Remeon ja SPT:n yhteistyö alkoi lokakuussa 2023, jolloin ensimmäiset kuluttajamuovipakkaukset saapuivat Remeon käsittelylaitokselle. Remeo vastaa materiaalin lajittelusta sekä lajitellun materiaalin toimittamisesta kierrätykseen. Yhteistyö koskee sekä yritys- että kuluttajapakkauksia.
”Kiitos luottamuksesta Suomen Pakkaustuottajat Oy:lle, joka näkee meidät innovatiivisena materiaalin-käsittelijänä. Yhteistyön mahdollistaa Remeon kierrätyslaitosinvestointi ja sen soveltuvuus erilaisten materiaalien käsittelyyn. Laitoksen tarkalla data-analytiikalla saadaan tietoa pakkausten koostumuksesta, ja se mahdollistaa pakkausten lajitteluarkkitehtuurin kehittämisen.” Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kommentoi.
”SPT:n tavoitteena on edistää kotimaisen muovinlajittelukapasiteetin kasvattamista yhdessä alan toimijoiden kanssa. Remeon nykyaikainen käsittelylaitos mahdollistaa osaltaan myös muovipakkausten lajittelun ja on hienoa päästä mukaan kehittämään kotimaisia ratkaisuja sekä selvittää niiden todellinen potentiaali. Laitoksessa on mahdollista käsitellä myös yritysmuovipakkauksia, joiden keräykseen ja kierrätykseen SPT haluaa voimakkaasti panostaa tulevaisuudessa.” SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola toteaa.
Yhteistyö linjassa Remeon pyrkimyksen kanssa vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla
Remeolla on tavoitteenaan ratkaista ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa sekä vähentää päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Tässä apuna on huipputeknologia. Remeon Vantaan käsittelylaitos pystyy lajittelemaan myös kuluttajamuovipakkaukset. Uusinta teknologiaa käyttävän laitoksen toiminta perustuu Remeon vuosien kokemukseen ja osaamiseen materiaalinkäsittelystä. Laitos lajittelee materiaalia tekoälyn avulla ja tuottaa dataa erilaisiin materiaalinkäsittelytarpeisiin.
Yhteistyöstä hyötyvät myös Remeon asiakkaat, sillä Remeo ottaa entistä vahvemmin tavoitteekseen vähentää energiahyödyntämiseen päätyvän jätteen määrää.
Lisätiedot:
Mauri Lielahti, Remeo Refining, puh. 050 5988 158
Pekka Tommola, Suomen Pakkaustuottajat Oy, puh. 0400 315 841
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, joka ratkaisee ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa. Remeo haluaa olla suunnannäyttäjä laadukkaiden uusioraaka-aineiden tuottamisessa sekä vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Remeo työllistää noin 500 ammattilaista ja toimii Helsingistä Ouluun ja Vaasasta Lappeenrantaan. Remeo liikevaihto oli 111,3 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, joka vastaa kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkausten kierrätyksestä Suomessa. SPT on rekisteröity Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämään tuottajarekisteriin 29.9.2022. SPT on ensimmäinen, heinäkuussa 2021 voimaan tulleen jätelain 62 §:n mukainen pakkausten tuottajayhteisö Suomessa, joka palvelee asiakkaita kaikkien pakkausmateriaalien osalta. SPT:n arvioitu liikevaihto on 33 MEUR ja markkinaosuus 90 % (2023).
Luonnollisesti maatalouden vaikutus luontokatoon on erittäin suuri. Sitran selvityksessä vuodelta 2022 tutkittiin kiertotalousratkaisujen vaikutusta luonnon monimuotoisuuten ja todettiin, että maatalouden rooli on hyvin tärkeä. Toimivia ratkaisuja olisi siirtyminen kasvisproteiineihin lihan sijasta, ruokahävikin vähentäminen ja uudistavaan viljelyyn siirtyminen. Se tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Sen myötä maaperän kasvukunto paranisi, maan hiilivarannot ja luonnon monimuotoisuus kasvaisi ja vesitalous toimisi hyvin. Näiden muutosten avulla maataloudelta vapautuisi maata takaisin luonnolliseen tilaan.
