”Olemme saaneet hyviä tuloksia Vantaalla toimivalla käsittelylaitoksellamme, joka käyttää huipputeknologiaa materiaalien lajittelussa. Haluamme skaalata hyväksi todettuja ratkaisujamme valtakunnallisesti ja tuoda erinomaisia kierrätystuloksia yhä laajemman asiakaskunnan saataville”, Remeon jalostuksen liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo.
Osana selvitystyötä Remeo käynnistää myös ympäristöluvan päivittämisen suunniteltujen kokonaisuuksien mukaiseksi.
Mahdollinen investointi kehittäisi koko rakennusalan kierrätystä sekä vaikuttaisi positiivisesti ilmastopäästöjen vähentämiseen.
Remeon Vantaan teollisella kierrätyslaitoksella materiaalia lajittelevat tekoälyä käyttävät robottikädet sekä optiset erottelijat, joiden avulla on päästy lähes 72 prosentin kierrätysasteeseen rakennusjätteen lajittelussa. Tämä ylittää lainsäädännön vaatiman minimitavoitteen, jonka mukaan vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä täytyy kierrättää materiaalina energiana polttamisen sijaan.
Laitos on Euroopan edistyksellisin ja sen käsittelykapasiteetti on ennakoitua tehokkaampi, jonka takia Remeo käynnisti keväällä ympäristöluvan mukaisen kapasiteetin kaksinkertaistamisen.
”Vantaan laitoksemme pysty käsittelemään yli 70 prosenttia pääkaupunkiseudulla syntyvistä jätteistä, jotka ennen on siirtokuormattu maan rajojen ulkopuolella. Aloitimme selvitys- ja suunnittelutyön Pirkanmaan käsittelytoiminnan kehittämiseksi saman ideologian ja konseptin mukaiseksi. Kun jätettä käsitellään paikallisesti, niin saadaan merkittäviä ilmastovaikutuksia myös logistiikan myötä”, summaa Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
Remeo osti Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminnan kesäkuussa 2022 vahvistaen käsittelytoimintaansa erityisesti Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla. Deletellä on historia erityisesti rakennus- ja purkujätteiden vastaanottamisessa ja käsittelyssä ja kaupan myötä Remeo positioitui rakennus- ja purkujätteen käsittelyn markkinajohtajaksi.
Yrityskaupan myötä Remeo yhdistää oman innovatiivisen käsittelyideologiansa Deleten jäteosaamiseen ja vahvaan käsittelytoimintaan erityisesti Pirkanmaalla.
”Tarjoamme kaupan myötä Deleten asiakkaille laajemman vastaanottoverkoston ja monipuolistamme ja parannamme palvelutarjontaa. Vantaalle viime vuonna avattu käsittelylaitoksemme on Euroopan edistyksellisin ja käsittelee yritysten jätteitä puhtaiksi uusiomateriaaleiksi, nostaen samalla Deleten asiakkaiden kierrätysastetta. Remeon nykyisille asiakkaille tarjoamme oston myötä uusia palveluita sekä laajemman alueellisen peiton”, kertoo Johan Mild.
Remeo avasi Vantaalle 2021 Euroopan edistyksellisemmän materiaalinkierrätyslaitoksen, joka on herättänyt mielenkiintoa ulkomaita myöten. Laitosmaisella käsittelyllä täydennetään syntypaikkalajittelua ja parannetaan yritysten kierrätysastetta. Käsittely perustuu muun muassa älyteknologiaan ja robottikäsiin, jotka lajittelevat materiaalit ihmisiä tehokkaammin ja tarkemmin. Lopputuotteena tuotetaan entistä puhtaampia uusiomateriaaleja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja.
Laitoksella käsitellään rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Käsittelylaitokselle on haettu ympäristöluvan kaksinkertaistamista keväällä, sillä laitos on ennakoitua tehokkaampi ja pystyy käsittelemään 250 000 t rakennusteollisuuden ja 120 000 t kaupan ja teollisuuden jätteitä.
Tutustu Remeon käsittelylaitokseen: https://kampanja.remeo.fi/virtuaalikierros.
Lisätietoja:
Johan Mild, toimitusjohtaja Remeo, +358403013004, johan.mild@remeo.fi
Remeo tarjoaa tänä syksynä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.
Hinta 61€/säkki (sis. alv). Lisäsäkin hinta 27€/säkki.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.
Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 15.9. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 18.9.-29.9. ja kuljetamme pois 24.10-6.11.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse yksityisasiakkaat@remeo.fi
Mainitse tilauksen yhteydessä: Suursäkki23
https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/
Palvelemme entisiä Delete Ympäristöpalveluiden asiakkaita numerossa 010 5404400 ma-pe klo 7:30-16:00.
Delete Ympäristöpalvelut Oy on myyty suomalaiselle Remeo-konsernille. Yritysoston myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminta kokonaisuudessaan siirtyi Remeo konsernin omistukseen 30.6.2022 alkaen.
Delete Ympäristöpalvelut Oy:n operatiivinen toiminta jatkuu normaalisti omistuksen siirtyessä osaksi teollista ja vakavaraista Remeo-konsernia, joka on jätteenkäsittelytoiminnassa Euroopan edelläkävijä. Yrityskauppa ei edellytä toimenpiteitä Delete Ympäristöpalveluiden asiakkailta tai sidosryhmiltä.
