Skip to content

Remeo Oy osallistui huhtikuun lopulla Turun ammattikorkeakoulun innovaatiokilpailuun. Korkeatasoisen hackathonin tuloksena syntyi huikeita ideoita, joista yksi ylsi ylitse muiden. Aika näyttää, syntyykö rakennustyömaiden puujätteestä uusia tuotteita, kuten suojapeitteitä.

Turun ammattikorkeakoulun järjestämä innovaatiokilpailu eli hackathon kokosi päiväksi yhteen noin 250 AMK Master School -opiskelijaa, opettajaa ja yhteistyöyritystä. Tänä vuonna hackathon järjestettiin teemalla Tulevaisuuden toimintaympäristöt, ja tilaisuuteen osallistuttiin etänä Zoomin välityksellä.

Opiskelijat työskentelivät noin viiden henkilön monialaisissa tiimeissä ja ideoivat ratkaisuja Turun AMK:n yhteistyökumppaniyrityksien toimeksiantoihin. Aihepiirejä oli tarjolla kolme ja toimeksiantoja viisi. Remeo Oy valitsi vaihtoehdoista luontevasti teeman ”Kiertotalous ja kestävä tulevaisuus”.

Uusia ideoita puujätteen kierrätykseen

Remeo haastoi opiskelijat ajattelemaan uudestaan. Tehtävänä oli ideoida ja innovoida erityisesti rakennustyömailla syntyvälle puujätteelle kierrätysratkaisuja, joiden avulla saavutettaisiin valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen ja jo vuodelle 2020 asetettu rakennusjätteen 70 prosentin hyödyntämisaste.

”Kokemuksemme mukaan rakennusliikkeiden kierrätysasteet ovat tällä hetkellä noin 30-50 prosenttia. Etenkin uudisrakentamisessa tavoitteeseen on vaikea päästä, ellei puujätteelle keksitä muuta ratkaisua kuin energian hyödyntäminen polttamalla”, aluejohtaja Pasi Hurme ja yksikönpäällikkö Timo Räsänen kertovat.

Toimeksianto istui hackathonin ajankohtaiseen teemaan kuin nenä päähän. Tehtävän mukaisesti opiskelijoita haastettiin etsimään ratkaisuja mm. siihen, mitä jätepuusta voitaisiin ryhtyä valmistamaan, mitä haasteita hyödyntämisessä voisi olla, miten tuotteen laatu voitaisiin varmistaa raaka-aineen luonteesta huolimatta, missä tuotanto voitaisiin käynnistää ja miten hanke voitaisiin rahoittaa.

Remeo Oy:n haastetta lähti taklaamaan noin 50 opiskelijaa kahdeksassa eri ryhmässä. Toimeksiantoja edistettiin päivän aikana yhteistyössä ja lopuksi ryhmien esitykset esiteltiin lyhyesti toimeksiantajille. Hackathon-päivän jälkeen ryhmät saivat vielä tilaisuuden jatkokehittää ratkaisujaan muutaman päivän.

Korkea taso tuotti nerokkaan ratkaisun

Esitysten mukaan kierrätyspuusta voitaisiin valmistaa esimerkiksi suojavarusteita ja puumateriaalin jaekokoa sahanpuruksi pienentämällä keksiä uusia käyttömahdollisuuksia. Puusta valmistetut pullot voisivat korvata muovipullot tai uusiopuusta voitaisiin valmistaa akustisia elementtejä. Entä miltä kuulostaisivat puukuitupohjaiset tekstiilit, jotka valmistettaisiin ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti?

”Taso oli yleisesti ottaen todella hyvä, mikä teki voittajan valinnan haastavaksi. Tästä johtuen emme laittaneet töitä paremmuusjärjestykseen, vaan päädyimme nimeämään parhaimman. Tehtävän kokonaisuuden ratkaisu pohdintoineen ja vastauksineen vakuutti”, Hurme ja Räsänen sanovat.

”Voittajaksi valittiin ryhmä, joka kehitti puumateriaalin helpon kierrätysprosessin ja puujätteestä ekologisesti jalostettavan kestävän tekstiilikuidun. Idean mukaan kuidusta valmistettavasta biohajoavasta kankaasta valmistettaisiin kestäviä suojapeitteitä, kuten kuormapeitteitä ja rakennuspeitteitä.”

”Tuoteidea on nerokas ja sillä on selvä tilaus, koska nykyisten suojapeitteiden jatkokäsittely raaka-aineeksi on vaikeaa ja kallista. Idea on luonnollisesti vielä aihio, mutta ideassa on potentiaalia. Aika näyttää, miten idea jalostuu ja etenee”, Hurme toteaa.

Uusista aluista jalostuu hienoja ratkaisuja

Koronakevät tuotti hackathonin järjestäjälle äkillisen ja pakollisen digiloikan. Zoomissa järjestetty etähackathon onnistui harjoittelun, testaamisen ja hyvän suunnittelun ansiosta hyvin, vaikka haasteitakin riitti. Tekninen tukitiimi oli koko päivän käytettävissä, ja opiskelijoiden palaute tyytyväisen positiivista.

”Toimeksiannot saatiin vietyä läpi ilman keskeytyksiä, ja fasilitaattoreina toimineet opettajat ottivat rohkeasti ja innolla uuden toteutustavan haltuun. Positiivista oli tietysti myös se, että etäyhteys mahdollisti osallistumisen etäisyydestä huolimatta. Kauimmainen pitchaus pidettiinkin Intian Kalkutasta asti”, Turun ammattikorkeakoulun tuotannon opettaja ja yrittäjyysmentori Jani Pihlajamaa iloitsee.

”Parasta koko konseptissa on sen lähtökohta: Mitä voi syntyä, kun laitetaan eri alojen ammattilaiset tiimeissä päiväksi pohtimaan ratkaisuja toimeksiantoon? Hackathonpäivän ideoista löytyy varmasti alkuja, joita jalostamalla voidaan löytää hienoja ratkaisuja.”

Hackathon järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Turun AMK:n Master Schoolissa osana Tulevaisuuden toimintaympäristöt -opintojaksoa, jossa opiskelijat perehtyvät tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiin. Seuraava hackathon järjestetään jo syksyllä 2020.

Lue lisää ratkaisuistamme rakennustyömaille.

Takaisin listaukseen
Kysy lisätietoja

Asiakaspalvelumme palvelee arkisin klo 7.30 - 16.00 numerossa