Suomessa selvänä etunamme on erittäin hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä, joka on lähes kaikkien ulottuvilla. Meillä muovin kierrätyksestä vastaa Rinki Oy, joka toimittaa keräysastioita ympäri Suomea. Niihin kelpaa kaikki pakkausmuovi, mutta eivät esimerkiksi muoviset lelut tai muut tuotteet. Muovinkierrätyksen ongelmakohta onkin likaiset tai sekalaatuiset muovit. Jos tuotteessa on vaikkapa päällekkäin useita eri muovilaatuja, sitä ei voida kierrättää. Samasta syystä myöskään erilaiset muovista valmistetut esineet eivät kelpaa kierrätykseen. Ongelmia on aiheuttanut myös maatalouden likaiset muovit, koska kierrätettävän materiaalin pitäisi olla puhdasta ja tasalaatuista. Maatalousmuovien keräykselle onkin juuri perustettu vapaaehtoinen tuottajayhteisö, jotta pitkäaikainen ongelma saataisiin ratkaistua. Toistaiseksi kaikki haasteellisimmat muovituotteet ovat päätyneet polttoon, mutta paraikaa ratkaisuksi on tulossa kemiallinen kierrätys.
Euroopan tavoitteen mukaisesti muovipakkausten kierrätysastetta pitäisi nostaa 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Pelkällä mekaanisella kierrättämisellä emme pääse tähän tavoitteeseen. Kemiallinen kierrätys kuitenkin tasapainottaa tilannetta, sillä siihen kelpaa myös likaiset ja sekalaatuiset muovit. Sen avulla muovista voidaan valmistaa tuotetta, joka vastaa neitseellistä öljyä paremmin kuin granulaatit. Granulaatteja ei myöskään voi hyödyntää lääke- tai ruokapakkauksissa, toisin kuin kemiallisessa kierrätyksessä aikaansaatua lopputuotetta.
Tarkoituksena kuitenkin olisi, että mekaaninen ja kemiallinen kierrätys toimivat rinnakkain. Nykyisillä muovimäärillä – jotka ennusteiden mukaan yhä kasvavat – molempia tapoja tarvitaan, että kierrätysluvut saadaan nousuun. Muovijätteiden lisääntyessä sen käsittely ei ole pysynyt matkassa mukana. Tutkimuksen mukaan kemiallinen kierrätys on kestävä ratkaisu, eikä tuo uusia ympäristöongelmia mukanaan.
Muoviongelmien tulevaisuus koki suuren harppauksen, kun YK:n jäsenmaat aloittivat vuosi sitten neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Se tulee koskemaan muovin koko elinkaarta ja huomioi laajasti ympäristön muovisaastumisen. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jäsenmaiden hyväksyttäväksi 2024.
EU:n SUP-direktiivi astui taas voimaan 2021 ja se säätelee kertakäyttömuovin käyttöä. Direktiivin pitäisi ajan myötä vähentää kertakäyttömuovituotteiden kuluttamista ja päätymistä vesistöihin. Kauppojen hyllyillä onkin jo paljon korvaavia tuotteita, jotka toivottavasti hävitetään oikealla tavalla.
Lisäksi Suomessa pyritään tukemaan kierrätystavoitteiden saavuttamista kotimaisilla laeilla. Esimerkiksi yritykset ovat velvollisia keräämään muovin erikseen, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kiloa. Kotitalouksien on taas järjestettävä keräys minimissään viiden asunnon yhtiöissä.
Tärkeää on myös pitää mielessä, että pelkkä kierrätys ei ole ratkaisu. Samaan aikaan meidän on kehitettävä vaihtoehtoja muoville materiaalina ja pyrittävä vähentämään sen käyttöä. Ennusteiden mukaan muovintuotanto vähintäänkin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja sitä ympäristömme ei kestä. Tuotanto ja käyttö on saatava vähenemään samalla, kun hyödynnämme erilaisia kierrätysratkaisuja monipuolisesti.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-2-2020/kesanvietto-nakyy-itamerella-muoviroskana/
https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan
https://uusiomuovi.fi/tuottajavastuu/tuottajavastuulainsaadanto/sup-lainsaadanto/
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto, AKT:n, kuorma-autoalaa koskeva lakko päättyy keskiyöllä 21.2. Lakko on vaikuttanut osin Remeo Oy:n logistiikan toimintaan, mutta lakon loppuessa palaamme tavanomaiseen toimintaan keskiviikosta 22.2. lähtien.
Lakon aiheuttamat viivästykset yritysasiakkaidemme tyhjennyksiin saadaan kiinni arviolta kahden viikon sisään lakon loppumisesta.
