäksi jokaisen kuluttajan ja yrityksen tulisi välttää jätteen syntymistä jätehierarkian mukaisesti.
Uusi jätelaki astui voimaan vuonna 2021, ja nyt ensimmäisessä siirtymävaiheessa velvoitetaan vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä erilliskeräämään biojäte, muovipakkaukset, metalli sekä lasi- ja kartonkipakkaukset. Jätelain uudistus velvoittaa myös yrityksiä erilliskeräämään jätejakeet. Tavoitteena jätelain uudistuksella on se, että vuoteen 2025 mennessä kansallinen kierrätysaste olisi 55 %. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niihin päästään, kunhan sen eteen investoidaan ja tehdään paljon töitä.
Suomessa eniten jätettä syntyy tilastojen mukaan kaivosteollisuudesta eli kiven louhinnasta. Kuluttajien näkökulmasta eniten syntyy yhdyskuntajätettä, eli kansankielellä kotitalouksissa syntyvää sekajätettä. Monien vuosien ajan sekajätteen kierrätysaste on pysynyt 40 % paikkeilla. Näin alhainen kierrätysaste johtuu siitä, että ihmiset eivät kierrätä jätteitään oikein.
Teknisesti voidaan päästä hyvinkin korkeisiin kierrätysasteisiin, mutta se kuluttaa resursseja ja vaatii käsityötä, lajittelua sekä suunnittelua. Kierrätyksen esteitä voivat olla osaamisen puute ja tekniset haasteet, esimerkiksi tilanpuute. Tähän Remeo on jo vuosia sitten tuonut ratkaisun muun muassa monilokerokeräysvälineellä.
Suurimpia sudenkuoppia kierrätyksessä on biojätteen ja pahvin sekä kartongin heittäminen sekajätteen sekaan. Biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä voi olla jopa 40 % ja biojäte tulisi kierrättää omaan astiaansa kierrätysasteen nostamiseksi. Pahvi ja kartonki on puolestaan 15–20 % sekajätteestä.
Jätejakeiden kierrätystä pyritään parantamaan esimerkiksi uuden jätelain avulla, jotta kierrätysasteet saataisiin korkeammiksi. Kierrätyksen tulisi parantua myös siksi, että lajitellessa väärin hukataan arvokasta uusiokäyttömateriaalia, näistä esimerkkinä on kartonki, joka on erinomainen uusiokäyttömateriaali. Biojätteestä puolestaan tuotetaan nykyään biokaasua eri tekniikoilla, mistä voidaan tuottaa lannoitetta.
Kierrätys menee karrikoidusti kaupunkitrendien mukaan. Karkeasti voisi sanoa, että kaupungeissa kierrätetään enemmän ja ollaan edelläkävijöitä verrattuna pienempiin paikkakuntiin. Suurkaupungeissa haasteeksi tulee kuitenkin logistiikka, esimerkiksi suhteessa pienemmät asunnot, joihin vaikeaa saada mahtumaan erilliskeräysastiat. Ratkaisuja ongelmiin kuitenkin löytyy, kuten aluekeräyspisteiden lisääminen. Kierrätys vaatii myös resursseja.
Kuuntele koko jakso kiertoaloudesta Spotifyssä!
Kiertotalousyritykset Vantaan Energia, Remeo ja Rudus muodostavat kiertotalouden keskipisteen – Uusiolan. Toimijoita yhdistää yhteinen sijainti sekä se, että se, että ne toiminnallaan edistävät kiertotaloutta ja kunnioittavat luonnonvaroja. Alueella tehdään jätteestä sähköä ja lämpöä sekä kierrätykseen tulevista materiaaleista tuotetaan uusioraaka-aineita ja -tuotteita.
Vantaan Energia antaa Uusiolassa kotitalouksien sekä kaupan ja teollisuuden jätteille uuden elämän sähkönä ja lämpönä. Remeo jatkojalostaa jätteistä uusiomateriaalia ja palauttaa sen kiertoon eteenpäin älyteknologian avulla. Rudus puolestaan kierrättää kivipohjaiset tuotteet 100 prosenttisesti rakennustuotteiden raaka-aineiksi sekä uusiotuotteiksi.