Rakentaminen vaatii suuria maa-aloja ja hävittää luonnollisesti altaan monimuotoista luontoa. Enää ei riitä, että rakentamisessa mietitään vähähiilisyyttä, vaan sen vaikutukset olisi otettava huomioon laajemmin. Työssä olisi huomioitava koko arvoketju, eli suunnittelu, raaka-aineiden hankinnat, valmistus, kuljetukset, rakentaminen, käyttö, purkaminen ja kierrätys tai loppukäyttö.
Luontokatoa huomioidaan jo joillakin hyvin kiinnostavilla ratkaisuilla, kuten eliöiden siirroilla pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin tai rakentamalla ekologisia siltoja ja yhteyksiä. Maanottokohteita ennallistetaan ja hoidetaan tavoitteellisesti. Rakentamisessa luontokatoon puututaan myös kiertotalouden ratkaisuilla, materiaalihukan pienentämisellä, vähähiilisillä ratkaisuilla, kemikaalien käsittelyn hyvillä käytännöillä sekä vieraslajien leviämistä ehkäisevillä toimenpiteillä.
Betonin merkityksestä rakentamisessa ja ilmastossa on keskusteltu jo pitkään. Sementin valmistus aiheuttaa 5-8 prosenttia maailman hiilijalanjäljestä. Sen ilmastovaikutusten vähentäminen vaikuttaa positiivisesti myös luontokatoon. Kiertotalouden avulla rakentaminen vie tulevaisuudessa paljon vähemmän tilaa kuin lineaarisen mallin mukaan tehden.
Muita luontokadon kannalta erityisen merkittäviä toimialoja ovat tekstiili- ja metsäsektori. Näissäkin kiertotalouden oppien hyödyntäminen korjaa tilannetta.
Luontokatoa estetään tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä suojelualueiden määrää. Jo heikentyneitä elinympäristöjä voidaan taas ennallistaa. Suomessa monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi kunnostamalla vesistöjä ja perinnebiotooppeja, vapauttamalla jokia vaelluskaloille ja ennallistamalla soita.
Vaikka yrityksen toiminnalla ei olisikaan suoraa, näkyvää vaikutusta luontokatoon, välillisiä vaikutuksia on aina. Siksipä jokaisen yrityksen olisi hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, miten monimuotoisuutta voitaisiin tukea. Suomalainen lähiluontokin tarvitsee apua: erityisesti metsät, suot, niityt ja virtavedet ovat hyviä kohteita avustettavaksi. Välillä luontokatoa ehkäisevät asiat ovat niin pieniä, ettei niihin välttämättä kiinnitä edes huomiota. Yrityksen nurmikon voi muuttaa niityksi, virkistyspäiviin voi liittää suojelutyötä tai antaa joululahjaksi työntekijöille palan suota.
Entäpä voisiko vanhanaikaista liikelahjakulttuuria muuttaa? Kuka oikeasti tarvitsee yrityksen logoilla varustettuja lippalakkeja tai muuta tavaraa? Luonnonvarojen ylikulutus nimittäin kytkeytyy tiukasti luontokatoon ja jokainen ostettu tavara on pois luonnonvaroista.
Isoilla toimialoilla, kuten maataloudella ja rakentamisella vaikutus on kaikista näkyvin. Maatalouden muutos pohjoisessa näkyy myös globaalisti, sillä viljelyyn tarvittava maaperä vähenee sen myötä muuallakin maailmassa. Luontokatoa ehkäisevillä kiertotalousratkaisuilla on lisäksi vaikutusta kasvihuonepäästöihin, eikä näitä kahta kannata eritellä toisistaan liiaksi. Jokaisen yrityksen on hyvä tunnistaa ja raportoida omat luontoriskinsä ja – vaikutuksensa sekä asettaa tavoitteita toiminnalleen. Hyvistä tuloksista kannattaa myös viestiä ulospäin ja kannustaa muitakin luontokadon ehkäisyyn.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/
https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/
https://betoni.com/lehti/2023/05/29/biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle/
https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/
https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/
YK:n kestävän kehityksen päätavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) on yhteensä 17. Kiertotalous auttaa tavoitteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän tai luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, saavuttamisessa. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle, joten ratkaisumme tukevat kehitystä kohti näitä tavoitteita. On kuitenkin yhtä tärkeää miettiä, miten kiertotaloutta toteutetaan. Siirtymä kiertotalouteen ei saa vaikuttaa negatiivisesti SDG-tavoitteiden, kuten eriarvoisuuden vähentäminen tai ihmisarvoisen työn varmistaminen, saavuttamiseen, vaikka se vauhdittaakin esimerkiksi tiettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Remeolla varmistetaankin, että sekä omat tavoitteemme että toimmemme tukevat SDG-tavoitteiden saavuttamista molemmista näkökulmista katsoen. Tuotetaan hyvää ympäristölle, mutta tehdään se tavalla, joka ai aiheuta haittaa, vaan tukee myös muiden tavoitteiden saavuttamista.