Kiitämme asiakkaitamme ymmärryksestä!
Lakkotoimet eivät vaikuta Remeon jalostuksen liiketoimintaan ja Remeon käsittelylaitokset palvelevat normaalisti.
Lakko keskeyttää lähes kaiken Remeon jätehuollon logistiikan toiminnan. Lakon aikana asiakkaiden jätteitä ei tyhjennetä, mutta lakon jälkeen ajot jatkuvat normaalissa järjestyksessä. Pyrimme purkamaan lakon aiheuttaman suman muutamien viikkojen sisään lakon loppumisesta.
Seuraamme lakkotilannetta jatkuvasti ja pyrimme tekemään parhaamme, jotta voimme minimoida häiriöt asiakkaillemme.
Nykypäivän yhteiskunnassa on helppo unohtaa se, että olemme täysin luonnosta riippuvaisia. Kun kaiken saa valmiina kaupan hyllyltä, on vaikea hahmottaa kuinka kaikki raaka-aineet, materiaalit ja ruoka ovat peräisin luonnosta ympärillämme, tai vähän kauempaa. Luontomme on kuitenkin jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Sen monimuotoisuus heikkenee kovaa vauhtia ja maapallon kantokyvyn rajoja on ylitetty useissa eri kohdissa. Onko sillä siis mitään merkitystä, että kierrätämme jätteemme? Riittääkö se muuttamaan maailmaa?
Pelkällä kierrätyksellä emme pötki pitkälle. Siksi Suomessa, ja Remeollakin, puhutaan yhä enemmän kiertotaloudesta. EU:n jätehierarkiankin mukaan ensisijaista on vähentää kulutusta, sitten vasta laittaa raaka-aineet kiertämään. Välillä tuntuu, että ensimmäisen pykälän ohi on hypätty turhan kevyesti. Elämme ristiriitaisessa yhteiskunnassa, jossa toisaalta meille kerrotaan, että ilmastonmuutos on jo täällä, toisaalta kehotetaan kuluttamaan. Netistä voi tilata ihan mitä vain tuotteita ympäri maailmaa ja kauppojen hyllyt tulvivat yltäkylläisesti eri tuotteita.
Tiedämme, että maapallon väestö kasvaa yhä kovaa tahtia ja entistä useampi muuttaa kaupunkiin kuluttamisen ympäristöön. Sen myötä myös jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä. Nyt onkin erittäin tärkeää, ettemme päästä näitä materiaalivirtoja valumaan kaatopaikoille ja jokiin, vaan hyödynnämme ne tehokkaan jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden avulla. Yhteiskunnan uusiutuminen on onneksi jo alkanut hitaasti ja monissa Euroopan maissa halutaan panostaa yhä enemmän jätehuollon parantamiseen. Toiminta täytyy vain saada kunnolla vauhtiin globaalisti.
Ilman kiertotaloutta ei toisaalta myöskään tule olemaan luonnon monimuotoisuutta. Emme voi tuudittautua pelkästään siihen, että teknologia ratkaisee kaikki ympäristöongelmamme. Meidän on tietoisesti rakennettava kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa ja luovuttava jatkuvan kasvun ihanteestamme. Teoriassa ymmärrämme, että raaka-aineet eivät tule millään riittämään kasvavalle väestölle. Tässä kohtaa kiertotalouden rooli nouseekin vahvasti esiin. Ekologisen jälleenrakennuksen mukaan yhteiskuntamme rakenteiden ja infrastruktuurin on muututtava, jotta luontokato ei mene mahdottomaksi. Luonnonvaroja säästetään materiaalien käyttöä tehostamalla, uudelleenkäytöllä sekä tuotteiden pidemmällä elinkaarella. Kulutuksen vähentäminen on kuitenkin myös välttämätön osa muutosta.
Vuoden 2022 positiivisin uutinen oli ehdottomasti YK:n luontokokouksen tulos. Osapuolet päättivät maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Jätehuolto ja kiertotalous tukevat myös pitkällä tähtäimellä tätä suojelutavoitetta: mitä vähemmän kulutamme, mitä enemmän kierrätämme ja käytämme samoja raaka-aineita, sitä enemmän koskematonta luontoa meille jää. Suomalainen loistava jätehuoltojärjestelmä ja kehittyvä kiertotalousmalli täytyy saada nyt nopeassa tahdissa maailmanlaajuiseen levitykseen – tukeaksemme YK:n arvokasta päätöstä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Lähteet:
https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/
https://www.sitra.fi/artikkelit/tassa-ne-ovat-41-kiinnostavaa-kiertotalousyritysta-suomesta/
https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi
Yritysasiakaspalvelumme on suljettu perjantaina 10.2.2023. Ammattilaisemme ovat kouluttautumassa. Perjantaina teitä palvelevat tutuissa numeroissa kuluttaja-asiakaspalvelumme asiakasneuvojat. Pahoittelemme teille tästä mahdollisesti aiheutuvaa harmia.