Älyteknologia, modernit ratkaisut, investoinnit ja innovatiivisuus kuvaavat Uusiolaa. Mikä ennen oli roskaa, on tänä päivänä raaka-ainetta ja valuuttaa. Kiertotalous on mielenkiintoinen ja kasvava ala. Lähivuosille Uusiolaan onkin jo tehty investointipäätöksiä.
Investoinnit tarkoittavat lisää työpaikkoja ja sitä mukaa myös alueen kehittymistä. Kun Uusiola kehittyy, se tarkoittaa, että ympäristö voi paremmin. Kaikki voittavat.
Yhdessä olemme vahvempia ja maailma muuttuu nopeammin kohti parempaa.
”Maailma tarvitsee suunnannäyttäjiä ja nopeita toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vahvalla kiertotalousosaamisellamme ja huipputeknologialle se onnistuu. Yhdessä olemme vahvempia.”- Vantaan Energia, Remeo ja Rudus
Pääsiäisviikoilla arkipyhät aiheuttavat muutoksia ajoaikatauluihin. Normaali ajopäivä saattaa pyhien vuoksi muuttua päivällä tai kahdella.
Jätteen keräilyvälineellä on aina tietty suunniteltu ajopäivä ja puhumme suunnitellusta ajopäivästä siksi, että esim. arkipyhät ja keliolosuhteet saattavat siirtää tyhjennystä +/- 1 päivää.
Pääsiäisen aikana muutosta saattaa tulla useampikin päivä, sillä viikoille osuu useampia pyhäpäiviä. Myös kunnan järjestyslaki määrittää omalta osaltaan sen, miten jätteitä saa pyhien aikaan kerätä.
Kiirastorstaina asiakaspalvelumme myös sulkeutuu klo 15.00.
Remeon rakentama materiaalinkierrätyslaitos sijaitsee Vantaan Långmossebergenin alueella hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudun suurista materiaalivirroista. Remeon laitos käsittelee rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleja. Laitoksen ratkaisuiden ja hyvin pitkälle automatisoidun teknologian ansioista materiaaleista voidaan hyödyntää merkittävästi korkeampi osa, kuin muilla käytössä olevilla ratkaisuilla.
Käsittelylaitoksen käsittelykapasiteetti on suurempi, kuin mitä projektin alussa odotettiin ja siksi Remeo käynnistää prosessin ympäristöluvan volyymien tuplaukseen. Laitoksella on kapasiteettia käsitellä yli 70 % pääkaupunkiseudulla syntyvistä jätteistä, joista merkittävä osa käsitellään nyt muualla Suomessa tai Virossa. Remeon nykyinen ympäristölupa on kuitenkin pienempi, kuin laitoksen todellinen käsittelykapasiteetti.
”Rakensimme niin tehokkaan laitoksen, että pystymme käsittelemään enemmän materiaalia, kuin etukäteen ennustimme. Tekniset ratkaisumme ovat erittäin korkealla tasolla ja laitoksen käsittelykapasiteetti on niin erinomainen, että voimme käynnistää prosessin tuplata ympäristöluvan mukainen käsittelykapasiteetti ja käsitellä entistä suuremman osan pääkaupunkiseudun jätteistä – arviolta yli 70 %”, Remeon jalostuksen liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo.
Tällä hetkellä ympäristöluvan mukainen sallittu käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä, 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta sekä 50 000 tonnia puuta vuodessa. Uusi, ja ympäristölupaan haettava käsittelykapasiteetti, laitoksella on 250 000 rakennusteollisuuden ja 120 000 tonnia kaupan ja teollisuuden jätteitä. Puulle haetaan kasvua 100 000 tonniin uudessa ympäristöluvassa. Tämä on merkittävä kasvu ja sillä on positiiviset vaikutukset kierrätysasteen nostoon.
Suurempi jätteenkäsittelykapasiteetti tarkoittaa suurempia käsittelyvolyymejä. Remeo pystyy vastaanottamaan entistä suurempia määriä materiaalia käsittelyyn ja siten laajentamaan palveluita yhä useammalle asiakkaalle.