Ympäristön kannalta kestävä jätteiden käsittelymme ja kestävämmät käytäntömme toiminnassamme minimoivat toimintamme haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön.
Lue lisää YK:n kestävästä kehityksestä: https://www.un.org/sustainabledevelopment/
Ja suomeksi täältä:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Kuvalähde:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Tutustu myös Remeon kestävyysohjelmaan
Remeo tarjoaa tänä syksynä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.
Hinta 61€/säkki (sis. alv). Lisäsäkin hinta 27€/säkki.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.
Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 15.9. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 18.9.-29.9. ja kuljetamme pois 24.10-6.11.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse yksityisasiakkaat@remeo.fi
Mainitse tilauksen yhteydessä: Suursäkki23
https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/
Yksi Uusiolan arjen sankareista on Remeon jalostuksen pääkaupunkiseudun liiketoimintapäällikkö ja Uusiolan laitoksen laitospäällikkö Laura Tokeensuu. Lauran työnkuva on monipuolinen ja hän vastaa laaja-alaisesti Remeon pääkaupunkiseudun laitosten toiminnasta. Yksi Lauran tärkeimmistä tehtävistä on esihenkilötyö, jolla varmistetaan, että arjen työt sujuvat turvallisesti ja tehokkaasti hyvällä tiimityöllä ja -hengellä. Unohtamatta tietenkään materiaalinkiertoa laitoksilla, jolla varmistetaan se, että mahdollisimman suuri osa laitokselle tulevasta jätteestä jatkaa matkaansa uusiokäyttöön suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Laitoksen toimintaan kuuluvat tiiviisti myös ympäristölupiin liittyvä työ, joka pitää sisällään viranomaiskeskustelua ja vuosiraportointia. Lauralla arkeen kuuluu päivittäinen yhteistyö muiden remeolaisten, kuten myyjien kanssa, jotta asiakkaiden materiaalit saadaan sujuvasti kiertoon asiakkaan tarpeita kuunnellen.
Laurasta parasta Remeolla työskentelyssä on ehdottomasti oman tiimin kanssa työskentely ja Remeon kova draivi asioiden kehittämiseksi. Hän kokee mieleiseksi myös positiivisen paineen siitä, että tulee kehittää jatkuvasti myös omaa osaamistaan kiertotalouden parissa.
Lauralla on vankka kokemus ympäristöhuolto alalta. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK), tarkemmin ylempi tutkinto teknologiaosaamisen johtamisesta ja perustutkinto biotekniikasta. Ennen Remeolle siirtymistä Laura työskenteli kunnallisella toimijalla ja onkin tehnyt töitä koko työuransa ajan ympäristöhuollon parissa.
Remeolla Laura on ollut kohta jo viisi vuotta ja on saanut kehittyä ammatissaan laajasti ja oppia paljon uutta. Tullessaan Remeolle Laura toimi kahden pääkaupunkiseudun laitoksen päällikkönä ja nykyään vastuu on kasvanut jo seitsemään laitokseen. Erityisesti vuonna 2021 valmistuneen Euroopan tällä hetkellä moderneimman laitoksen käyttöönotto ja laitoksen työtiimin rakentaminen on Lauran mukaan opettanut valtavasti. Laitos, joka on myös Lauran pääasiallinen työpaikka, sijaitsee Uusiolassa.