Ennakoithan mikäli tarvitset kiireellisiä tyhjennyksiä. Ei kiireettömissä tapauksissa pyydämme teitä olemaan meihin yhteydessä sähköisten asiointilomakkeiden kautta tai maanantaina 13.2. taas normaalisti puhelimitse.
Vuoden 2022 aikana Remeolla on systematisoitu turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa ja käsittelyä ottamalla käyttöön Falcony -järjestelmä. Järjestelmän avulla turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen, tapaturmien ja ympäristövahinkojen käsittely on aiempaa paremmin hallittavissa ja seurattavissa. Ohjelmiston valinnassa painotetiin helppokäyttöisyyttä ja sitä, että henkilöstö pystyy havainnoinnin lisäksi helposti seuraamaan tekemiensä turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen käsittelyä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmää hyödynnetään paitsi yksittäisten havaintojen tekemiseen, myös mm. toimipisteiden ja asiakaskohteiden turvallisuus- ja ympäristöpuutteiden havainnointiin turvallisuuskierroksien ja kohdekartoitusten avulla. Asiakaskohteissa tehtävien kohdekartoitusten tavoitteena on lisätä niin Remeon henkilöstön kuin asiakaskohteissa jätteiden kanssa työskentelevien turvallisuutta puuttumalla turvallisuuspuutteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Järjestelmän avulla seurataan ja ylläpidetään myös henkilöstön turvallisuusohjeiden noudattamista. Tarvittaessa järjestelmään dokumentoidaan esihenkilön ja työntekijän välinen turvallisuuskeskustelu, joka toimii matalan kynnyksen puuttumismallina turvallisuusohjeiden noudattamisen puutteeseen.
Jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvät tehtävät ovat usein fyysisesti kuormittavia ja pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja niin kuormittavuuden vähentämiseksi kuin turvallisuuden lisäämiseksi. Saatujen turvallisuushavaintojen perusteella käynnistimmekin selvityksen liittyen tavararullakoiden käyttöön pahvin/kartongin keruuastioina. Arvioinnissa ilmeni merkittäviä työturvallisuutta ja -ergonomiaa heikentäviä tekijöitä, mitkä liittyvät siihen, ettei tavararullakko sovellu koneelliseen tyhjentämiseen. Tällaisista rullakoista pahvit/kartongit noukitaan käsin ja heitetään jäteautoon nippu kerrallaan. Kuormittavuuden kannalta ongelmallista ovat toistuva kumartuminen alas yhdistettynä kiertyneeseen pahvien heittoasentoon ja hartialinjan ylittävään heittolinjaan. Yksittäisenä liikkeenä tämä ei ole vielä erityisen kuormittava, mutta tyhjennettävien rullakoiden määrän ollessa vuosittain yli 3000 kpl (kerrottuna vielä yhden rullakon kohdalla tehtävillä heittoliikkeillä), liittyy työhön lisääntynyt riski tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymisestä. Ergonomiaseikkojen lisäksi rullakot muodostavat vaaraa myös tieliikenteessä, mikäli jätteitä keräävä ajoneuvo on pysäköity ajoväylälle. Rullakoissa ei ole jarruja, joten ne voivat valua ajoväylälle sillä aikaa, kun rullakkoa tyhjennetään. Pahvit ovat myös hankalia käsiteltäviä tuulisella säällä. Heittovaiheessa tuuli voi tarttua pahveihin, jolloin ne voivat lentää esim. ajoväylällä ajavan ajoneuvon tuulilasiin. Muutos on aloitettu kaupallisista asiakkaista ja pyritään ulottamaan myös kunnallisiin toimijoihin.
Huono työergonomia
Rullakoiden vaihtaminen keräysastioihin tai koneellisesti tyhjennettäviin rullakoihin on työergonomian ja -kuormittavuuden kannalta merkittävä positiivinen muutos. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi muutos on tuonut tyhjennykseen merkittävän säästön ajallisesti, sillä keräysastian tyhjentäminen on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun tyhjennystä eikä ympäristön siivoamista pudonneista pahveista tarvitse tehdä enää käsin.
Lue lisää työturvallisuudestamme täältä.
