Kiertotaloutta Futucast-podcast jaksossa. Kuuntele jätehuollosta ja kiertotaloudesta

Remeo tunnetaan jätehuoltoyhtiönä, joka on jo vuosia ollut matkalla kohti kiertotalousyhtiötä. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli noin 92 miljoonaa € ja työllistimme noin 400 työntekijää. Ydintoimintaamme kuuluu jätteiden kuljetuksen lisäksi niiden käsittely ja jatkojalostus raaka-aineiksi.

Olemme kehittäneet jo vuosien ajan vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja uusiomateriaalin tuottamiseksi. Olimme muita edellä jätteenkäsittelyssä, jo ennenkuin laki määräsi, että kaatopaikalle ei saa enää viedä orgaanisia aineksia. Kiertotalouden onneksi regulaatio muuttui 2016, jolloin voimaan tuli määräys ettei jätettä saa enää viedä kaatopaikalle. Siksi jo 12 vuoden ajan kaatopaikkalajittelu on vaihtunut jätteenpolttoon ja luonnollisesti samassa suhteessa kuin kaatopaikalle vienti on vähentynyt, jätteenpoltto puolestaan on noussut. Jätteenpoltto on oiva tapa hyödyntää jäte energiana, mutta kiertotalouden kannalta jäte kannattaa lajitella oikein ja kierrättää uusiomateriaalina.

Kiertotalous

Käytännössä jätehuollon ensimmäinen vaihe on se, että jätteet hyödynnetään energiana, joka on parempi ratkaisu kuin jätteiden kaatopaikalle vienti. Jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole varsinaista kierrätystä ja tähän kompastuskiveen Remeo on keskittynyt. Olemme pohtineet, miten esimerkiksi teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että kierrätettävyys olisi parempaa ja jo 3–5 vuoden aikana jätteen tunnistamiseen käytetty  teknologia on muodostunut ja kehittynyt.

Nykyään voidaan tunnistaa mitä jaetta jäte sisältää todella tarkasti, joka mahdollistaa hyvän kierrättämisen.  Kuitenkin, jotta kiertotalous toteutuu paremmin, monen eri tahon tulee muuttaa käyttäytymistään ja tehdä muutoksia sen eteen, että materiaalia voidaan kierrättää tehokkaammin. Me Remeolla keskitymme materiaalinkiertoon, mutta yleisesti kiertotaloudessa tulee keskittyä koko ketjuun alkulähteestä asti. Jo valmistavan teollisuuden alkuprosessissa tulee huomioida, miten tuote tai materiaali tullaan kierrättämään, kuinka pitkä sen elinkaari on ja miten se voidaan tulevaisuudessa uusiokäyttää. Lisäksi jokaisen kuluttajan ja yrityksen tulisi välttää jätteen syntymistä jätehierarkian mukaisesti.

Uusi jätelaki astui voimaan vuonna 2021, ja nyt ensimmäisessä siirtymävaiheessa velvoitetaan vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä erilliskeräämään biojäte, muovipakkaukset, metalli sekä lasi- ja kartonkipakkaukset. Jätelain uudistus velvoittaa myös yrityksiä erilliskeräämään jätejakeet. Tavoitteena jätelain uudistuksella on se, että vuoteen 2025 mennessä kansallinen kierrätysaste olisi 55 %. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niihin päästään, kunhan sen eteen investoidaan ja tehdään paljon töitä.

Kierrätyksen haasteet

Suomessa eniten jätettä syntyy tilastojen mukaan kaivosteollisuudesta eli kiven louhinnasta. Kuluttajien näkökulmasta eniten syntyy yhdyskuntajätettä, eli kansankielellä kotitalouksissa syntyvää sekajätettä. Monien vuosien ajan sekajätteen kierrätysaste on pysynyt 40 % paikkeilla. Näin alhainen kierrätysaste johtuu siitä, että ihmiset eivät kierrätä jätteitään oikein.

Teknisesti voidaan päästä hyvinkin korkeisiin kierrätysasteisiin, mutta se kuluttaa resursseja ja vaatii käsityötä, lajittelua sekä suunnittelua. Kierrätyksen esteitä voivat olla osaamisen puute ja tekniset haasteet, esimerkiksi tilanpuute. Tähän Remeo on jo vuosia sitten tuonut ratkaisun muun muassa monilokerokeräysvälineellä.

Suurimpia sudenkuoppia kierrätyksessä on biojätteen ja pahvin sekä kartongin heittäminen sekajätteen sekaan. Biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä voi olla jopa 40 % ja biojäte tulisi kierrättää omaan astiaansa kierrätysasteen nostamiseksi. Pahvi ja kartonki on puolestaan 15–20 % sekajätteestä.

Jätejakeiden kierrätystä pyritään parantamaan esimerkiksi uuden jätelain avulla, jotta kierrätysasteet saataisiin korkeammiksi. Kierrätyksen tulisi parantua myös siksi, että lajitellessa väärin hukataan arvokasta uusiokäyttömateriaalia, näistä esimerkkinä on kartonki, joka on erinomainen uusiokäyttömateriaali. Biojätteestä puolestaan tuotetaan nykyään biokaasua eri tekniikoilla, mistä voidaan tuottaa lannoitetta.

Kierrätys menee karrikoidusti kaupunkitrendien mukaan. Karkeasti voisi sanoa, että kaupungeissa kierrätetään enemmän ja ollaan edelläkävijöitä verrattuna pienempiin paikkakuntiin. Suurkaupungeissa haasteeksi tulee kuitenkin logistiikka, esimerkiksi suhteessa pienemmät asunnot, joihin vaikeaa saada mahtumaan erilliskeräysastiat. Ratkaisuja ongelmiin kuitenkin löytyy, kuten aluekeräyspisteiden lisääminen. Kierrätys vaatii myös resursseja.

Kuuntele koko jakso kiertoaloudesta Spotifyssä!