Uusiolan alueella toimivat Remeon lisäksi Vantaan Energia ja Rudus, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vantaan Energian kanssa Remeo tekee paljon tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ja tästä esimerkkinä on tuleva aktiivihiililaitos-hanke, jossa kierrätyskelvottomasta puusta tehdään sähköä ja lämpöä sekä aktiivihiiltä lääketeollisuuden tarpeisin. Kehitys- ja tutkimustyön lisäksi yhteistyö näkyy myös ympäristölupa-asioissa, joissa yritykset sparrailevat keskenään.
Konkreettisin arjessa näkyvä yhteistyön merkki on alueella pyörivät Remeon autot, jotka tyhjentävät Etelä-Suomesta kerättyä materiaalia energiahyödyntämiseen Vantaan Energian Uusiolan polttolaitokselle. Tuodusta materiaalista tehdään sähköä ja lämpöä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Rudukselle Remeo toimittaa kiviainesta uusiomateriaaliksi muun muassa uusiotuotteisiin tai maantäyttöön. ”Yhteistyö on minun näkökulmastani todella sujuvaa ja alueen sisäinen asiakaspalvelu on ollut todella hyvää”, Laura kertoo.
Koska alueella tehdään paljon hyvää ja tuotetaan jätemateriaaleista uusiomateriaaleja, on niistä kertominen myös erityisen tärkeää. Yhteistyötä kolmen toimijan kanssa ulottuukin myös viestintään, jonka avulla kerrotaan kiertotaloudesta, sen mahdollisuuksista sekä konkreettisista teoista luonnon puolesta.
Uusiolassa yhteistyöllä on voimaa!
Kuvassa Laura BBC:n haastateltavana. Katso haastattelu ja BBC:n video täältä.
Tapahtumassa käsiteltiin erilaisia kiertotalouden teemoja, kuten taloutta ja kuluttajien roolia kiertotaloudessa. Yrityksiä tarkasteltiin ympäristövaikutusten näkökulmasta ja kuinka yritysten tulisi mitata niitä saadakseen merkittäviä muutoksia aikaan. Yrityksillä pitäisi olla myös tavoitteita kiertotalouden edistämistä ja biodiversiteetin säilytystä varten – tämä onkin seuraava askel vastuullisuustyössä. Kiertotalous tarvitsee siis omat tiekarttansa, joita noudatetaan käytännön työssä.
Yhteiskuntamme ovat tällä hetkellä lineaarisen mallin mukaisia: toiminta perustuu kuluttamiseen ja kertakäyttöisyyteen. EU:ssa kulutus on vain kasvamassa. Vuosikausia meitä on kehotettu ostamaan ja pitämään talouden rattaat pyörimässä. Tämä kehitys ei kuitenkaan voi jatkua, ei edes talouden nimissä. WCEF haastaakin ihmisiä ja yhteiskuntia miettimään, minkälaiset arvot meitä ohjaavat? Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti, mutta passiivisesti kestävyyteen. Omia valintoja ohjaavat ensisijaisesti turvallisuus ja talous, mutta tämä ei ole tulevaisuuden näkökulmasta enää riittävää.
Mielenkiintoisia aiheita olivat erityisesti rakentamisen rooli kiertotaloudessa sekä vihreä energia. Maailman väestöluku kasvaa yhä kovaa vauhtia ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii uudenlaisia raaka-aineita, kuten mineraaleja sekä metalleja. Kestävyydessä on siis selkeitä haasteita, mutta ne vaativat ensisijaisesti uudenlaisten toimintojen ja kierrätyksen kehittämistä. Erityisesti kaivosteollisuus tarvitsee uusia, kestävämpiä toimintatapoja. Kaivosteollisuus ja rakentaminen on nostettu esiin, sillä ne tuottavat suurimmat jätemäärät kaikista toimialoista. Niinpä niiden kehittämiseen täytyy panostaa muita enemmän.
Rakentaminen aiheuttaa tällä hetkellä 40 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja luku on kasvamaan päin. WCEF korosti, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Hyvin toimiva kiertotalous vähentää rakentamisen vaikutuksia ja resurssien käyttöä, joka on tällä hetkellä hyvin epätehokasta. Asian korjaamiseksi on pyrittävä kohti matalahiilistä rakentamista, joka huomioi paremmin koko rakentamisen elinkaaren. Talojen on tulevaisuudessa oltava muunneltavia ja myös materiaalitoreihin on panostettava. Lisäksi globaalisti on huomioitava, että rakentaminen ja sen tarpeet ovat erilaisia pohjoisessa ja etelässä.
