Remeo tarjoaa tänäkin keväänä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.
Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 22.4. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 23.4.–30.4. ja kuljetamme pois 18.5.–29.5.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@remeo.fi.
Uudessakaupungissa Remeo tarjoaa tutusti toukokuun loppuun asti talkoolavat sekalaiselle jätteelle, rakennusjätteelle ja puutarhajätteille. Nyt talkoojätteet vaivatta vaihtolavalle!
Kampanjaan voi osallistua Uudenkaupungin alueella, keskustasta aina kauemmas eri asuinalueille. Kampanja on voimassa 31.5. saakka.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@remeo.fi.
https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/
https://remeo.fi/tuotteet/vaihtolavat/
Asiakaspalvelu, puh. 010 5400 sekä sähköpostitse asiakaspalvelu@remeo.fi tai yritysasiakaspalvelu@remeo.fi
Onnisen ja Remeo Oy:n yhteisessä kierrätyskampanjassa Onnisen toimipaikoille ja jakelukeskukselle asetettiin tavoitteeksi lisätä jätteiden kierrätystä ja vähentää energiahyödyntämistä. Kampanjalla tuettiin pysyvää toimintamallia ja ympäristötietouden kasvattamista. Näiden lisäksi kampanja tähtäsi myös ympäristöhuollon kustannussäästöihin.
Kampanja toteutettiin huhtikuusta lokakuulle ja sisälsi mm. lajittelukoulutusta, viikkovinkkejä ja seurantapalavereja. Lisäksi toimipaikoilla ja jakelukeskuksella oli mahdollisuus saada ohjausta omien ympäristöhuollon kokonaisuuksien päivittämiseksi.
”K-ryhmä on arvioitu maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi kuutena vuonna peräkkäin. Myös K-ryhmään kuuluvalla Onnisella olemme sitoutuneet kehittämään vastuullisuutta entisestään. Yhteistyössä Remeon ja henkilöstömme kanssa lisäsimme huomattavasti kierrätysastetta ja jätteiden lajittelua Onnisen toimipaikoissa. Tästä on hyvä jatkaa kohti entistä tehokkaampaa kiertotaloutta”, sanoo K-ryhmän rakentamisen ja talotekniikan kaupan vastuullisuuspäällikkö Leena Takaveräjä.
Puolen vuoden kampanjan aikana jakelukeskuksen kierrätysaste, joka oli jo aiemmin hyvällä mallilla, nousi 3 prosenttia ja Onninen Express -myymälöiden kierrätysaste 7 prosenttia. Jätteenkäsittelykustannukset laskivat selvästi. Poltettavien jätejakeiden eli energiajakeen ja sekajätteen määrä laski jakelukeskuksessa 8 tonnia ja Onninen Express -myymälöissä 48 tonnia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
”Ilahduimme siitä aktiivisuuden määrästä, jolla Onninen Express -myymälät ja jakelukeskus lähtivät mukaan kampanjaan. Tämä onkin näkynyt merkittävinä kierrätysasteen parannuksina. Poltettavien jätejakeiden määrä väheni huomattavasti, vaikka itse kokonaisjätemäärä säilyi lähes ennallaan. Tämä tarkoittaa, että toimipisteissä lajittelu lisääntyi todella paljon”, toteaa Remeo Oy:n kiertotalousasiantuntija Satu Åhlström.
Kampanja toteutti K-ryhmän vastuullisuusstrategiaa ja edustaa Remeo Oy:n asiakkaiden kiertotaloutta tukevaa toimintamallia.
Lisätiedot:
Aluejohtaja Kimmo Käenmäki, Remeo Oy, puh. 044 711 4800, kimmo.kaenmaki@remeo.fi
”Olemme havainneet, että saniteettiratkaisuidemme kysyntä on noussut vahvasti viimeisen kuukauden aikana, kertoo aluemyyntipäällikkö Jussi Rautalin.
Tavanomaisena aikana saniteettituotteita käytetään paljon esimerkiksi rakennustyömailla, taloyhtiöiden saneerausten aikana ja erilaisissa tapahtumissa, kuten festivaaleilla ja isoissa juhlatilaisuuksissa.