Remeo tekee konkreettisia tekoja kiertotalouden eteen ja käsittelykapasiteetin kaksinkertaistaminen on esimerkki tästä. Remeon missiona on pyrkiä vähentämään CO2-päästöjä ja pienentämään asiakkaiden hiilijalanjälkeä.
Ympäristöluvan mukaisen käsittelykapasiteetin kasvattaminen ei muuta laitoksen toiminta-aikoja tai vaikuta merkittävästi laitokselle saapuvaan liikenteeseen.
Käytännön tasolla muutos tehdään laitoksen tehokkuuteen sen toiminta-aikana ja käsiteltävän materiaalin määrään. Remeon kierrätyslaitoksella toimintaan ei kuulu pitkäaikainen tai suuret varastointimäärät, joten ympäristöluvan muutos ei tule vaikuttamaan varastointiin liittyviin lupamääräyksiin.
Logistiikkaan liittyviin lupaehtoihin muutoksen myötä ei tarvitse tehdä muutoksia. Tehokkaalla siirtokuormauksella vältetään liikenteen määrän merkittävä kasvu alueelle.
Remeon materiaalinkierrätyslaitos avattiin virallisesti helmikuussa 2022 elinkeinoministeri Mika Lintilän saattelemana, mutta laitoksella on käsitelty materiaaleja, tehty testejä ja kerätty dataa jo syksystä 2021.
Rakennusjätteen osalta ensimmäisen vuosineljänneksen toteuma on erinomaiset 71,8 %. Kaupan- ja teollisuuden jätteiden osalta tavoite oli 30 % ja Remeon laitos on jo todella lähellä tavoitetta; todellinen lukema ensimmäisen, vielä säätövaiheen, tuotanto kvartaalin osalta on 28,2 %.
Linjastoja hienosäädetään kerätyn datan avulla. Kerätyn tiedon ansiosta käsitelty materiaali ja kierrätysaste saadaan tarkkaan selville. Tämä mahdollistaa sen, että perinteisten pistokokeiden ja arvioiden sijaan Remeo pystyy kertomaan jätteistä, kierrätysasteesta ja uusiomateriaalista laadusta tarkkaa dataa.
Uuden kierrätyslaitoksen teknologisella toteutuksella Remeo auttaa asiakkaitaan vastaamaan lainsäädännön asettamiin kierrätysastetavoitteisiin. Suomen lainsäädäntö on vaatinut vuoden 2020 alusta, että energiaksi polttamisen sijaan rakennusjätteestä täytyy kierrättää materiaalina uusiokäyttöön 70 prosenttia.
”Vantaalle rakennettu kierrätyslaitos on yrityksemme historian suurin hanke, ja sillä pyrimme asemoitumaan entistä vankemmin suomalaisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotalous vaatii puheiden sijasta tekoja ja tästä syystä emme ole jääneet odottamaan mahdollisia yhteiskunnan tukijärjestelmiä, vaan olemme rohkeasti lähteneet investoimaan tähän asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle merkittävään hankkeeseen. Me uskomme ekonomian ja ekologian kulkevan käsi kädessä”, Remeon toimitusjohtaja Johan Mild sanoo.
Laitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen on noussut ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energian hyödyntämisen sijaan. Kiertotalousfilosofian mukaisesti kierrätettävien materiaalien käsittely tulee tehdä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Uuden kierrätyslaitoksen sijainti Vantaan Energian ja Remeon muodostamassa kiertotalouskeskittymässä valtaväylien varrella sopii erinomaisesti kiertotalouden mukaiseen ajatteluun.
Remeon laitoshanke on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, sillä siinä yhdistyvät uusimman teknologian hyödyntäminen sekä kaksi erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa integroituina toisiinsa. Laitetoimittajat ovat Stadler ja ZenRobotics Oy. Laitoksen toiminnot tapahtuisivat pääosin sisätiloissa, mikä minimoi toiminnasta aiheutuvat melu-, pöly- tai hajuhaitat.
Jätteiden polttaminen tulee vähenemään 2030-luvulla ja kiertotalouden ratkaisut tulevat tärkeämmäksi ilmastokriisin kannalta. Remeon laitoksella on varauduttu siihen, että lajiteltavat jätteet tulevat muuttumaan tulevaisuudessa ja laitoksen toimintaan onkin mahdollista tehdä muutoksia käsiteltävien materiaalien osalta.