Jotta rakentamisen kiertotalous etenisi riittävän tehokkaasti, tarvitsemme erityisesti toimivaa lainsäädäntöä. Sen avulla voidaan säädellä hiilijalanjälkeä. Myös materiaalitehokkuutta on parannettava ja huomioitava ylipäätään koko infra rakennuksia suunniteltaessa. Hankintaa on ohjattava tekemään oikeanlaisia valintoja.
Myös ruuantuotantoon ja metsien hoitoon saatiin uusia ideoita. Vaateteollisuuden ongelmia on nostettu viime vuosina enenevissä määrissä esiin. WCEF käsitteli tätäkin aihetta. Edessä on kuitenkin paljon työtä, ennen kuin halvasta pikamuodin kuluttamisesta päästään kohti kestäviä tekstiilejä. Huomiota sai myös elektroniikan kierrätys, jossa on yhä paljon ongelmia. Tarvitsemme globaaleja toimitusketjuja ja kiertotaloutta, jotta kaikki elektroniikan arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.
Mielenkiintoisia näkökulmia saatiin vaikkapa vetyyn, joka on tulevaisuuden merkittävämpiä energialähteitä. Myös yhtä aikamme suurinta ympäristöhaastetta, muovia, käsiteltiin viimeisenä päivänä. Näkökulmana oli globaalin sopimuksen aikaansaaminen, joka säätelee tiukasti muovin käyttöä ja kierrätystä. YK onkin tekemässä laillisesti sitovaa kansainvälistä muovisopimusta.
Sitran tämän vuoden kiertotalousfoorumin sisältö oli hyvin monipuolinen ja kansainvälinen. Alan konkarikin saa sen myötä uutta tietoa ja innostusta. Tapahtuma järjestetään joka vuosi, joten toivottavasti ensi vuonna tarkistetaan taas, miten kiertotalouden kentällä on maailmanlaajuisesti edistytty!
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Palvelun jatkuvuuden takaamiseksi Remeo jatkaa monilokerikko asiakkaiden ajoja kuten ennenkin eikä monilokerikko astioita kerätä pois. Mahdollisissa kysymyksissä tai muutoksissa monilokerikkoihin liittyen pyydämme ottamaan yhteyttä Stormosseniin, jonka alihankkijana Remeo tyhjentää astiat. Heinäkuusta 2023 alkaen emme voi auttaa tilauksiin tai laskutuksiin liittyvissä asioissa.
Vaihtuuko monilokerikon sisältö?
Remeon monilokerikko on voimassa 30.6.2023 asti ja on pitänyt sisällään:
Stormossenin monilokerikko heinäkuusta 2023 lähtien pitää sisällään:
Mistä saan polttokelpoiselle jätteelle astian?
Voit olla yhteydessä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Muuttuuko tyhjennysrytmini?
Vaasan seudun jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennysrytmi astuu voimaan 10.7.2023. Tyhjennykset tehdään 2vk välein, joka on pakollinen aikavälillä 1.4-30.10. Tyhjennysrytmi on mahdollista muuttaa 1 x 4vk välein talviajalle 1.11.-31.3. ottamalla yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun.
Mitä teen, jos haluan irtisanoa monilokerikko sopimuksen tai tehdä siihen muutoksia?
Ota yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun, jota kautta Remeo saa tiedon muutoksista.
Remeo laskuttaa minua muistakin palveluista tai otan polttokelpoisen jätteen astian Remeolta. Mitä minun tulee huomioida?
Laskutamme sinua käyttämistäsi palveluista. Huomaa kuitenkin, että mikäli sinulla on muitakin palveluita Remeolta, niin toistaiseksi monilokerikko näkyy laskulla 0 € hinnalla. Tämä johtuu laskutusjärjestelmästämme ja voit jättää sen huomiotta. Monilokerikko laskutuksen hoitaa 1.7. alkaen Stormossen. Jos sinulla on ollut vain monilokerikko palvelu meiltä, et saa Remeolta laskua ollenkaan.