Selvästi uusina käyttökohteina tilapäisille saniteettiratkaisuille ovat nousseet tänä keväänä esimerkiksi logistiset kohteet, joissa aikaisemmin on mahdollisesti ollut yhteistiloja käytössä. Lisäksi erilaisten viranomaistehtävien lisääntyminen on nostanut saniteettituotteiden kysyntää.
”Meiltä tyypillisesti vuokrataan tilapäiseen käyttöön yksiö-WC:itä, WC-kontteja, suihkukontteja sekä käsienpesualtaita. Myös erilaisia erityisratkaisuja vaativia WC-kontteja tarvitaan tilapäiskäytössä, näitä ovat esimerkiksi liikuntarajoitteiset huomioon ottavat WC:t, Rautalin täsmentää.
”Tällä hetkellä eri saniteettiratkaisuja on vielä hyvin saatavilla, mutta kysyntä on kasvanut vahvasti, joten on hyvä olla nopeasti liikkeellä, varsinkin jos on tarvetta suurille määrille, Rautalin toteaa.
Lue lisää:
https://remeo.fi/palvelut/saniteettipalvelut/
https://remeo.fi/tuotteet/saniteettituotteet/
https://remeo.fi/wp-content/uploads/2018/05/Remeo_saniteettipalvelut_esite.pdf
Mikäli jokin asia mietityttää, olettehan yhteydessä asiakaspalveluumme, joka palvelee normaalisti maanantaista perjantaihin klo 7.30 – 16.00. Pidämme asiakkaitamme ajan tasalla myös verkkosivujemme kautta.
Päivitämme lisäksi koko ajan poikkeus- ja hätätilanteita koskevia suunnitelmiamme ja ohjeitamme sekä teemme muita toimenpiteitä varautuaksemme koronaviruksen leviämiseen, säilyttääksemme palveluidemme toimitusvarmuuden sekä suojataksemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme koronaviruksen vaikutuksilta.
Päivitämme koko ajan poikkeus- ja hätätilanteita koskevia suunnitelmiamme ja ohjeitamme sekä teemme muita toimenpiteitä varautuaksemme koronaviruksen leviämiseen, säilyttääksemme palveluidemme toimitusvarmuuden sekä suojataksemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme koronaviruksen vaikutuksilta.
Hallitus laatii tänään tiistaina listaa niin sanottujen kriittisten alojen ammateista. Tämä tarkoittaa aloja, joiden työntekijöiden lapset voivat mennä kouluun 1. – 3. luokan lähiopetukseen.
Tämänhetkisen tiedon mukaan kriittisten alojen listalla on myös jätehuolto.
Päivitämme koko ajan poikkeus- ja hätätilanteita koskevia suunnitelmiamme ja ohjeitamme sekä teemme muita toimenpiteitä varautuaksemme koronaviruksen leviämiseen, säilyttääksemme palveluidemme toimitusvarmuuden sekä suojataksemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme koronaviruksen vaikutuksilta.
Olemme päivittäneet poikkeus- ja hätätilanteita koskevia suunnitelmiamme ja ohjeitamme sekä tehneet useita muita toimenpiteitä varautuaksemme koronaviruksen leviämiseen, säilyttääksemme palveluidemme toimitusvarmuuden sekä suojataksemme työntekijöitämme, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme koronaviruksen vaikutuksilta.
Työturvallisuusohjeidemme mukaisesti kuljettajamme ja muu henkilökunta käsittelevät jätteenkeräysvälineitä työkäsineet kädessä.
Arvioimme tilannetta päivittäin ja päivitämme ohjeitamme ja suunnitelmiamme tarvittaessa.
Tapaturmapäivää vietetään aina perjantaina 13. päivä, tänä vuonna ne osuvat maalis- ja marraskuulle. Työturvallisuuteen liittyviä asioita nostetaan Remeossa esiin pitkin vuotta, sillä haluamme olla tapaturmaton ja hyvinvoiva työpaikka.
