Vastuullisuus vauhdittaa kiertotaloutta

YTP tunnetaan kiertotalouden keskeisenä toimijana ja aktiivisena puolestapuhujana. Jäsenyritysten kanssa yhteisenä tavoitteena on edistää kiertotaloutta, jossa suomalaiset yritykset voivat menestyä ja kasvaa edelläkävijöiksi. Lehtipuun mukaan tekemistä riittää.

”EU-tasolla asetetut tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, kierrätyksen osuutta tulisi kasvattaa reilusti. Ja jotta jätehuoltojärjestelmä tukisi aidosti kierrätystä, tarvitaan nykyistä tehokkaampaa erilliskeräystä, lajittelua ja investointeja. Samalla jätteenpolton osuutta tulee pienentää. Ilman näitä tavoitteet jäävät haaveiksi.”

Enemmän tekoja, vähemmän puhetta

Kiertotalouden vauhdittamiseen liittyy myös YTP:n seminaari, joka järjestetään tänä vuonna maksuttomana webinaarina keskiviikkona 2.9. Webinaarin keskeisenä teemana on vastuullisuus.

”Vastuullisuus liiketoiminnassa on korostunut viime aikoina. Vastuullisuus tulee esiin webinaarin puheenvuoroissa monelta kantilta, kuten yritysten arvojen, sijoittajan, logistiikan ja tuotantoketjujen näkökulmasta”, Lehtipuu kertoo.

”Haluamme vastauksia esimerkiksi siihen, miten kiertotalouden tehostamista halutaan ohjata sekä kuinka kunnianhimoisia ja konkreettisia tavoitteita halutaan asettaa. Nyt tarvitaan tekoja, sillä jos vain puhutaan pari vuotta vaikeasta asiasta, läpimurtoa ei saada aikaan. Läpimurto vaatii taloudellisia ohjauskeinoja ja kannustimia, mutta myös fiksua ja järkevää regulaatiota rajaavan ja vanhakantaisen lainsäädännön sijaan”.

Vastuullisuus vaatii vahvaa yhteistyötä

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry tunnetaan kiertotalouden keskeisenä toimijana ja aktiivisena puolestapuhujana. YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuun mukaan EU-tasolla asetetut kiertotalouden edistämisen tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset. Jotta tavoitteisiin päästäisiin, kierrätyksen osuutta tulisi kasvattaa reilusti. Ja jotta jätehuoltojärjestelmä tukisi aidosti kierrätystä, tarvitaan nykyistä tehokkaampaa erilliskeräystä, lajittelua ja investointeja. Samalla jätteenpolton osuutta tulee pienentää.

Kiertotalous on Lehtipuun mukaan toimialana Suomessa edelleen muotoutumassa. YTP:n jäsenistöstä löytyy materiaalitalouden koko arvoketju logistiikasta ja teknologiasta palveluihin ja konsultointiin.

”Osa on jo vakiintuneita toimijoita kuten Remeo Oy, osa on alalla uusia toimijoita. Kehitettävää riittää, jotta materiaalien tehokas kierrätys saadaan todelliseen kasvuun ja jätehuollon vastuullisuutta vahvistettua.”

Lehtipuu sanoo, että vastuullisuuden määrittely yksiselitteisesti on ongelmallinen käsite, sillä jokaisella toimijalla on siihen oma näkökulmansa. Ympäristövastuu ja sen linkki kiertotalouteen ovat kuitenkin varsin selkeitä asioita. Ympäristövastuullinen yritys vähentää jätteen määrää, lajittelee jätteet ja tunnistaa toimintansa vaikutukset ympäristöön. Vastuullisuus on myös työturvallisuutta ja osa yrityskulttuuria.

”Vastuullisuuden ja koko ympäristöalan kehittäminen ja yritysten kilpailukyvyn varmistaminen vaativat määrätietoista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Se on meitä kaikki yhdistävä tekijä. Haluamme kierrättää mahdollisimman suuren osan materiaaleista.”.

Lisää kilpailua, markkinat avoimiksi

Lehtipuu korostaa kiertotalouden ja ympäristötavoitteiden yhteyttä. ”Ilman kiertotaloutta ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa. Korkealle asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan yksistään riitä, vaan ne edellyttävät myös uusia käytännön ratkaisuja. Niin kauan kuin uusiomateriaalit eivät esimerkiksi pärjää hintavertailussa, ollaan kaukana tavoitteista.”

”Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi kilpailun edistäminen ja markkinoiden avaaminen. Jätehuollon järjestäminen mielletään Suomessa pitkälti edelleen julkisen sektorin tehtäväksi ja jäte vain ympäristöhaitaksi. Uskallan olla eri mieltä”, Lehtipuu toteaa.

”Markkinoita pitäisi avata yksityiselle sektorille. Yrityksillä on ratkaiseva rooli uuden tekniikan, uusien innovaatioiden ja uusien palvelujen kehittäjinä. Yritykset työllistävät, ja yrityksen kannattavuus mahdollistaa toiminnan jatkumisen ja siihen investoimisen. Kysymys on siitä, miten liikevoitto tuotetaan. Tässä palaamme jälleen vastuullisuuskysymyksiin.”

Kansantaloudesta kiertotalouteen

Pinttyneitä asenteita liittyy edelleen siihenkin, että kerran käytettyä materiaalia ei nähdä raaka-aineena. ”Suomessa nähdään enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Voi kuitenkin sanoa, että kiertotalous ei ole mikään erillinen osa kansantaloutta. Kansantalous tulisi muuttaa kiertotaloudeksi. Tähän tarvitaan kaikki toimijat mukaan.”

Vaikka yhdyskuntajätteestä enää hyvin pieni osa päätyy Suomessa kaatopaikalle, sekajätettä syntyy edelleen liikaa ja liian suuri osa siitä päätyy polttoon. Lehtipuu muistuttaa, että jätteiden kerääminen ei vielä ole kierrättämistä.

”Materiaalista, kuten muovista, saadaan polttamalla energiaa, mutta sen jälkeen materiaali on mennyttä. Putki tavaran käytöstä materiaalien polttamiseen on liian suora. Kyse on sivujätteiden hyödyntämisestä ja jätteiden syntypaikkalajittelusta sekä kannustamisesta materiaalien jatkojalostukseen ja laadukkaiden kierrätettyjen materiaalien kysynnän kasvattamiseen.”

Tuhannen taalan paikka kehittämiseen

Miten Suomi sitten asettautuu tänä päivänä kiertotalouden osaajana EU-maiden joukkoon? ”Vitsaillen voidaan sanoa, että Suomi on 30 parhaan jäsenmaan joukossa. Vakavasti otettuna totuus on se, että emme pääse mitalisijoille. Tähän vaikuttaa muun muassa sekajätteen suuri määrä ja kierrätysmateriaalien pieni osuus. Samalla on kuitenkin muistettava, että myös hyvää kehitystä on tapahtunut.”

Jätelakiuudistus aiheuttaa Lehtipuun mukaan epävarmuutta, mikä jo näkyy investointien lykkääntymisenä. ”Jos saadaan luotua fiksut pelisäännöt ja herätettyä kiinnostus uusiomateriaaleja kohtaan, saadaan lisäbuustia materiaalien kiertoon. Tämä voi myös synnyttää uudenlaista teollisuutta Suomeen.”

”Nyt olisi tuhannen taalan paikka kiertotalouden kehittämiseen. Kun uusiomateriaalien kysyntä kasvaa, investoinnit vauhdittuvat ja kaikki voittavat”, Lehtipuu korostaa.

 

Takaisin listaukseen