Yritysoston myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy:n asiakkaita palvellaan yhä laajemmalla valikoimalla kiertotalouden palveluita.
” Tarjoamme kaupan myötä Deleten asiakkaille laajemman vastaanottoverkoston ja monipuolistamme ja parannamme palvelutarjontaa. Vantaalle viime vuonna avattu käsittelylaitoksemme on Euroopan edistyksellisin ja käsittelee yritysten jätteitä puhtaiksi uusiomateriaaleiksi, nostaen samalla Deleten asiakkaiden kierrätysastetta. Remeon nykyisille asiakkaille tarjoamme oston myötä uusia palveluita sekä laajemman alueellisen peiton. Toivotamme myös Deleten henkilöstön osaksi Remeon tiimiä ”, kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
Deleten käsittelylaitokset tulevat osaksi Remeon käsittelylaitosverkostoa. Laajemman laitosverkoston kautta vastaanottopaikkojen tarjonta laajenee ympäri Suomen luoden tehokkuutta ja päästövähennyksiä asiakkaille.
Remeo avasi Vantaalle 2021 Euroopan edistyksellisemmän materiaalinkierrätyslaitoksen, joka on herättänyt mielenkiintoa ulkomaita myöten. Laitosmaisella käsittelyllä täydennetään syntypaikkalajittelua ja parannetaan yritysten kierrätysastetta. Käsittely perustuu muun muassa älyteknologiaan ja robottikäsiin, jotka lajittelevat materiaalit ihmisiä tehokkaammin ja tarkemmin. Lopputuotteena tuotetaan entistä puhtaampia uusiomateriaaleja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja.
”Olemme iloisia siitä, että saamme tarjota yhä laajemmin parempaa kierrätysastetta ja tehokkaampaa materiaalinkäsittelyä. Tästä hyötyy asiakkaiden lisäksi myös Suomen rakennusjätteen kierrätysaste – mitä suurempi määrä materiaalia kiertää kierrätyslaitoksemme kautta, sitä parempi on koko alan kierrätysaste ja sitä enemmän puhtaampaa uusiomateriaalia voimme tuottaa”, Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti summaa.
Laitoksella käsitellään rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Käsittelylaitokselle on haettu ympäristöluvan kaksinkertaistamista keväällä, sillä laitos on ennakoitua tehokkaampi ja pystyy käsittelemään 250 000 t rakennusteollisuuden ja 120 000 t kaupan ja teollisuuden jätteitä.
Tutustu Remeon käsittelylaitokseen: https://kampanja.remeo.fi/virtuaalikierros.
Kiertotalousosaaminen ja sen toteuttaminen osana asiakkaidemme arkea kuuluu tiiviisti Remeon liiketoimintaan. Remeon vankka kiertotalousosaaminen ja korkea kierrätysaste ovat Delete Ympäristöpalvelut Oy:n asiakkaiden käytössä.
Tietoa Remeosta:
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Kehitämme ja investoimme uusiin kiertotalouden ratkaisuihin, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Kiertotalous on merkittävässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja missionamme on Suomen CO2 -päästöjen vähentäminen kierrätysasteen noston avulla. Jätteiden muuntaminen uusiomateriaaliksi on arvoketjun kriittisin ja haastavin vaihe, johon tarjoamme markkinan parhaat ratkaisut.
Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 92milj.€. Toimimme valtakunnallisesti ja työllistämme 400 kiertotalousammattilaista.
”Vantaalle viime vuonna avattu teollinen käsittelylaitoksemme vaihtaa pykälää isommalle ja kierrättää rakennus- ja purkujätettä markkinoiden parhaalla kierrätysasteella. Deleten asiakkaat pääsevät kierrätyslaitoksemme piiriin ja nostamme siten Deleten asiakkaiden kierrätysastetta ja luomme päästövähennyksiä mm. logistiikkaa optimoimalla. Alan kierrätysaste parantuu merkittävästi”, Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo.
Remeo avasi Vantaalle 2021 Euroopan edistyksellisemmän materiaalinkierrätyslaitoksen, joka on herättänyt mielenkiintoa ulkomaita myöten. Laitosmaisella käsittelyllä täydennetään syntypaikkalajittelua ja parannetaan yritysten kierrätysastetta. Käsittely perustuu mm. älyteknologiaan ja robottikäsiin, jotka lajittelevat materiaalit ihmisiä tehokkaammin ja tarkemmin. Lopputuotteena tuotetaan entistä puhtaampia uusiomateriaaleja suomalaisen teollisuuden tarpeisiin ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja.
Laitoksella käsitellään rakennus- ja purkujätettä sekä kaupan ja teollisuuden jätteitä. Käsittelylaitokselle on haettu ympäristöluvan kaksinkertaistamista keväällä, sillä laitos on ennakoitua tehokkaampi ja pystyy käsittelemään 250 000 t rakennusteollisuuden ja 120 000 t kaupan ja teollisuuden jätteitä.
”Olemme iloisia siitä, että saamme tarjota yhä laajemmin parempaa kierrätysastetta ja tehokkaampaa materiaalinkäsittelyä. Tästä hyötyy asiakkaiden lisäksi myös Suomen rakennusjätteen kierrätysaste – mitä suurempi määrä materiaalia kiertää kierrätyslaitoksemme kautta, sitä parempi on koko alan kierrätysaste ja sitä enemmän puhtaampaa uusiomateriaalia voimme tuottaa”, Lielahti summaa.