Vaasan alueella jäteastioiden tyhjennyksissä on pieniä viivästyksiä henkilöstön sairaslomista johtuen. Kerättävien jätteiden kohdalla on parin päivän viivästyksiä ja kaivoasiakkaiden kohdalla jono on 1-2 viikkoa. Kuromme tilannetta kiinni parhaamme mukaan uudelleen järjestelemällä tyhjennysreittejä ja teemme tyhjennyksiä ylitöinä, jotta tilanne saadaan hallintaan.
Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja olemme pahoillamme tilanteen aiheuttamista myöhästymisistä!
Suomen jätemäärät ovat olleet pienessä kasvussa lähivuosina, mutta suurista luvuista ei ole kyse. Vuonna 2020 jätemäärä on kuitenkin ollut Suomessa korkeimmillaan. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2017–2020 – mikä tarkoittaa kotitalouksista, kaupoista, teollisuudesta ja palvelualalta kertyvää jätettä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden olikin lähes 600 kg. Tämä luku ylittää EU:n keskiarvon. Toisaalta tilastot eivät ole täysin yhteneväisiä joka maassa.
Jos jätemäärä on noussut, samaa ei voi sanoa kierrätyksestä: yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä luvun pitäisi kuitenkin olla vähintään 55 %. Kun kaatopaikkakielto astui voimaan 2016, yhä suurempi osa jätteestä on mennyt energiahyödynnykseen. Materiaalihyödynnys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka se oli ensisijainen päämäärä. Sen sijaan biojätteen ja muovin erilliskeräys on parantunut.
Eniten Suomessa kertyy jätettä kuitenkin kaivosteollisuudesta. Toisena on rakentaminen. Yrityspuolella materiaalihyödyntäminen on hitaasti lisääntynyt, mineraalijätteitä lukuun ottamatta. Erityisesti rakentamisen jätemäärät seuraavat suhdanteita: jos yleinen taloustilanne on hyvä, rakennetaan enemmän ja näin jätettäkin syntyy enemmän. Rakennusalan kierrätystavoite, 70 % on taas osoittautunut haasteelliseksi. Se oli tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2020, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut.
Jätehuollon haasteena on ollut ja on yhä kierrätyksen lisääminen. Suomi on maa, jossa on erittäin hyvin toimiva jätteenkäsittely, mutta se ei näytä suuresti edistävän kierrätysintoa. Yleisesti ajatellaan, että maailman jäteongelmat ratkaistaan hyvillä jätteenkäsittelylaitoksilla, mutta sen lisäksi täytyisi saada ihmiset osallistumaan lajitteluun. Kierrätystavoitteet kasvavat, mutta käytäntö laahaa perässä. Suomen jätemäärä on myös EU:n suurimpia väkilukuun suhteutettuna.
Kuten todettua, rakennusjätteen määrä on kytköksissä talouskehitykseen, mutta samoin on yhdyskuntajätteen laita. Toistaiseksi emme ole onnistuneet eriyttämään talouskasvua ja jätteen syntyä toisistaan. Kiertotalous pyrkii kuitenkin siihenkin, että toimintaa ei tarvitsisi pienentää jätemäärien vähentämiseksi. Lähivuodet näyttävät, onnistuuko tämä kunnianhimoinen suunnitelma.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/
https://ym.fi/jatesaadospaketti
https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_fi.pdf
https://lassikko.lt.fi/onko-rakennusjatteen-kierratystavoite-mahdollista-saavuttaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup
https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/valtsu-4.3-d
Joulukuun alun runsaat lumisateet hidastivat ajojamme huomattavasti ja lumitilanteen myötä yleiset tiealueet ovat olleet haastavia painavalle kalustolle. Lisähaasteita ovat tuottaneet puutteellisesti tehdyt lumityöt piha-alueilla, jonka takia kuljettajamme eivät ole pystyneet hoitamaan tyhjennyksiä ripeästi. Jouluviikon vesisateet jäädyttivät tienpintoja, joka on omalta osaltaan lisännyt raskaan kalustomme liikkumisen haasteita. Työ- ja liikenneturvallisuus ovat tekemisemme ytimessä, jolloin työtahti on hidastunut vaarojen välttämiseksi.
Sairaslomista johtuen emme ole saaneet lisäresursseja ajoihin, jonka vuoksi tyhjennyksiä on jäänyt tekemättä. Kuromme tilannetta kiinni parhaamme mukaan ja teemme tyhjennyksiä ylitöinä, jotta tilanne saadaan hallintaan.
Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja olemma pahoillamme haastavan tilanteen aiheuttamista myöhästymisistä!
Joululahjojen sijaan lahjoitimme tänä vuonna Punaisen Ristin avustustyölle Ukrainassa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 🎄
Haku