LISÄTIEDOT: Mauri Lielahti, Remeo Oy, liiketoimintajohtaja, puh. 050 598 8158, mauri.lielahti@remeo.fi
Remeo Oy on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Yhdessä asiakkaidemme kanssa kehitämme uusia kiertotalouden ratkaisuja, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Työllistämme noin 400 ammattilaista 13 paikkakunnalla ja kahdeksassa kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja käsittelevässä laitoksessa. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 92 miljoonaa euroa. remeo.fi
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuen lopetamme palveluiden ostamisen venäläisomisteisilta yhtiöiltä. Tähän kuuluvat muun muassa markkinointiyhteistyöt sekä polttoaineostot venäläisomisteisilta yrityksiltä.
Monilla alueilla on tällä hetkellä viivettä tyhjennyksissä haastavien keliolosuhteiden vuoksi. Kierrätysastiat ovat jäätyneet maahan ja niiden edessä on paikoin paksua jäätä, mitkä vaikeuttavat tyhjennyksiä. Varmistathan osaltasi, että kierrätysastioille on esteetön pääsy, jotta tyhjennykset onnistuvat.
Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!
Kansainvälinen kiinnostus Remeota kohtaan on ollut huomattavaa. Yksi maailman suurimmista uutistoimistoista Associated Press vieraili uudella Vantaan kierrätyslaitoksellamme ja julkaisi siitä artikkelin Euronewsiin. Videolla haastateltavan Harri Holopaisen mukaan robotit eivät väsy ja tylsisty, minkä vuoksi ne ovat sopivia työhön. Linjastolla kulkevien vaarallisten esineiden ja niiden terävien reunojen vuoksi ihmisen ei kannata laittaa käsiään sinne. Remeon toimitusjohtajan Johan Mildin mukaan suuri osa jätteestä menee poltettavaksi, mikä ei ole hyväksi maapallolle. Kierrätyslaitoksen avulla pyritään kasvattamaan kierrätyksen määrää.
Tekoälyllä toimivat ZenRobotit lajittelevat puuta muovista ja metalleja kivistä. Kierrätysasteen parantamiseksi 12 robottia auttaa keräämään arvokkaita ja puhtaita materiaaleja. Yksikkö skannaa linjastolla kulkevan jätteen kameroilla, 3D-sensoreilla ja metallinpaljastimella, minkä jälkeen järjestelmä tunnistaa esineen ja määrittää parhaan tartuntakohdan. Robotit, jotka voivat nostaa jopa 30 kg:n painoisia esineitä, nostavat jätteen ja lajittelevat ne omiin kouruihinsa.
Johan Mildin mukaan uuden teknologian avulla kierrätysastetta on voitu nostaa 50 prosentista 90 prosenttiin joissain tapauksissa. Uuden jätelain mukaan 70 prosenttia rakennusjätteestä tulee kierrättää, ja robottien avulla saadaan kierrätettyä jopa enemmän kuin vaadittu 70 prosenttia.
Artikkelin ja videon vierailusta voit katsoa tästä. Lue lisää uudesta kierrätyslaitoksestamme verkkosivuiltamme.
BBC vieraili Vantaan kierrätyslaitoksella 17.11.20121. He haastattelivat Laura Tokensuuta, joka kertoi, että laitoksella käsitellään rakennustyömailta tuleva jäte mekaanisesti niin, että se saadaan kierrätettyä uusiokäyttöön. Videolla nähdään, kuinka keskikokoinen ja suuri jäte lajitellaan hyödyntämällä robotteja, jotka analysoivat sekä visuaalisesti että lasereiden avulla linjastolla kulkevaa jätettä. Tämän pohjalta robotit lajittelevat jätteet uusiokäyttöön.
Robotit auttavat kierrätyksessä ja raaka-aineiden uusiokäytössä, minkä avulla rakennuksista voi tulla kestävämmän kehityksen mukaisia niiden elinkaaren alusta loppuun.
Voit katsoa videon vierailusta tästä.
Haku