Skip to content

Vaikka vuoden 2022 jätetilastoja ei ole vielä julkaistu, uuden vuoden alku on hyvä hetki katsoa vähän taaksepäin. Minkä verran jätettä kertyi? Onnistuiko kierrätys suunnitelmien mukaan? Mikä on suuntaus Suomen jätemäärissä? Tällä hetkellä käytössämme on vuoden 2020 luvut.

Yhdyskuntajätteen määrä kasvussa

Suomen jätemäärät ovat olleet pienessä kasvussa lähivuosina, mutta suurista luvuista ei ole kyse. Vuonna 2020 jätemäärä on kuitenkin ollut Suomessa korkeimmillaan. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2017–2020 – mikä tarkoittaa kotitalouksista, kaupoista, teollisuudesta ja palvelualalta kertyvää jätettä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden olikin lähes 600 kg. Tämä luku ylittää EU:n keskiarvon. Toisaalta tilastot eivät ole täysin yhteneväisiä joka maassa.

Jos jätemäärä on noussut, samaa ei voi sanoa kierrätyksestä: yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä luvun pitäisi kuitenkin olla vähintään 55 %. Kun kaatopaikkakielto astui voimaan 2016, yhä suurempi osa jätteestä on mennyt energiahyödynnykseen. Materiaalihyödynnys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka se oli ensisijainen päämäärä. Sen sijaan biojätteen ja muovin erilliskeräys on parantunut.

Yritysjätteiden materiaalihyödyntäminen lisääntyy

Eniten Suomessa kertyy jätettä kuitenkin kaivosteollisuudesta. Toisena on rakentaminen. Yrityspuolella materiaalihyödyntäminen on hitaasti lisääntynyt, mineraalijätteitä lukuun ottamatta. Erityisesti rakentamisen jätemäärät seuraavat suhdanteita: jos yleinen taloustilanne on hyvä, rakennetaan enemmän ja näin jätettäkin syntyy enemmän. Rakennusalan kierrätystavoite, 70 % on taas osoittautunut haasteelliseksi. Se oli tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2020, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut.

Kierrätystavoitteet kasvavat – pysyvätkö yritykset ja kuntien asukkaat perässä?

Jätehuollon haasteena on ollut ja on yhä kierrätyksen lisääminen. Suomi on maa, jossa on erittäin hyvin toimiva jätteenkäsittely, mutta se ei näytä suuresti edistävän kierrätysintoa. Yleisesti ajatellaan, että maailman jäteongelmat ratkaistaan hyvillä jätteenkäsittelylaitoksilla, mutta sen lisäksi täytyisi saada ihmiset osallistumaan lajitteluun. Kierrätystavoitteet kasvavat, mutta käytäntö laahaa perässä. Suomen jätemäärä on myös EU:n suurimpia väkilukuun suhteutettuna.

Kuten todettua, rakennusjätteen määrä on kytköksissä talouskehitykseen, mutta samoin on yhdyskuntajätteen laita. Toistaiseksi emme ole onnistuneet eriyttämään talouskasvua ja jätteen syntyä toisistaan. Kiertotalous pyrkii kuitenkin siihenkin, että toimintaa ei tarvitsisi pienentää jätemäärien vähentämiseksi. Lähivuodet näyttävät, onnistuuko tämä kunnianhimoinen suunnitelma.

 

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/

https://ym.fi/jatesaadospaketti
https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_fi.pdf
https://lassikko.lt.fi/onko-rakennusjatteen-kierratystavoite-mahdollista-saavuttaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup
https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/valtsu-4.3-d

Takaisin listaukseen