Remeo Oy:n Vantaan Linjatien kuljettajista iso osa aloittaa työpäivänsä viiden aikaan aamulla. Perjantaina 13.3. eli Tapaturmapäivänä heidät lähetettiin tavallisesta perjantaista poiketen töihin eväspussin kera ja aluejohtajan saattelemana. Tutut reitit talon sisällä oli tuunattu huomioteipillä ja lattiaan oli paikoitellen asennettu liukasta jäätä ja harha-askelelle vaarallisia viemäriaukkoja esittäviä tarroja.
Liukastumiset ja kompastumiset ovat yleisiä tapaturman syitä muillekin kuin kuljettajille. Vantaalla ei tänä talvena ole erityisen liukasta ollut, mutta sitäkin suuremmalla syyllä halusi projektipäällikkö Joonas Savolainen nostaa nämä tapaturmatyypit tapetille. Oikeastaan hän nosti ne lattiaan, portaisiin ja kaiteisiin: Joonas ideoi havainnollistavat lattiatarrat ja huomioteipit, jotka kuljettajat huomasivatkin heti Tapaturmapäivänä töihin tullessaan. Osa huomiota herättävistä koristeista jää pysyvästi muistuttamaan työntekijöitä turvallisuuden tärkeydestä.
Katso mihin astut! huomauttaa lattiatarra Remeo Oy:n käytävällä.
“Kertaus on turvallisuusasioissa tärkeää”, tietää työsuojeluvaltuutettu Sakari Puikkonen. Sakarilla on lähes 17 vuoden kokemus jäteautonkuljettajan työstä Remeolla, ja hän tietää hyvin työlle ominaiset riskitekijät. Jäteauton kuljettaja rutinoituu helposti, jolloin herkkyys havaita riskitekijöitä voi herpaantua.
Sakari on tyytyväinen tämänkertaisen Tapaturmapäivän näkyvyyteen ja siihen, että Remeolla panostetaan nyt selkeästi ja avoimesti työturvallisuuden kohentamiseen. Hänen mukaansa Vantaalla onkin selvitty melko vähäisillä työtapaturmilla.
Työsuojeluvaltuutettuna Sakari paneutuu työsuojeluasioihin 10 tuntia viikossa, ja lähes joka viikolle osuu muutama toimenpiteitä vaativa, työturvallisuutta koskeva havainto. On tärkeää, että kuljettajamme kirjaavat havaintonsa tuoreeltaan, sillä turvallisuuden parantaminen on aina myös asiakkaan hyväksi ja näin hyöty moninkertaistuu.
Vantaan Tapaturmapäivään osallistuneiden puheet kääntyivät herkästi ajankohtaiseen koronavirusepidemiaan, ja sovittuja torjuntatoimenpiteitä noudatettiin myös aamuun painottuneen tapahtuman järjestelyissä. Kuljettajia ei kutsuttu koolle yhtä aikaa vaan he kulkivat tapahtumassa omia aikojaan, eikä ruuhkaa muodostunut. Käsidesipullot koristivat pöytiä ja käsien pesusta muistutettiin puheissa ja infotaululla. Kuljettajille järjestetyssä arvonnassa jaettiin osallistujille sekä arpalippu että kynä, jottei kukaan lainaisi suotta toiselta kynää. Myös eväät sai kukin mukaansa valmiiksi paperipussiin pakattuina.
Töissään kuljettajat ovat jo havainneet huomattavaa vähentymistä esimerkiksi hotelleilta kerättävässä jätteen määrässä. Muutoin virusepidemia ei ole vielä vaikuttanut näiden kiertotalouden ritareiden arkeen. Kaikki ovat kuitenkin varautuneet siihen, että flunssaisena heitä ei päästetä töihin eikä tartuntariskejä oteta.
Jätetilastot ovat edelleen ikävää luettavaa. Vaikka puhumme paljon kiertotalouden mahdollisuuksista ja ilmastotoimista, suomalaisten jätekuorma kasvaa.
Tilastokeskuksen 15.1.2020 julkaisema Jätetilasto lyö pöytään vuoden 2018 lukemat. Niiden perusteella yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä kasvoi yli kolmeen miljoonaan tonniin. Kasvua edellisvuoteen kertyi lähes 230 000 tonnia eli noin kahdeksan prosenttia.
