Skip to content

Kiertotalous on tullut jäädäkseen. Materiaalien tehokas käyttö ja niiden säilyttäminen kierrossa on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää. Tavallisen kansalaisen ja työntekijän arjessa kiertotalous näkyy tällä hetkellä etenkin jätteiden kierrätyksessä.

Suomalaisessa jätehuollossa otettiin tällä vuosikymmenellä aimo harppaus kaatopaikoilta jätteenpolttoon. Muuttuvassa maailmassa poltto ei kuitenkaan enää ole synninpäästö. Kun fossiilisia poltetaan jatkossa yhä vähemmän, ei jätteenpoltto enää korvaakaan hiilipäästöjä. Tällöin poltosta saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi kierrätykseen verrattuna.

Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Seuraavan viidentoista vuoden aikana kierrätysasteen on kohottava lähes kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia, jotta Suomi pysyy EU:n asettamassa tahdissa mukana.

Tavoite ei kuulosta mahdottomalta, mutta haastaa suomalaiset todellisiin kierrätystalkoisiin. Onneksi kodeissa ja yrityksissä syntyvä jäte on valtaosin sellaista, joka voidaan kierrättää.

Uudet lajitteluvelvoitteet tulevat

Edellisen viidentoista vuoden aikana kierrätysasteen kasvukäyrä on muistuttanut lähinnä kuolleen miehen sydänkäyrää, kun paukut on laitettu jätteenpolttoon. Virkoamisen merkkejä on kuitenkin ilmassa. Suomalaiset ovat juuri ajoissa intoutuneet kierrättämään esimerkiksi muovipakkausjätteitä. Kesällä 2019 muovipakkauksia kerättiin jo 77 % enemmän kuin edellisenä kesänä.

Vaikka ympäristötietoisuus lisää kierrätystä automaattisesti, tarvitaan myös velvoittavuutta. EU:n asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamista pohtinut jätelakityöryhmä ehdottikin syyskuussa, että Suomessa asetetaan konkreettiset lajitteluvelvoitteet kodeille ja yrityksille.

Vuonna 2022 biojäte sekä metallista, lasista, kartongista ja muovista valmistetut pakkaukset on ehdotuksen mukaan lajiteltava erikseen. Pakollista lajittelu olisi, jos asuu taajamassa ja talossa, jossa on vähintään viisi huoneistoa tai jos työskentelee yrityksessä, jossa syntyy viikon aikana vähintään kymmenen kiloa biojätettä, viisi kiloa muovi- tai kartonkipakkausjätettä tai kaksi kiloa lasipakkaus- tai metallijätettä.

Määrät ovat pienehköjä ja osoitus siitä, että kaikkien panosta tarvitaan. Lakimuutos käsitellään eduskunnassa keväällä 2020. Käytännön toiminnaksi lakimuutos muuttuu viimeistään vuonna 2022.

Selvää on tässä vaiheessa se, että jätteiden lajittelu kasvaa merkittävästi sekä kodeissa että työpaikoilla. Kierrätyksen kannalta tärkeiden biojätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys ratkaisee, saavutetaanko Suomessa tavoitteet. Samalla katseet suuntautuvat muihin materiaalivirtoihin – tulevaisuudessa teolliset jätevirrat, biomassat ja rakennus- ja purkujätteet kiertävät nekin tehokkaasti.

Huomisen ratkaisut ovat jo täällä

Jätteiden lajittelu ei ole enää edelläkävijöiden touhua, vaan yhä useammassa kodissa ja   yrityksessä halutaan kierrättää. Samalla kierrättäjiä kiinnostaa toimintansa vaikuttavuus. Miksi kierrätämme? Miten yhteiskunta ja ympäristö tästä hyötyy? Entä miten kierrättävä yritys itse hyötyy? Kiertotaloudessa yritykset tarvitsevat mitattua tietoa materiaalien kierrosta ja ympäristövaikutuksistaan.

Kiertotalouden ammattilaisilla on vastaukset näihin kysymyksiin. Ympäristöhuollon palvelutarjonta on alati monipuolistuvaa ja asiakkaan tarpeista kehittyvää. Yksinkertaisimmillaan jätettä tuottava yritys täyttää uudet velvoitteet lajittelemalla jätteet oikein ja tilaamalla jätteenkeräyksen yksityiseltä palveluntarjoajalta. Vastuullinen yritys puolestaan tarkastelee ympäristövaikutuksensa ja -tavoitteidensa kokonaisuutta ja etsii parhaita käytäntöjä ja tehokkaimpia ratkaisuja yhdessä ympäristöhuollon ammattilaisen kanssa.

Kierrättäminen on konkretiaa, kun mitataan yritysten vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Lait ja asetukset voivat velvoittaa mutta vastuulliset yritykset ottavat haasteen halukkaasti vastaan ja kääntävät velvoitteet edukseen. Kierrätyksen myönteinen ympäristökädenjälki kun on kilpailuetu alalla kuin alalla.

Katja Moliis, YTP

Katja Moliis on asiatuntija Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:ssä. YTP on kiertotalouden tekijä, jonka jäsenyritykset tarjoavat vastuullisia käytännön ratkaisuja materiaalien kiertoon ja kehittävät tuotteita, palveluita ja teknologioita pienentämään asiakkaidensa ympäristövaikutuksia.  

Takaisin listaukseen
Kysy lisätietoja

Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 7.45 - 16.15 numerossa