Suomi kiertotalousindikaattorien valossa – toteutuuko kiertotalous käytännössä?

Euroopan kolme kiertotalouden kärkimaata

Alankomaiden tavoitteena on elää täysin kiertotalouden periaatteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä, joten Suomella on hyvä kilpakumppani. Hieman yllättäen seuraavaksi edistyneimmät maat kiertotaloudessa ovat Ranska ja Italia. Ranskassa on esimerkiksi kiellettyä hävittää myymättä jääneitä tavaroita – mistä moni muukin maa voisi ottaa oppia. SER-tuotteiden on oltava korjattavissa. Lainsäädännöllä ohjataan muutenkin tiukasti kehitystä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta.

Italia taas on sisällyttänyt esimerkiksi budjettilakiinsa keinoja, joilla sitoudutaan Green Deal-sopimukseen. Toisaalta toisten lähteiden mukaan UK ja Saksa ovat myös pitkällä kiertotaloudessa. Ongelmana on, että tutkimuksissa ei oteta huomioon kaikkia asioita, jotka ovat merkittäviä kiertotalouden osalta, kuten maiden jätemääriä.

Kiertotalouden yhdeksän indikaattoria

Yhdeksän eri indikaattoria mittaavat kiertotalouden toteutumista Suomessa. Näitä ovat kotimainen materiaalien kulutus, kotimainen raaka-aineiden kulutus, resurssituottavuus, materiaalien kiertotalousaste, kiertotalousalojen liikevaihto ja yritysten määrä, ekoinnovaatiot, kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat, yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä ja kierrätysaste sekä kuluttajien ja yritysten asenteita kartoittava kiertotalousbarometri.

On todettu, että nämä mittarit eivät olet riittäviä oikeiden lukujen saamiseen. Toisaalta niiden avulla päästään alkuun seurannassa ja mittareita myös kehitetään jatkuvasti. Jotta tiedettäisiin, missä kiertotalouden kanssa mennään, on oltava selkeät ja monipuoliset mittauskeinot.

Miten kiertotalous edistyy Suomessa?

Mitä indikaattorit sitten kertovat Suomen tilanteesta? Kehitys on ollut hidasta ja kirimistä riittää vuoteen 2035. Esimerkiksi kotimainen materiaalien kulutus ei ole juurikaan vähentynyt vuodesta 2015, joka on asetettu tavoitetasoksi. Kotimainen materiaalien kulutus tarkoittaa kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja sekä kotimaahan tuotuja ja täältä vietyjä raaka-aineita ja tuotteita. Lisäksi Suomen materiaalien kiertotalousaste on huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampi – käytämme siis liian vähän kierrätysmateriaaleja.

Kiertotalouden toimialalla liikevaihto on kasvanut, mutta yrityksiä on yhä vähän. Yhdyskuntajätteen kierrätys on pudonnut – jostain syystä kierrätyksen mallimaassa käytäntö on vieläkin hankalaa. Toisaalta Suomi on onnistunut parantamaan rakennus- ja pakkausjätteen kierrätystä. Myös ekoinnovaatioiden kehittämisessä olemme Euroopan huippuja. Ekoinnovaatiolla tarkoitetaan ideaa, joka vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita, kasvattaa ympäristön resilienssiä tai edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Tätä mitataan erityisen ekoinnovaatioindeksin avulla.

Kiertotalouden edistymisen seuranta on tärkeää, että näemme käytännössä missä mennään. Hieno tavoite olla Euroopan johtavia kiertotalousmaita ei auta, jos emme katso, mitä on saatu aikaan tai mikä on seuraava etappi. Yritystenkin olisi hyvä käydä vuosittain läpi, mitä toimia kiertotalouden hyväksi on tehty. Tosiasia on, että tällä hetkellä kiertotalous ei etene sitä vauhtia, mitä sen pitäisi. Se pitäisi nostaa hallituksen kärkihankkeeksi ja Suomen yhteiseksi päämääräksi.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com