Remeo tiedotti 23.6.2022 Delete Ympäristöpalvelut Oyn:n osakekannan ostosta. Kauppa viimeisteltiin 30.6.2022, jolloin liiketoiminta siirtyi Remeon omistukseen.
Delete Ympäristöpalvelut Oy on nyt osa teollista ja vakavaraista Remeo-konsernia, joka on materiaalin kierrätyksessä Euroopan edelläkävijä ja yksi merkittävämpiä ympäristöhuoltoalan yrityksiä Suomessa.
Deleten käsittelylaitokset tulevat osaksi Remeon kattavaa käsittelylaitosten verkostoa kasvattaen Remeon kapasiteettia vastaanottaa ja käsitellä materiaalia. Päästövähennyksiä saavutetaan logistiikkaa optimoimalla laitosverkoston kasvaessa. Erityisesti toiminta pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaan alueella vahvistuu.
”Delete Ympäristöpalvelut Oy:n osto on osa Remeon kasvustrategiaa ja vahvistaa maantieteellistä peittoamme ja monipuolistaa palvelutarjontaamme. Kaupan myötä kasvatamme lisäksi jo entuudestaan vahvaa rakennus- ja purkujätteen käsittelytoimintaamme”, kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
Lisätietoja:
Mauri Lielahti, liiketoimintajohtaja Remeo, +358505988158, mauri.lielahti@remeo.fi
Johan Mild, toimitusjohtaja Remeo, +358403013004, johan.mild@remeo.fi
Haastattelu- ja materiaalipyynnöt:
Piia Vilja, Head of Marketing and Communications Remeo, +358447114825, piia.vilja@remeo.fi
Tietoa Remeosta:
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Kehitämme ja investoimme uusiin kiertotalouden ratkaisuihin, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Kiertotalous on merkittävässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja missionamme on Suomen CO2 -päästöjen vähentäminen kierrätysasteen noston avulla. Jätteiden muuntaminen uusiomateriaaliksi on arvoketjun kriittisin ja haastavin vaihe, johon tarjoamme markkinan parhaat ratkaisut.
Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 92milj.€. Toimimme valtakunnallisesti ja työllistämme 400 kiertotalousammattilaista.
Tietoa Delete Ympäristöpalvelut Oy:sta:
Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminta keskittyy kierrätyspalveluihin ja on osa Delete konsernia. Delete Ympäristöpalvelu Oy:n liikevaihto vuonna 2021 oli 25milj.€ ja sillä on 7 toimipistettä sekä yhtiön palveluksessa on noin 30 henkilöä. Suurimmat asiakasryhmät ovat teollisuusyritykset, rakennusalan yhtiöt ja kiinteistökehittäjät.
Remeo on sopinut ympäristöhuoltoyhtiö Delete Ympäristöpalvelut Oy:n koko osakekannan ostamisesta. Kauppa on suunniteltu toteutuvaksi 29.6.2022. Yritysoston myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminta kokonaisuudessaan siirtyy Remeo-konsernin omistukseen.
”Delete Ympäristöpalvelut Oy:n osto on osa Remeon kasvustrategiaa ja vahvistaa maantieteellistä peittoamme ja monipuolistaa palvelutarjontaamme. Kaupan myötä kasvatamme lisäksi jo entuudestaan vahvaa rakennus- ja purkujätteen käsittelytoimintaamme”, kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
Kaupan myötä Delete Ympäristöpalvelut Oy siirtyy osaksi teollista ja vakavaraista Remeo-konsernia, joka on materiaalin kierrätyksessä Euroopan edelläkävijä ja yksi merkittävämpiä ympäristöhuoltoalan yrityksiä Suomessa.
”Tarjoamme kaupan myötä Deleten asiakkaille laajemman vastaanottoverkoston ja monipuolistamme ja parannamme palvelutarjontaa. Vantaalle viime vuonna avattu käsittelylaitoksemme on Euroopan edistyksellisin ja käsittelee yritysten jätteitä puhtaiksi uusiomateriaaleiksi, nostaen samalla Deleten asiakkaiden kierrätysastetta. Remeon nykyisille asiakkaille tarjoamme oston myötä uusia palveluita sekä laajemman alueellisen peiton. Odotamme myös innolla, että saamme toivottaa Deleten henkilöstön osaksi Remeon tiimiä”, Johan Mild summaa.
Deleten käsittelylaitokset tulevat osaksi Remeon kattavaa käsittelylaitosten verkostoa kasvattaen Remeon kapasiteettia vastaanottaa ja käsitellä materiaalia. Päästövähennyksiä saavutetaan logistiikkaa optimoimalla laitosverkoston kasvaessa. Erityisesti toiminta pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaan alueella vahvistuu.
Lisätietoja:
Johan Mild, toimitusjohtaja Remeo, +358403013004, johan.mild@remeo.fi
Haastattelu- ja materiaalipyynnöt:
Piia Vilja, Head of Marketing and Communications Remeo, +358447114825, piia.vilja@remeo.fi
Tietoa Remeosta:
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Kehitämme ja investoimme uusiin kiertotalouden ratkaisuihin, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Kiertotalous on merkittävässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja missionamme on Suomen CO2 -päästöjen vähentäminen kierrätysasteen noston avulla. Jätteiden muuntaminen uusiomateriaaliksi on arvoketjun kriittisin ja haastavin vaihe, johon tarjoamme markkinan parhaat ratkaisut.
Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 92milj.€. Toimimme valtakunnallisesti ja työllistämme 400 kiertotalousammattilaista.
Tietoa Delete Ympäristöpalvelut Oy:sta:
Delete Ympäristöpalvelut Oy:n liiketoiminta keskittyy kierrätyspalveluihin ja on osa Delete konsernia. Delete Ympäristöpalvelu Oy:n liikevaihto vuonna 2021 oli 25milj.€ ja sillä on 7 toimipistettä sekä yhtiön palveluksessa on noin 30 henkilöä. Suurimmat asiakasryhmät ovat teollisuusyritykset, rakennusalan yhtiöt ja kiinteistökehittäjät.
Kuuntele jakso:
Kuuntele jakso Spotifyssä täältä.
Materiaalien kierrätettävyys
Pakkausteollisuudessa on ollut lähivuosina paljon keskustelua siitä, voisiko pahvi- ja kartonkipakkauksia kierrättää samalla tavalla kuin panttipulloja Suomessa. Panttipullot on valmistettu muovista, jonka hyvä puoli on se, että se kestää kierrätystä. Toinen kierrätystä kestävä materiaali on metalli, joka on myös arvokas materiaali. Pahvi puolestaan ei ole niin kestävää, ja esimerkiksi biojäte huonontaa pahvin kierrätettävyyttä.
Uusiomateriaalin laadulla on suuri merkitys siihen, että päätyykö materiaali teollisuuden käyttöön. Me olemme varmistaneet teknologian avulla sen, että Remeon materiaali on puhdasta, ja se on heti teollisuuden käytettävissä. Kaupoissa nähtävät muovipussit ovat hyvä esimerkki huonolaatuisesta uusioraaka-aineesta. Muovipussit ovat harmaita, sillä ne on tehty huonolaatuisesta kierrätysmuovista.
Uusia insentiivejä tarvitaan, jotta toimijat haluavat investoida teknologiaan ja uusiin ratkaisuihin kierrätyksen kiihdyttämiseksi. Tällainen insentiivi voisi olla esimerkiksi alennetut jätemaksut kuluttajille. Jätejakeiden erilliskeräys vähentää tyhjennyskertoja, jolloin myös jätekustannukset laskevat. Tämän lisäksi kierrätyksen tueksi jätejakeille tulisi kehittää uusia insentiivejä, jotta kierrätys tehostuisi. Biojätteestä tuotetaan jo biokaasua, mutta voisiko tulevaisuudessa biopolttoaineen käyttö olla kannattavampaa kuin dieselin tai bensan?
Jätehuolto ilmastonmuutoksen ehkäisijänä
Kierrätys on yksi helppo ja konkreettinen ratkaisu hiilidioksidipäästöjen alenemiseen. Yleinen kysymys, jota kuulemme on: “Miksi minä lajittelisin, koska kaikki jätteet menevät samaan paikkaan tai samaan autoon?” Tämä ajatus on ymmärrettävä, mutta se ei pidä paikkaansa. Meillä Remeolla on monilokeroisia keräysautoja, joissa on neljä eri säiliötä eri jätejakeille. Jätteet kierrätetään omina jätejakeinaan ja monilokerojärjestelmän avulla olemme tehostaneet ajoreittejämme. Kunnallisille toimijoille tarjoamme jäteastioita, joissa on neljä eri lokeroa eri jätejakeille.
Jätteitä kuljetetaan ulkomaille muun muassa sen vuoksi, että Suomessa ei ole tarpeeksi osaavia toimijoita esimerkiksi vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Ongelmana on myös jätteenkäsittelykapasiteetin rajallisuus. Muovinkäsittelykapasiteettia ei ole tarpeeksi, ja yhdyskuntajätteelle on kysyntää ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa. Jätteiden tulisi kuitenkin jäädä Suomeen, sillä meidän tulisi investoida kotimaahan ja käsitellä jätteet täällä, sillä jäte on arvokasta raaka-ainetta. Suomessa saatamme nähdä uutisotsikoissa puhuttavan ympäristörikoksista, kun jätteitä kuljetetaan ulkomaille. Todellisuudessa jätteet viedään ulkomaille käsittelyyn. Remeolla suuren vaikutuksen jätteidenkäsittelykapasiteettiin on tehnyt moderni kierrätyslaitoksemme Vantaalla. Sen avulla olemme voineet vähentää jätteen vientiä maan rajojen ulkopuolelle. Laitoksen logistisen sijainnin avulla pääkaupunkiseudulla toteutamme edelleen kiertotalousajattelun mukaista syntypaikkalajittelua.
Kierrätysasteet Euroopassa
Suomen kierrätysaste (42 %) verrattuna Eurooppaan saattaa tilastojen valossa näyttää huonolta. Kokemuksemme mukaan Saksaan, Englantiin ja Sveitsiin verrattuna Suomessa ollaan hyvällä mallilla. Maiden välillä on eroja mitä ja miten dataa mitataan. Suurin ero mittauksessa on se, että käytännössä monissa muissa maissa, kun jäte viedään kierrätyslaitokselle, se lasketaan suoraan kierrätetyksi, huomioimatta siitä syntyvän raaka-aineen loppukäyttöä. Meillä kierrätysasteeseen huomioidaan raaka-aineen hyödynnettävyys. Esimerkiksi Saksassa uudehko laitos on reguloitu 55 %, vaikka heillä olisi kapasiteettia suurempaankin kierrätysasteeseen. Regulaation vuoksi heillä ei ole taloudellista insentiiviä nostaa kierrätysastettaan.
