Jätteenkuljetusten kaksoisjärjestelmä jatkukoon!

Jätelakityöryhmä esittää mietinnössään, että tulevassa jätelain muutoksessa asumisessa syntyvän pakkausjätteen, biojätteen ja sekajätteen kuljetukset siirrettäisiin koko maassa kunnan järjestettäviksi.

Käytännössä esitys tarkoittaisi nykyisin kaksoisjärjestelmän lakkauttamista eli kunta ei enää saisi itse valita, noudatetaanko alueella kunnan vai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä syksyllä 2020.

Monta syytä nykyjärjestelmän säilyttämiseen

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on jättänyt mietintöön eriävän mielipiteen. YTP linjaa näin: Kun kuljetusjärjestelmällä ei ole suurta merkitystä kierrätysasteelle, nykyinen kaksoisjärjestelmä kannattaa säilyttää.

Kaksoisjärjestelmä mahdollistaa alan palveluinnovaatiot ja kehittämisen sekä varmistaa asukkaiden valinnanvapauden. Lisäksi kilpailulla on suotuisat vaikutukset alan tehokkuuteen sekä paikalliseen elinkeinotoimintaan. Kyse on myös kuntien päätösvallasta.

Kiinteistönhaltijan tilaamia jätekuljetuksia YTP pitää asiakaslähtöisenä ja joustavana tapana toteuttaa jätehuolto. Näin alan palvelut ovat kehittyneet ja monipuolistuneet, josta hyvänä esimerkkinä on kotitalouksille kehitetty tehokas monilokeroratkaisu, joka helpottaa kierrätystä omalla pihalla. Ratkaisu on ollut asiakkaillamme vuosia käytössä mm. Vaasassa, Turussa ja Lappeenrannassa.

Muutos ei vaikuttaisi kierrätysasteeseen

Jätelakityöryhmä on perustellut, että kaksoisjärjestelmästä luopuminen nostaisi kierrätysastetta. YTP:n näkemyksen mukaan kuljetusjärjestelmällä ei kuitenkaan ole osoitettu olevan merkitystä kierrätysasteeseen.

Jäteauton värillä ei ole väliä, mutta lajittelu- ja erilliskeräysmääräyksillä on. Eli kyse on siitä, miten asukkaat ja työntekijät jätteensä lajittelevat. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kaikki samat lajittelukeinot ovat mahdollisia kuin kunnallisissakin kuljetuksissa.

Alan kehittäjistä kuljetusten toteuttajiksi

Kaksoisjärjestelmästä luopuminen vaikuttaisi yritysten toimintaan monin tavoin. Yritysten rooli muuttuisi jätehuoltopalvelujen kehittäjistä ja suorasta asiakastyöstä kuntien suunnittelemien kuljetusten toteuttajiksi. Kilpailun loppuminen tyrehdyttäisi jätteenkuljetusten kehityksen. Pienten ja keskisuurten yritysten olisi vaikea menestyä kuntien kuljetushankinnoissa.

Myös työllisyys- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset olisivat suuria. Jo toteutuneet siirtymät kiinteistönhaltijan järjestelmästä kunnan hankkimiin kuljetuksiin osoittavat, että jätealan kuljetusyritysten määrä pienenee. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimi ennen kuljetusten kunnallistamista 18 jätealan kuljetusyritystä, tänä päivänä neljä.

Valinnanvapaus ja joustavuus vähenevät

Kaksoisjärjestelmästä luopumisen myötä kunnalliset kuljetukset voitaisiin toteuttaa vain kunnan jätelaitoksen hankinnassa määritellyin ehdoin, joita voitaisiin muuttaa vain hankintakausien päättyessä tai alkaessa. Asukkaat eivät siis pystyisi vaikuttamaan jätteenkuljetuksen ehtoihin, kuten tyhjennyspäivään, tyhjennystaajuuteen ja astiatyyppiin.

Asiakashinnat eivät enää määräytyisi suoraan yritysten välisessä kilpailussa, vaan perustuisivat monopolin eli kuntayhtiön toimintaan. Hintoihin vaikuttaisi esimerkiksi se, osataanko kuljetusten hankinta järjestää siten, että asiakkaat hyötyvät siitä.

Työryhmän ehdottamien erilliskeräysvelvoitteiden jälkeenkin 55 prosenttia suomalaista jäisi erilliskeräyksen ulkopuolelle. Täydentävällä keräyksellä on tällä hetkellä suuri merkitys pakkausten keräämisessä ja kierrättämisessä. Näin on myös jatkossa.

Kimmo Käenmäki

Aluejohtaja, Etelä-Suomi

Remeo Oy

 

Takaisin listaukseen