Yhdyskuntajätteeksi katsotaan asumisessa syntyvät kotitalouksien jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan ja palveluiden jätteet sekä teollisuuden tukitoimintojen kuten ruokaloiden vastaavat jätteet.
Kasvu ei Tilastokeskuksen asiantuntijoiden mukaan johdu väestönkasvusta, vaan jätteiden määrä kasvoi väkilukuunkin suhteutettuna. Aiemmin 2010-luvulla jokainen suomalainen tuotti keskimäärin noin 500 kiloa jätettä vuodessa, mutta vuonna 2018 määrä kasvoi noin 550 kiloon henkilöltä.
Valitettavasti jätteitä ei lajiteltukaan aiempaa paremmin. Päinvastoin: sekajätteen osuus kasvoi huomattavasti. Vuonna 2018 sitä tuotettiin noin 1,5 miljoonaa tonnia eli yli 20 prosenttia enemmän kuin 2017. Osittain kasvua voi selittää tilastoinnilla, mutta jätemäärän kokonaiskasvu ei jätä selittelynvaraa.
Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Toivotun suuntaista kehitystä edustaa puun ja muovin kierrätyksen kasvu. Eniten Suomessa kierrätetään edelleen paperia, kartonkia ja biojätettä.
Vuonna 2016 yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia, vuonna 2017 vain 40,6 prosenttia ja vuonna 2018 jälleen 42 prosenttia. Tekemistä siis riittää.
Ilahduttavaa on, ettei jätettä päädy kaatopaikalle käytännössä enää lainkaan: 2018 kaatopaikkasijoituksen osuus oli enää noin 0,7 prosenttia. Jätteiden energiahyödyntäminen ja polttaminen ovat edelleen merkittävimpiä yhdyskuntajätteiden käsittelymuotoja, joskin osuus nyt hieman laski 57 prosenttiin.
Panokset ovat kuitenkin korkeammalla, sillä kierrätystavoitteemme mukaan puolet yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää materiaalina jo tänä vuonna. Kymmenen vuoden kuluttua kierrätysasteen tulisi puolestaan olla jo 60 prosentin tasolla. Tähän on vielä pitkä matka.
Emme ole yksin. Eurostatin tilastojen mukaan EU:ssa vain 12 prosenttia materiaaleista päätyy tänä päivänä uudelleen käytettäviksi. Analyyseistä ja laskentatavasta riippuen kiertotalouden kärkimaita Euroopassa ovat Saksa, Iso-Britannia ja Ranska. Suomi on monin osin keskikastia, mutta kartongin, paperin ja pahvin kierrätyksessä olemme erittäin hyviä.
Ilmastonmuutos ahdistaa yhä useampia suomalaisia. Sitran Ilmastotunteet 2019 -kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen potee ilmastoahdistusta. Syyllisyyden lisäämisen sijaan tulisi tuoda toivoa. Muutos on mahdollinen, mutta se vaatii ajattelutavan ja toiminnan muutosta koko yhteiskunnan tasolla sekä yhteistä tahtoa kaikkien toimijoiden ja poliittisten päättäjien kesken.
Juna ei ole vielä mennyt, ja jokainen yksittäinen teko on tärkeä, vaikka se tuntuisi kokonaisuudessa kovin pieneltä. Jos kukaan ei esimerkiksi kierrättäisi, valtava määrä kierrätysraaka-aineita pitäisi korvata neitseellisillä raaka-aineilla. Jokaisen panos on tärkeä!
Kiertotalous luo paljon uusia, kiinnostavia ja ympäristöystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Me odotamme jo innolla uutta kierrätyslaitostamme, joka aloittaa toimintansa näillä näkymin vuoden 2021 alkupuolella. Se nostaa jätteenkäsittelyn ihan uudelle aikakaudelle.
Satu Åhlström
Kiertotalousasiantuntija
Remeo Oy
Jätelakityöryhmä esittää mietinnössään, että tulevassa jätelain muutoksessa asumisessa syntyvän pakkausjätteen, biojätteen ja sekajätteen kuljetukset siirrettäisiin koko maassa kunnan järjestettäviksi.