Polttolaitoskapasiteetti on suuri Ruotsissa. Ruotsissa on ollut kunnallinen jätteiden keräys jo pitkään ennen Suomea. Viimeisen kahden vuoden aikana, kun uutta jätelakia on valmisteltu, olemme selvittäneet, mistä positiivisista asioista voisimme ottaa mallia muilta mailta. Tällä hetkellä Ruotsi on menossa päinvastaiseen suuntaan, eli vähentää kunnallista jätteenkäsittelyä. Jätteet nähdään siellä energian raaka-aineena, meillä taas polttolaitoksella päästään vain eroon jätteestä. Tämänlaiset asiat ohjaavat vahvasti kierrätysasteita ja niissä ilmeneviä eroja maiden välillä.
Loppupeleissä kiertokulun pyörän sulkee loppukäyttäjä. Nykypäivänä se näyttää kuitenkin hyvältä Suomessakin, sillä useiden materiaalien uudelleenkäyttöä mietitään jo prosessin alkuvaiheessa, esimerkiksi rakennusteollisuudessa mietitään sementin korvaamista. Suomessakin tehdään uusia ja hyviä innovaatioita tälläkin hetkellä. Me toivoisimme enemmän yhteistyötä eri materiaalien jatkokäsittelyyn ja -käyttöön, sillä silloin niille syntyy tarvetta. Neitseellinen raaka-aine on vielä liian halpaa, mutta esimerkiksi brändäämällä kierrätetystä materiaalista tuotettuja hyödykkeitä, voidaan edesauttaa kuluttajien ja yritysten päätöksentekoa kestävämpiin valintoihin. Teknologia ei poista yksilön vastuuta, mutta se voi auttaa meitä.
Kuuntele koko jakso:
Kaikkia EU-maita velvoittava jätelaki uudistui jo heinäkuussa 2021. Jätelain uudistuksen käyttöönottoa ja asetusten soveltamista on porrastettu, ja seuraavaksi on vuorossa erilliskeräysvaatimus.
Jätelain uudistus velvoittaa kierrättämään entistä tehokkaammin yhdyskuntajätettä. Lain tavoitteet on kirjattu jo vuoteen 2035 asti. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää:
Yksinkertaistettuna jätelain uudistuksen myötä heinäkuussa 2022, uusi jätelaki velvoittaa jätejakeiden erilliskeräyksen silloin, kun viikkokohtaiset jakeiden painorajat ylittyvät. Aikaisemmin tämä on ollut suositus, mutta heinäkuusta alkaen se ei ole enää vapaaehtoista.
Yrityksissä tulee erilliskerätä biojäte, mikäli sen viikkokohtainen painoraja 10 kg täyttyy. Käytännön arjessa vaatimus täyttyy jo silloin, kun työpaikalla on monta työntekijää, jotka juovat kahvia. Merkittävin erilliskerättävä jätejae on biojäte, mutta sen lisäksi tulee erilliskerätä:
Nyt viimeistään tulee uusia yrityksen jätehuolto, sillä käytännössä mikään yritys ei jää täysin jätelain uudistuksen ulkopuolelle. Kiertotalouden ammattilaisemme auttaa yrityksiä toteuttamaan ympäristöhuollon ratkaisut, jotka täyttävät erilliskeräysvaatimukset. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!
Myös jätekirjanpito ja raportointi muuttuu uudistuksen myötä. Jatkossa jätteistä on raportoitava tarkemmin, ja niistä on pidettävä kirjaa kun seuraavat ehdot täyttyvät:
Kierrätyksen suunnittelussa kiertotalouden asiantuntijamme suunnittelevat ja räätälöivät jokaisen asiakkaan tarpeisiin ja tiloihin sopivat ympäristöhuollon ratkaisut. Jätehuoltokartoituksessa ja jätehuollon suunnittelussa huomioidaan sen toimivuus ja helppous asiakasyrityksen työntekijöiden ja toiminnan näkökulmasta. Mitä helpompaa kierrätys on, sitä enemmän sitä yleensä tehdään. Yrityksen taukotila on hyvä esimerkki tähän. Jos yrityksen taukotilassa lajittelu toimii hyvin, huolimatta siitä, että siellä voi olla pienet lajittelupisteet, yleensä myös muualla yrityksessä lajittelu toimii hyvin.
Lajittelun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös se, että sen tulee olla selkeää ja nopeaa. Remeolla jokaisessa jäteastiassamme on astiatarra, joka kertoo, mille jätejakeelle kyseinen astia on. Astiatarroissa on kuvan lisäksi listattuna mitä astiaan saa ja ei saa laittaa. Astiatarrat helpottavat työntekijöiden lajittelua, sillä niistä voi esimerkiksi nopeasti varmistaa, mihin astiaan jäte tulee lajitella.