Myös polttokelpoisiin jätteisiin tuli muutoksia vuoden 2023 alusta, mitä muutoksia polttokelpoisiin nyt tulee?
Kuluttajien polttokelpoisten jätteiden laskutukseen tuli muutoksia 1.1.2023 alkaen. Vuoden alusta lähtien Remeo on laskuttanut vain kuljetusmaksua ja jätteenkäsittelymaksun on laskuttanut Stormossen. Tähän ei tule muutoksia.
Asunto-osakeyhtiöt ja kunnalliset yritysten osalta jätteen käsittelymaksun laskuttaa Stormossen. Tämä muutos ei koske yrityksiä.
Huomioi, että muutoksen myötä monilokerikosta poistuu polttokelpoinen jäte ja niissä kerätään jatkossa vain hyötyjätteitä. Jos sinulla ei vielä ole erillistä polttokelpoisen jätteen astiaa, niin voit ottaa yhteyttä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Keskeinen osa Remeon liiketoimintaa ja kestävyysohjelmaa on ympäristövastuu. Remeon tavoitteena on vähentää oman toiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Merkittävin osa Remeon ympäristökuormituksesta, eli toimintamme hiilidioksidipäästöistä syntyy logistiikasta eli jäte- ja kierrätysraaka-ainekuljetuksista. Seuraamme ajokalustomme polttoaineen kulutusta, jonka pohjalta arvioimme logistiikan hiilidioksidipäästöjä. Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme energiankulutus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Logistiikasta aiheutuu hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muuta ympäristökuormitusta, kuten hiukkaspäästöjä, eli pölyä ja katupölyä, sekä meluhaittaa muun muassa aikaisista astioiden tyhjennyksistä kaupunkialueilla. Kuljetuksemme voivat aiheuttaa myös roskaantumista, jos jäteautoistamme lentää ympäristöön esimerkiksi pahvia tyhjennyksen yhteydessä. Myös mahdolliset öljy- tai biojätevuodot aiheuttavat ympäristön likaantumista. Öljyvuotoja ehkäisemme jäteautojen ennakoivalla huolto-ohjelmalla ja kuljettajien suorittamalla ajoonlähtötarkastuksella, jonka tulokset kirjataan ajoseurantajärjestelmäämme. Ennakoimalla ja huolehtimalla kaluston hyvästä kunnosta pienennetään kuljetuksista aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme ympäristöön voi syntyä viihtyisyyshaittaa muun muassa melun, pölyn ja roskaantumisen myötä. Puutumme epäkohtiin lähiyhteisöjen viihtyisyyden parantamiseksi.
CO2-päästöjen vähentäminen
Merkittävin Remeon toiminnan aiheuttama negatiivinen ympäristövaikutus on logistiikkamme hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjälki. Myös kiinteistöjemme ja laitostemme energiankulutuksesta syntyy päästöjä. CO2-päästömme ovat noin 10 000 tonnia vuodessa. Remeon kestävyysohjelmassa lupaamme, että vähennämme oman toimintamme päästöjä.
Mihin panostamme päästöjen vähentämiseksi?
Ajotapaseuranta ja -kouluttaminen
Vaihtoehtoiset käyttövoimat
Vähäpäästöisempi kalusto ja uusiutuvan polttoaineen käyttö
Logistiikan optimointi
Kiinteistöjen ja laitostemme energiankulutuksen päästöjen vähentäminen
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526), Remeon kalustopäällikköön Juhoon (juho.annala@remeo.fi, +358 400 928 228) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Vihreät arvot ja kiertotalouden periaatteet näkyvät vahvasti muutto- ja logistiikkapalveluita tarjoavan Niemi Palveluiden jokapäiväisessä toiminnassa. Siksi Niemi Palveluiden tavoite oli keskittää ympäristöhuoltopalvelut yhden toimijan alle, jotta kokonaisuutta on tehokkaampaa johtaa ja kierrätysratkaisuja sekä lajittelua voidaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Palvelun tarjoajaksi valikoitui suomalainen Remeo, joka tarjoaa valtakunnallista jätehuoltopalvelua aina kiertotalouden asiantuntijapalveluista, logistiikasta materiaalin käsittelyyn huipputeknologialla. Remeo tarjoaa hyvät kanavat huonekalujätteen käsittelyyn, materiaalin käsittelyä Euroopan edistyksellisemmässä kierrätyslaitoksessa ja kiertotalouden asiantuntijapalveluita.