Käytännössä esitys tarkoittaisi nykyisin kaksoisjärjestelmän lakkauttamista eli kunta ei enää saisi itse valita, noudatetaanko alueella kunnan vai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä syksyllä 2020.
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on jättänyt mietintöön eriävän mielipiteen. YTP linjaa näin: Kun kuljetusjärjestelmällä ei ole suurta merkitystä kierrätysasteelle, nykyinen kaksoisjärjestelmä kannattaa säilyttää.
Kaksoisjärjestelmä mahdollistaa alan palveluinnovaatiot ja kehittämisen sekä varmistaa asukkaiden valinnanvapauden. Lisäksi kilpailulla on suotuisat vaikutukset alan tehokkuuteen sekä paikalliseen elinkeinotoimintaan. Kyse on myös kuntien päätösvallasta.
Kiinteistönhaltijan tilaamia jätekuljetuksia YTP pitää asiakaslähtöisenä ja joustavana tapana toteuttaa jätehuolto. Näin alan palvelut ovat kehittyneet ja monipuolistuneet, josta hyvänä esimerkkinä on kotitalouksille kehitetty tehokas monilokeroratkaisu, joka helpottaa kierrätystä omalla pihalla. Ratkaisu on ollut asiakkaillamme vuosia käytössä mm. Vaasassa, Turussa ja Lappeenrannassa.
Jätelakityöryhmä on perustellut, että kaksoisjärjestelmästä luopuminen nostaisi kierrätysastetta. YTP:n näkemyksen mukaan kuljetusjärjestelmällä ei kuitenkaan ole osoitettu olevan merkitystä kierrätysasteeseen.
Jäteauton värillä ei ole väliä, mutta lajittelu- ja erilliskeräysmääräyksillä on. Eli kyse on siitä, miten asukkaat ja työntekijät jätteensä lajittelevat. Kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa kaikki samat lajittelukeinot ovat mahdollisia kuin kunnallisissakin kuljetuksissa.
Kaksoisjärjestelmästä luopuminen vaikuttaisi yritysten toimintaan monin tavoin. Yritysten rooli muuttuisi jätehuoltopalvelujen kehittäjistä ja suorasta asiakastyöstä kuntien suunnittelemien kuljetusten toteuttajiksi. Kilpailun loppuminen tyrehdyttäisi jätteenkuljetusten kehityksen. Pienten ja keskisuurten yritysten olisi vaikea menestyä kuntien kuljetushankinnoissa.
Myös työllisyys- ja elinkeinopoliittiset vaikutukset olisivat suuria. Jo toteutuneet siirtymät kiinteistönhaltijan järjestelmästä kunnan hankkimiin kuljetuksiin osoittavat, että jätealan kuljetusyritysten määrä pienenee. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toimi ennen kuljetusten kunnallistamista 18 jätealan kuljetusyritystä, tänä päivänä neljä.
Kaksoisjärjestelmästä luopumisen myötä kunnalliset kuljetukset voitaisiin toteuttaa vain kunnan jätelaitoksen hankinnassa määritellyin ehdoin, joita voitaisiin muuttaa vain hankintakausien päättyessä tai alkaessa. Asukkaat eivät siis pystyisi vaikuttamaan jätteenkuljetuksen ehtoihin, kuten tyhjennyspäivään, tyhjennystaajuuteen ja astiatyyppiin.
Asiakashinnat eivät enää määräytyisi suoraan yritysten välisessä kilpailussa, vaan perustuisivat monopolin eli kuntayhtiön toimintaan. Hintoihin vaikuttaisi esimerkiksi se, osataanko kuljetusten hankinta järjestää siten, että asiakkaat hyötyvät siitä.
Työryhmän ehdottamien erilliskeräysvelvoitteiden jälkeenkin 55 prosenttia suomalaista jäisi erilliskeräyksen ulkopuolelle. Täydentävällä keräyksellä on tällä hetkellä suuri merkitys pakkausten keräämisessä ja kierrättämisessä. Näin on myös jatkossa.
Kimmo Käenmäki
Aluejohtaja, Etelä-Suomi
Remeo Oy
Haku