Toimivan jätehuollon haasteena voi olla asiakasyritysten tilanpuute. Hyvällä suunnittelulla ja jätehuollon kartoituksella haasteisiin löytyy kuitenkin toimivat ratkaisut jätehuollon tehokkaaseen toimintaan. Asiakaskohtaisesti mietitään esimerkiksi jätejakeiden määrän ja tyhjennystarpeiden mukaan, kuinka pitkä asiakkaan tyhjennysväli on ja kuinka suuria astioita yritys tarvitsee. Remeon erilaiset jäteastioista löytyy jokaiselle asiakkaallemme sopivat tuotteet.
Remeon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden lisäksi asiakasyrityksen sisäinen viestintä kierrätyksestä ja yrityksen kierrätysasteesta on tärkeää. Yrityksen tulee perehdyttää työntekijänsä oikeaoppiseen lajitteluun sen onnistumiseksi. Yrityksessä lajittelun tulee olla jokaisen työntekijän arkipäiväinen asia, aina johtoryhmästä alempiin toimihenkilöihin. Yrityksissä tulee myös seurata talon sisäistä kierrätystä, ja tarvittaessa puuttua siihen ja perehdyttää työntekijöitä enemmän. Remeolla me tuotamme räätälöityjä lajittelukoulutuksia asiakkaillemme, mitä kannattaa hyödyntää kierrätyksen perehdytyksessä.
Jätehuoltokartoituksen lisäksi tehdään jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman ja kartoituksen tarkoituksena on tehdä kierrätyksestä tehokasta ja esimerkiksi vähentää sekajätteen määrää, sillä sekajätteen määrä Suomessa on vieläkin liian suuri.
Jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan jätepisteiden käytettävyys ja toimivuus. Asiantuntijamme huomioivat muun muassa jätepisteen tai -huoneen merkinnät ja opasteet, kuten ulkopuolella oleva kyltti ja jätepisteen sisällä olevat merkinnät, joissa on lajitteluohjeet jätejakeille. Suunnittelussa huomioidaan asiakkaan tarpeiden mukaan myös astioiden paikat, sillä jätejakeiden tyhjennysrytmi voi vaihdella jakeittain. Usein sekajäte tyhjennetään useammin kuin muut jakeet, joten se sijoitetaan lähelle ovea.
Toimivan kierrätyksen mahdollistamiseksi suunnitelmassa huomioidaan myös logistisia seikkoja. Jätehuoneessa tai -pisteessä tulee olla iso ovi, jonka saa pysymään auki. Kynnyksiä ja portaita ei saa olla jätepisteessä, jotta sen käyttö ja tyhjennys on esteetöntä. Myös liiketunnistimella toimiva valaistus on hyvä ratkaisu yritysten jätepisteissä.
Toimitilojen kierrätyspisteet tulee suunnitella hyvin, sillä niissä voi olla usein tilanpuutehaasteita. Toimitilojen jätehuollon suunnittelussa huomioidaan, missä jätettä syntyy ja mihin jäteastiat tulee sijoittaa, jotta kierrätys on tehokasta ja toimivaa. Usein toimitiloissa tällaisia paikkoja ovat taukohuone ja kopiointihuone. Esimerkiksi kopiointihuoneen läheisyyteen sijoitetaan paperinkeräysastia ja tietoturva-astiat luottamuksellisten papereiden oikeanlaiseen hävitykseen.
Toimiva ratkaisu lajittelun edistämiseksi toimitilassa voi olla se, että jätepisteet ovat keskitettyjä eli jätepisteet sijoitellaan sinne, missä jäte syntyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erillisistä työhuoneista poistetaan omat jäteastiat, jolloin henkilöstön on vietävä jätteensä esimerkiksi taukohuoneen jätepisteeseen.
Me Remeolla olemme jo vuosia sitten lähteneet kehittämään teknologiaa, jossa teoriassa yksi kone lajittelee kaikki jätejakeet. Vuonna 2021 auennut Euroopan modernein kierrätyslaitoksemme lajittelee kaupan ja teollisuuden sekä rakennuksilta ja purusta syntyviä jätteitä. Käytännössä laitoksen teknologia mahdollistaa nyt jo sen, että suurimman osan rakennusjätteestä sekä kaupan ja teollisuuden jätteistä voi laittaa samaan keräysastiaan. Kannustamme aina ensisijaisesti syntypaikkaljitteluun ja kaikkia jätteitä ei kannata lajitella samalle lavalla. Esimerkiksi biojätteen keräämme erikseen, sillä muiden jätteiden seassa se tekee muista jakeista kierrätyskelvottomia.
Rakennusjätteet voidaan kerätä melkeinpä poikkeuksetta yhdelle lavalle. Älyteknologia pystyy skannaamaan jätteet, tunnistamaan eri materiaalit ja lajitella ne oikein omiin paikkoihinsa. Kierrätyslaitoksellamme on kaksi pitkää ja suoraa linjastoa, jossa robotit lajittelevat jätteet omiin lokeroihinsa. Käsittelylinjojen alkupäähän kipataan jäte, jonka jälkeen sitä aletaan tunnistamaan eri mekaanisin menetelmin, muun muassa tärisyttämällä ja seulomalla.
Linjaston alkupää valmistelee jätteen siihen, että robottikädet tunnistavat ja lajittelevat jätteet omiin jätejakeisiinsa. Kierrätyslaitoksemme kierrättää jätteet mekaanisesti. Huipputeknologia tunnistaa jätteestä muovit, metallit, puut ja esimerkiksi betonin. Biojätteen määrä tässä on onneksi vähäistä, koska käytännössä se sotkee linjastot ja aiheuttaa sen, että robottien on vaikeampi tunnistaa jätejakeet.