”Niemi Palvelut on meille hieno ja mielenkiintoinen asiakas, sillä heidän toiminnassansa korostuu vastuullisuus vahvasti. Niemi halusi keskittää kierrätyspalvelunsa yhdelle toimijalle, joka aidosti kehittää kokonaisuutta. Arvostamme Niemi Palveluiden avoimuutta muutokselle ja omien toimintatapojen uudelleenpohdintaa parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi. Ympäristöhuollon kilpailutusprosessi oli esimerkillinen ja siinä selvitettiin perusteellisesti mitä ja miten jätehuoltoa halutaan tehdä. On ilo tehdä yhteistyötä Niemen kanssa!” kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
”Rakensimme ensimmäisen oman esilajitteluasemamme Helsinkiin jo vuonna 2015. Vaikka vuosien varrella olemme kehittäneet ja laajentaneet toimintaa myös muihin kaupunkeihimme, pääsemme tämän yhteistyön myötä ottamaan ison askeleen eteenpäin kaikilla toimipisteillämme. Keskittämällä tehostamme toimintaamme merkittävästi ja toimintatapamme sekä raportointimme selkeytyvät. Mistä tietenkin asiakkaamme tulevat hyötymään. Järjestämme myös yhdessä Remeon kanssa työntekijöillemme lajitteluopastusta ja aloitamme uusien jätejakeiden keräämisen. On hienoa päästä kehittämään kiertotaloustoimintaamme yhdessä”, kertoo johtaja Juha Niemi.
Remeolla ja Niemi Palveluilla on useita yhteisiä arvoja. Molempien yritysten toiminnassa vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat toiminnan keskiössä. Remeo pyrkii vähentämään Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla ja edistämään materiaalien kiertotaloutta, kun taas Niemi on investoinut voimakkaasti ympäristöystävällisiin ajoneuvoihin. Remeon vuonna 2022 avattu Euroopan edistyksellisin kierrätyslaitos palvelee Niemi Palveluiden jätteiden lajittelussa varmistaen, että materiaalin hyödyntämisaste on mahdollisimman korkea.
Molemmat yritykset ovat pitkän historiansa aikana rakentaneet luottamusta asiakkaidensa keskuudessa tarjoamalla korkealaatuisia palveluita ja huolehtimalla asiakkaiden tarpeista. Yhdistämällä nämä kahden vahvan toimijan oman alansa erityisosaamista saadaan lopputulokseksi kokonaisuus, joka palvelee asiakasta erinomaisesti sekä varmistaa jätemateriaalien kierron kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja:
Remeo: Johan Mild, toimitusjohtaja, Remeo Group Oy, +358403013004, johan.mild@remeo.fi,
Niemi Palvelut: Juha Niemi, johtaja, Niemi Palvelut Oy, 0400 402 307, juha.niemi@niemi.fi
Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on jätehuoltotoimijoille lainsäädännöllinen velvoite. Korkea toimintavarmuus on erityisen tärkeää tällaisilla aloilla, joilla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta. On myös toki osa hyvää asiakaspalvelua, että toiminta jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteista huolimatta.
Kun kriisi sattuu kohdalle, nopea toiminta on tärkeää. Myös tilanteen laajenemiseen ja pitkittymiseen täytyy valmistautua. Kriisinhallinnassa on erilaisia valmiustasoja riippuen tilanteen vakavuudesta. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että suuntaa ei voi ennustaa.
Kriisit vaikuttavat jätehuoltoon eri tavoilla. Pandemia paitsi osittain lisäsi jätteen määrää, joissain kohteissa myös vähensi sitä. Jätehuollon työntekijöitä oli pois töistä ja yritykset taiteilivat turvallisuuden kanssa. Erilaisten keräyspisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta jouduttiin lisäämään. Erityisesti muovi-, pakkaus ja kertakäyttöjätteen määrä kasvoi pandemian aikana. Jätehuoltoa täytyi suunnitella ja ajoittaa uudelleen. Huomio kiertotalouden edistämisestä siirtyi koronan aikana tyhjennyksistä huolehtimiseen, joka vei enemmän aikaa kuin ennen. Jätemääriä ja niiden muutoksia kun on vaikea arvioida.
