Kertakäyttömuovikielto olikin lähellä lisätä muovin kulutusta – suomalainen osaaminen pelasti tilanteen

Kohteleeko direktiivi maita epätasa-arvoisesti?

Suomessa vaatimus siitä, että korkkien olisi pysyttävä kiinni juomapulloissa, on herättänyt ihmetystä. Vaikuttaa siltä, kuin direktiivien tekemisessä ei oltaisi tasa-arvoisia: meillä on jo maailman parhaiten toimiva pullonkeräysjärjestelmä, miksi sitä ei ole huomioitu? Toinen mietityttävä asia on se, miksi muita EU-maita ei yksinkertaisesti laiteta käyttämään samanlaista järjestelmää? Alustavien tietojen mukaan panttijärjestelmää ehdotettiin koko alueelle, mutta eteläisen Euroopan maat kieltäytyivät. Kysymys kuuluukin, miksi sitä ei vain määrätä pakolliseksi? Toisaalta Suomen ja muiden Pohjoismaiden poikkeuslupaa direktiivistä ei huomioitu.

Suomen osalta tilanne näytti ensin hankalalta: määräys voisi johtaa jopa siihen, että muovia täytyisi käyttää entistä enemmän jatkossa. Pelättiin myös, että pullotuslinjastot jouduttaisiin uusimaan, koska vanhat linjastot eivät tunnistaisi pulloja, joihin korkit olisivat kiinnitettyinä. Näin Suomi joutuisi käytännössä maksamaan muiden maiden ongelmista.

Tuotesuunnittelusta pelastus Suomen tilanteeseen

Huoli on onneksi osoittautunut turhaksi, sillä panimoyhtiöt ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelman. Jatkossakaan muovin määrä korkeissa ei lisäänny – tai jos lisääntyy, niin enimmillään gramman kymmenesosia. Myöskään linjastoja, tai pullojen kuljetukseen tarvittavia kennolevyjä ei tarvinnut muuttaa. Erinomainen tuotesuunnittelu pelasti tilanteen. Olennaista on, että kuluttajat ymmärtävät, ettei korkkeja pidä repiä jatkossa irti pulloista. Uudet pullot tulevat kauppoihin jo ennen vuotta 2024.

Tuleeko panttijärjestelmästä Euroopan vesistöjen pelastus?

Jos tilanne kuitenkin onkin Suomen kannalta epäreilu, isossa kuvassa muutos on tarpeen. Euroopan rantojen yleisimpiä roskia nimittäin ovat pullonkorkit. EU:n komissio on nyt ehdottanut pakollista pantillista palautusjärjestelmää muovisille ja alumiinisille juomapulloille. Ehdotus on tällä hetkellä käsiteltävänä, eikä lopullista päätöstä ole vielä tiedossa. EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä kuitenkin selvästi todetaan, että hyvin toimivat palautuspullojärjestelmät takaavat erittäin korkean kierrätysasteen ja niiden olisi oltava pakollisia ainakin kertakäyttöisille muovipulloille ja metallisille tölkeille. Myös lasisille ja uudelleenkäytettäville pulloille panttijärjestelmän käyttöönottoa olisi harkittava.

Koska ympäristöongelmia ei voi rajata vain tiettyjen maiden ongelmaksi, täytyy meidän kaikkien olla ratkaisemassa niitä yhdessä. Ihmisten asettamien lait eivät kuitenkaan ole täydellisiä, vaan vaativat välillä kekseliäisyyttä ja kompromisseja. Suomi voi nyt olla ylpeä paitsi panttijärjestelmästään, myös esimerkillisestä tuotesuunnittelusta. Toivotaan, että muut EU-maat seuraisivat perästä, sillä olisi jo aika saada muovipuollot eteläisenkin Euroopan ojista ja vesistöistä pois.

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk
https://yle.fi/a/74-20005259
https://www.pakkaus.com/usein-kysytyt-kysymykset-sup-direktiivista/
https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-packaging-and-packaging-waste_en