Teknologia perustuu hyvin pitkälti siihen, että esimerkiksi muovit tunnistetaan polymeeritasolla. Se tarkoittaa sitä, että optiset tunnistimet skannaavat muovia valon avulla ja tunnistavat muovien polymeerit niin kutsutun NIR teknologian avulla. Samaa teknologiaa käytetään esimerkiksi pullonpalautuskoneissa, jotka tunnistavat tölkit sekä muovi- ja lasipullot. Ihmiset eivät silmämääräisesti tunnista muovijakeita, mutta teknologian avulla se on vaivatonta.
Aikaisemmin jäte on ollut negatiivinen asia, sillä se on ollut kustannus eikä sitä ole haluttu omistaa. Historiallisesti jätteet ovat olleet kunnan omaisuutta, jotta varmistetaan, että jätteet päätyvät kaatopaikalle. Evoluutio on muuttunut ja muuttuu rajua vauhtia, siten että jätteestä tulee – ja on tullut – raaka-aine. Jäte ei ole enää negatiivinen asia, se on vaan hetkellisesti ei hyödynnettävissä oleva materiaali, kunnes joku ottaa sen hyödynnettäväksi. Lähtökohtaisesti kunnilla on ilmastonmuutoksen ja luonnon näkökulmasta intressit huolehtia siitä, että jätteet käsitellään oikein.
Miten kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ja miten kansallisen kierrätysasteen nousu 40 % tarkoittaa käytännössä? Kansallista tarkkaa tietoa ei ole, mutta yksittäisten tutkimusten perusteella puhuttaessa hiilidioksidipäästöistä puhutaan hiilijalanjäljestä eli päästöistä. Sen lisäksi tulisi kuitenkin puhua positiivisesta hiilikädenjäljestä. Korkeasta kierrätysasteesta syntyy valtava hiilikädenjälki. Yksinkertaistettuna materiaalinkierrolla säästetään päästöissä, jolloin hiilikädenjälki kasvaa.
Materiaalinkierron avulla poistuu myös uuden raaka-aineen tuottamisesta syntyvät päästöt.
Monitasoiset muovit on vaikeaa kierrättää, sillä pakkauksissa on päällekkäin erilaisia muovikalvoja, jolloin niiden kierrätettävyys materiaalina on vaikeaa. Muovin ongelmista huolimatta se on muuten huipputuote, sillä muovi on kestävä ja kierrätettävissä oleva materiaali.
Maailmalla muovijäte on suuri ongelma, mutta Suomen tasolla on parempi tilanne. Suomessa toimii se, että suomalaiset ovat pääsääntöisesti vastuullisia ja vastuuntuntoisia, mikä edistää kierrätystä. Sen lisäksi Suomessa on hyvät lähtökohdat kierrätykseen. Teknologia vaatii kalliita investointeja, ja se kehittyy koko ajan. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta teknologian kustannus verrattuna käsin tehdyn työn kustannuksiin.
Kuuntele koko jakso:
Remeo tunnetaan jätehuoltoyhtiönä, joka on jo vuosia ollut matkalla kohti kiertotalousyhtiötä. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli noin 92 miljoonaa € ja työllistimme noin 400 työntekijää. Ydintoimintaamme kuuluu jätteiden kuljetuksen lisäksi niiden käsittely ja jatkojalostus raaka-aineiksi.
Olemme kehittäneet jo vuosien ajan vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja uusiomateriaalin tuottamiseksi. Olimme muita edellä jätteenkäsittelyssä, jo ennenkuin laki määräsi, että kaatopaikalle ei saa enää viedä orgaanisia aineksia. Kiertotalouden onneksi regulaatio muuttui 2016, jolloin voimaan tuli määräys ettei jätettä saa enää viedä kaatopaikalle. Siksi jo 12 vuoden ajan kaatopaikkalajittelu on vaihtunut jätteenpolttoon ja luonnollisesti samassa suhteessa kuin kaatopaikalle vienti on vähentynyt, jätteenpoltto puolestaan on noussut. Jätteenpoltto on oiva tapa hyödyntää jäte energiana, mutta kiertotalouden kannalta jäte kannattaa lajitella oikein ja kierrättää uusiomateriaalina.
Käytännössä jätehuollon ensimmäinen vaihe on se, että jätteet hyödynnetään energiana, joka on parempi ratkaisu kuin jätteiden kaatopaikalle vienti. Jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole varsinaista kierrätystä ja tähän kompastuskiveen Remeo on keskittynyt. Olemme pohtineet, miten esimerkiksi teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että kierrätettävyys olisi parempaa ja jo 3–5 vuoden aikana jätteen tunnistamiseen käytetty teknologia on muodostunut ja kehittynyt.
Nykyään voidaan tunnistaa mitä jaetta jäte sisältää todella tarkasti, joka mahdollistaa hyvän kierrättämisen. Kuitenkin, jotta kiertotalous toteutuu paremmin, monen eri tahon tulee muuttaa käyttäytymistään ja tehdä muutoksia sen eteen, että materiaalia voidaan kierrättää tehokkaammin. Me Remeolla keskitymme materiaalinkiertoon, mutta yleisesti kiertotaloudessa tulee keskittyä koko ketjuun alkulähteestä asti. Jo valmistavan teollisuuden alkuprosessissa tulee huomioida, miten tuote tai materiaali tullaan kierrättämään, kuinka pitkä sen elinkaari on ja miten se voidaan tulevaisuudessa uusiokäyttää. Lisäksi jokaisen kuluttajan ja yrityksen tulisi välttää jätteen syntymistä jätehierarkian mukaisesti.
