Kohti parempaa muovinkierrätystä – näillä keinoilla luonnon muoviongelma saadaan kuriin

Viime vuosina yksi eniten huomiota saanut ympäristöongelma on ollut maailman vesistöihin päätyvä muovijäte. WWF:n uusimman raportin mukaan muovijätteen määrä vesistöissä tulee nelinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä, sillä muovintuotanto kaksinkertaistuu ennusteiden mukaan seuraavan 20 vuoden aikana. Suomessa ongelma voi tuntua kaukaiselta, sillä pahimmat muovilautat kelluvat muilla maapallon alueilla. Tutkimusten mukaan meillä on kuitenkin Itämeren roskaisimmat rannat, joten muoviin tai kierrätykseen ei kannata suhtautua välinpitämättömästi.

Suomessa selvänä etunamme on erittäin hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä, joka on lähes kaikkien ulottuvilla. Meillä muovin kierrätyksestä vastaa Rinki Oy, joka toimittaa keräysastioita ympäri Suomea. Niihin kelpaa kaikki pakkausmuovi, mutta eivät esimerkiksi muoviset lelut tai muut tuotteet. Muovinkierrätyksen ongelmakohta onkin likaiset tai sekalaatuiset muovit. Jos tuotteessa on vaikkapa päällekkäin useita eri muovilaatuja, sitä ei voida kierrättää. Samasta syystä myöskään erilaiset muovista valmistetut esineet eivät kelpaa kierrätykseen. Ongelmia on aiheuttanut myös maatalouden likaiset muovit, koska kierrätettävän materiaalin pitäisi olla puhdasta ja tasalaatuista. Maatalousmuovien keräykselle onkin juuri perustettu vapaaehtoinen tuottajayhteisö, jotta pitkäaikainen ongelma saataisiin ratkaistua. Toistaiseksi kaikki haasteellisimmat muovituotteet ovat päätyneet polttoon, mutta paraikaa ratkaisuksi on tulossa kemiallinen kierrätys.

Kemiallinen kierrätys tukee muovinkierrätyksen tavoitteita

Euroopan tavoitteen mukaisesti muovipakkausten kierrätysastetta pitäisi nostaa 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Pelkällä mekaanisella kierrättämisellä emme pääse tähän tavoitteeseen. Kemiallinen kierrätys kuitenkin tasapainottaa tilannetta, sillä siihen kelpaa myös likaiset ja sekalaatuiset muovit. Sen avulla muovista voidaan valmistaa tuotetta, joka vastaa neitseellistä öljyä paremmin kuin granulaatit. Granulaatteja ei myöskään voi hyödyntää lääke- tai ruokapakkauksissa, toisin kuin kemiallisessa kierrätyksessä aikaansaatua lopputuotetta.

Tarkoituksena kuitenkin olisi, että mekaaninen ja kemiallinen kierrätys toimivat rinnakkain. Nykyisillä muovimäärillä – jotka ennusteiden mukaan yhä kasvavat – molempia tapoja tarvitaan, että kierrätysluvut saadaan nousuun. Muovijätteiden lisääntyessä sen käsittely ei ole pysynyt matkassa mukana. Tutkimuksen mukaan kemiallinen kierrätys on kestävä ratkaisu, eikä tuo uusia ympäristöongelmia mukanaan.

Miltä näyttää muovinkierrätyksen tulevaisuus?

Muoviongelmien tulevaisuus koki suuren harppauksen, kun YK:n jäsenmaat aloittivat vuosi sitten neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Se tulee koskemaan muovin koko elinkaarta ja huomioi laajasti ympäristön muovisaastumisen. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jäsenmaiden hyväksyttäväksi 2024.

EU:n SUP-direktiivi astui taas voimaan 2021 ja se säätelee kertakäyttömuovin käyttöä. Direktiivin pitäisi ajan myötä vähentää kertakäyttömuovituotteiden kuluttamista ja päätymistä vesistöihin. Kauppojen hyllyillä onkin jo paljon korvaavia tuotteita, jotka toivottavasti hävitetään oikealla tavalla.

Lisäksi Suomessa pyritään tukemaan kierrätystavoitteiden saavuttamista kotimaisilla laeilla. Esimerkiksi yritykset ovat velvollisia keräämään muovin erikseen, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kiloa. Kotitalouksien on taas järjestettävä keräys minimissään viiden asunnon yhtiöissä.

Pelkkä kierrätys ei riitä

Tärkeää on myös pitää mielessä, että pelkkä kierrätys ei ole ratkaisu. Samaan aikaan meidän on kehitettävä vaihtoehtoja muoville materiaalina ja pyrittävä vähentämään sen käyttöä. Ennusteiden mukaan muovintuotanto vähintäänkin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja sitä ympäristömme ei kestä. Tuotanto ja käyttö on saatava vähenemään samalla, kun hyödynnämme erilaisia kierrätysratkaisuja monipuolisesti.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

https://wwf.fi/uutiset/2022/02/merten-muoviroska-uhkaa-nelinkertaistua-vuoteen-2050-mennessa-kriittiset-mikromuovipitoisuudet-ylittymassa-yha-useammilla-merialueilla/

https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-2-2020/kesanvietto-nakyy-itamerella-muoviroskana/

https://rinkiin.fi/

https://uusiomuovi.fi/2023/03/13/suomeen-perustettu-maatalousmuovien-vapaaehtoinen-tuottajayhteiso-maatalousmuovien-kierratys-oy/

https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan

https://uusiomuovi.fi/tuottajavastuu/tuottajavastuulainsaadanto/sup-lainsaadanto/

Takaisin listaukseen