Muovien kiertotalous etenee – veturina YK:n kansainvälinen muovisopimus

YK:n kansainvälinen muovisopimus suunnannäyttäjänä

Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jo 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.

Muoviin liittyviä tutkimuksia tehdään myös enenevässä määrin. Helmikuussa WWF julkaisi raporttinsa siitä, kuinka muoviroska vaikuttaa vesistöissä merien lajeihin, biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin.  Myös OECD:ltä tuli vuoden alusta kattavaa tietoa aiheesta. Muovin ja erityisesti mikromuovin vaikutuksista on yhä liian vähän tietoa, mutta nämä antavat suuntaa tulevaan.

Kestävä muovien kiertotalous Suomeen

Suomi aikoo omalta osaltaan panostaa muovien kiertotalouden toteutukseen lähivuosina. PlastLIFE hankekonsortio on viemässä Suomen muovitiekartan suunnitelmia käytäntöön vuosien 2023-2029 aikana. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous vuoteen 2035 mennessä.

Työssä on mukana yhteensä 17 eri toimijaa Suomesta. Hankkeen aikana kehitetään muoville vaihtoehtoisia ratkaisuja ja materiaaleja, tehostetaan muovin kierrätystä sekä vähennetään muovista aiheutuvia haittoja. Käyttöön on tulossa esimerkiksi muovin kertakäyttökiellon toimeenpano 2023. Myös mikromuoveja koskevia rajoituksia valmistellaan EU-tasolla.

Energiakriisi vauhdittaa muovijätteen energiahyödyntämistä

Käynnissä oleva energiakriisi tulee todennäköisesti vauhdittamaan muovijätteen energiahyödyntämistä. Toistaiseksi muovin käsittelyssä on keskitytty mekaaniseen kierrättämiseen, mutta nyt kiinnostuksen kohteena on myös kemiallinen kierrätys. Mekaanisesti kaikkien muovien kierrättäminen on mahdotonta, jo siitäkin syystä, että monissa tuotteissa on käytetty eri muovilaatuja. Kemiallisessa kierrättämisessä käytetään raaka-aineena juuri näitä sekalaisia muovilaatuja tai likaantuneita muoveja. Suomessa on käynnistymässä useita eri kemialliseen kierrätykseen liittyviä hankkeita. Sitä myös kehitetään edelleen lopputuotteen laadun parantamiseksi.

Euroopan laajuisesti muovijätteen käsittelyssä on paljon parannettavaa, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Lähimenneisyydessä ongelmia on ratkaistu kuljettamalla muovia maanosan ulkopuolelle, mutta tulevaisuuden suunta on toisenlainen. Kemiallinen kierrätys, muovia koskevat lait ja kiellot, sekä tuotteiden kehittyminen näkyvät toivottavasti tulevaisuudessa positiivisesti myös vesistöissä.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Linkkejä:

https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan

https://wwfint.awsassets.panda.org/downloads/wwf_impacts_of_plastic_pollution_on_biodiversity.pdf

https://www.oecd.org/environment/plastics/

https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/PlastLIFE_SIP__Muovien_kestava_kiertotalous

https://muovitiekartta.fi/