Uusi jätelaki astui voimaan vuonna 2021, ja nyt ensimmäisessä siirtymävaiheessa velvoitetaan vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä erilliskeräämään biojäte, muovipakkaukset, metalli sekä lasi- ja kartonkipakkaukset. Jätelain uudistus velvoittaa myös yrityksiä erilliskeräämään jätejakeet. Tavoitteena jätelain uudistuksella on se, että vuoteen 2025 mennessä kansallinen kierrätysaste olisi 55 %. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niihin päästään, kunhan sen eteen investoidaan ja tehdään paljon töitä.
Suomessa eniten jätettä syntyy tilastojen mukaan kaivosteollisuudesta eli kiven louhinnasta. Kuluttajien näkökulmasta eniten syntyy yhdyskuntajätettä, eli kansankielellä kotitalouksissa syntyvää sekajätettä. Monien vuosien ajan sekajätteen kierrätysaste on pysynyt 40 % paikkeilla. Näin alhainen kierrätysaste johtuu siitä, että ihmiset eivät kierrätä jätteitään oikein.
Teknisesti voidaan päästä hyvinkin korkeisiin kierrätysasteisiin, mutta se kuluttaa resursseja ja vaatii käsityötä, lajittelua sekä suunnittelua. Kierrätyksen esteitä voivat olla osaamisen puute ja tekniset haasteet, esimerkiksi tilanpuute. Tähän Remeo on jo vuosia sitten tuonut ratkaisun muun muassa monilokerokeräysvälineellä.
Suurimpia sudenkuoppia kierrätyksessä on biojätteen ja pahvin sekä kartongin heittäminen sekajätteen sekaan. Biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä voi olla jopa 40 % ja biojäte tulisi kierrättää omaan astiaansa kierrätysasteen nostamiseksi. Pahvi ja kartonki on puolestaan 15–20 % sekajätteestä.
Jätejakeiden kierrätystä pyritään parantamaan esimerkiksi uuden jätelain avulla, jotta kierrätysasteet saataisiin korkeammiksi. Kierrätyksen tulisi parantua myös siksi, että lajitellessa väärin hukataan arvokasta uusiokäyttömateriaalia, näistä esimerkkinä on kartonki, joka on erinomainen uusiokäyttömateriaali. Biojätteestä puolestaan tuotetaan nykyään biokaasua eri tekniikoilla, mistä voidaan tuottaa lannoitetta.
Kierrätys menee karrikoidusti kaupunkitrendien mukaan. Karkeasti voisi sanoa, että kaupungeissa kierrätetään enemmän ja ollaan edelläkävijöitä verrattuna pienempiin paikkakuntiin. Suurkaupungeissa haasteeksi tulee kuitenkin logistiikka, esimerkiksi suhteessa pienemmät asunnot, joihin vaikeaa saada mahtumaan erilliskeräysastiat. Ratkaisuja ongelmiin kuitenkin löytyy, kuten aluekeräyspisteiden lisääminen. Kierrätys vaatii myös resursseja.
Kuuntele koko jakso kiertoaloudesta Spotifyssä!
Kiertotalousyritykset Vantaan Energia, Remeo ja Rudus muodostavat kiertotalouden keskipisteen – Uusiolan. Toimijoita yhdistää yhteinen sijainti sekä se, että se, että ne toiminnallaan edistävät kiertotaloutta ja kunnioittavat luonnonvaroja. Alueella tehdään jätteestä sähköä ja lämpöä sekä kierrätykseen tulevista materiaaleista tuotetaan uusioraaka-aineita ja -tuotteita.
Vantaan Energia antaa Uusiolassa kotitalouksien sekä kaupan ja teollisuuden jätteille uuden elämän sähkönä ja lämpönä. Remeo jatkojalostaa jätteistä uusiomateriaalia ja palauttaa sen kiertoon eteenpäin älyteknologian avulla. Rudus puolestaan kierrättää kivipohjaiset tuotteet 100 prosenttisesti rakennustuotteiden raaka-aineiksi sekä uusiotuotteiksi.
Älyteknologia, modernit ratkaisut, investoinnit ja innovatiivisuus kuvaavat Uusiolaa. Mikä ennen oli roskaa, on tänä päivänä raaka-ainetta ja valuuttaa. Kiertotalous on mielenkiintoinen ja kasvava ala. Lähivuosille Uusiolaan onkin jo tehty investointipäätöksiä.
Investoinnit tarkoittavat lisää työpaikkoja ja sitä mukaa myös alueen kehittymistä. Kun Uusiola kehittyy, se tarkoittaa, että ympäristö voi paremmin. Kaikki voittavat.
Yhdessä olemme vahvempia ja maailma muuttuu nopeammin kohti parempaa.
”Maailma tarvitsee suunnannäyttäjiä ja nopeita toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Vahvalla kiertotalousosaamisellamme ja huipputeknologialle se onnistuu. Yhdessä olemme vahvempia.”- Vantaan Energia, Remeo ja Rudus
Haku