Venäjän käynnistämä sota on taas vaikuttanut polttoaineiden ja raaka-aineiden hintaan. Se näkyy suoraan jätehuollossa tarvittavassa kalustossa sekä materiaaleissa. Vaikkapa muovin hinta on noussut, mikä voisi myös pitkällä aikavälillä edistää kierrätysmuovin käyttöä. Suurimpia haasteita on kohonneet polttoainekulut, mikä vaikeuttaa jätteenkuljettajien liiketoimintaa. Toimintojen hinnat on usein sidottu sopimuksiin tietyiksi ajoiksi, eikä niissä ole huomioitu yhtäkkisiä hinnankorotuksia. Toisaalta taas sähkökatkoksilta on vältytty, mutta niitäkin varten pitää olla toimintasuunnitelma olemassa.
Kriisi voisi lisäksi olla vaikkapa iso ympäristövahinko, johon jätealan pitää myös varautua. Häiriötilanteissa on huomioitava koko toimitusketju, eli keräys, kuljetus, vastaanotto, jätteiden varastointi ja käsittely, tietojärjestelmät sekä viestintä. Jos jätehuolto jostain syystä lakkaisi toimimasta, vaikutukset näkyisivät pian kaupoissa, sairaaloissa ja jopa energiantuotannossa asti. Kuvat kaduille kertyvistä jätekasoista ovatkin tuttuja ulkomailta, mutta Suomessa tämä ei ole kovin äkkiä uhkana. Syynä jo sekin, että keräämme jätteet astioihin, eikä viikottain kadulta tapahtuvaa keräystä ole. Suomessa kuitenkin tuotetaan enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, joten käytännössä työtäkin on enemmän.
Kriisi opettaa myös paikallisen toiminnan tärkeyden. Jätealalla joudutaan miettimään, miten jätteet voisi käsitellä mahdollisimman pitkälle kotimaassa – niin kuin olisi toki hyvä tehdä muutenkin kuin kriisitilanteessa. Materiaalien kierrätys ei ainakaan toistaiseksi onnistu pelkästään Suomessa ja toisaalta vaikkapa kierrätysmuovin markkinat toimivat eurooppalaisella yhteispelillä. Toivottavasti erilaiset kriisit ovat kuitenkin edes hieman hillineet jätteiden kuljetusta kaukomaihin, jolloin käsittelyn valvontakin on läpinäkyvämpää.
Koronapandemian alkaessa Suomen hallitus nimitti jätehuollon kriittiseksi alaksi. Sen toimintavarmuuteen keskityttiin siis vahvasti. Jätehuolto suojelee ihmisten ja ympäristön terveyttä ja sen jatkuminen keskeytyksettä on siksi tärkeää. Myös Remeolla on mietitty erilaisia skenaarioita ja valmiudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat hyvät. Korona oli hyvä esimerkki ajasta, jolloin Remeo sopeutti toimintaansa äkisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Pandemian aika näyttikin, että jätehuolto saadaan toimimaan sujuvasti haastavinakin aikoina.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatehuolto_toiminut_hairiotilanteissakin(62783)
https://jatehuoltoyhdistys.fi/gallup-miten-korona-on-vaikuttanut-jatehuoltoalaan/
https://jatehuoltoyhdistys.fi/turvaa-jatehuoltoon/
https://aviisi.etappi.com/artikkeli/etusivu-2-2020/korona-nosti-esiin-yhteiskunnan-perusrakenteiden-tarkeyden/
https://www.uusiouutiset.fi/venajan-sota-iskee-myos-suomalaiseen-jatehuoltoon-polttoaineen-hintashokki-uhkaa-vakavasti-jatteenkuljetusyrityksia/
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf
https://remeo.fi/remeo-varautuu-koronavirusepidemiaan-monin-tavoin/
https://remeo.fi/jatehuolto-on-maaritelty-kriittiseksi-alaksi/
https://remeo.fi/remeo-palvelee-koronavirusepidemian-aikanakin/
Haku