Palvelun jatkuvuuden takaamiseksi Remeo jatkaa monilokerikko asiakkaiden ajoja kuten ennenkin eikä monilokerikko astioita kerätä pois. Mahdollisissa kysymyksissä tai muutoksissa monilokerikkoihin liittyen pyydämme ottamaan yhteyttä Stormosseniin, jonka alihankkijana Remeo tyhjentää astiat. Heinäkuusta 2023 alkaen emme voi auttaa tilauksiin tai laskutuksiin liittyvissä asioissa.
Vaihtuuko monilokerikon sisältö?
Remeon monilokerikko on voimassa 30.6.2023 asti ja on pitänyt sisällään:
Stormossenin monilokerikko heinäkuusta 2023 lähtien pitää sisällään:
Mistä saan polttokelpoiselle jätteelle astian?
Voit olla yhteydessä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Muuttuuko tyhjennysrytmini?
Vaasan seudun jätehuoltomääräysten mukainen tyhjennysrytmi astuu voimaan 10.7.2023. Tyhjennykset tehdään 2vk välein, joka on pakollinen aikavälillä 1.4-30.10. Tyhjennysrytmi on mahdollista muuttaa 1 x 4vk välein talviajalle 1.11.-31.3. ottamalla yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun.
Mitä teen, jos haluan irtisanoa monilokerikko sopimuksen tai tehdä siihen muutoksia?
Ota yhteyttä Stormossenin asiakaspalveluun, jota kautta Remeo saa tiedon muutoksista.
Remeo laskuttaa minua muistakin palveluista tai otan polttokelpoisen jätteen astian Remeolta. Mitä minun tulee huomioida?
Laskutamme sinua käyttämistäsi palveluista. Huomaa kuitenkin, että mikäli sinulla on muitakin palveluita Remeolta, niin toistaiseksi monilokerikko näkyy laskulla 0 € hinnalla. Tämä johtuu laskutusjärjestelmästämme ja voit jättää sen huomiotta. Monilokerikko laskutuksen hoitaa 1.7. alkaen Stormossen. Jos sinulla on ollut vain monilokerikko palvelu meiltä, et saa Remeolta laskua ollenkaan.
Myös polttokelpoisiin jätteisiin tuli muutoksia vuoden 2023 alusta, mitä muutoksia polttokelpoisiin nyt tulee?
Kuluttajien polttokelpoisten jätteiden laskutukseen tuli muutoksia 1.1.2023 alkaen. Vuoden alusta lähtien Remeo on laskuttanut vain kuljetusmaksua ja jätteenkäsittelymaksun on laskuttanut Stormossen. Tähän ei tule muutoksia.
Asunto-osakeyhtiöt ja kunnalliset yritysten osalta jätteen käsittelymaksun laskuttaa Stormossen. Tämä muutos ei koske yrityksiä.
Huomioi, että muutoksen myötä monilokerikosta poistuu polttokelpoinen jäte ja niissä kerätään jatkossa vain hyötyjätteitä. Jos sinulla ei vielä ole erillistä polttokelpoisen jätteen astiaa, niin voit ottaa yhteyttä meihin: https://remeo.fi/tarjouspyynto-kuluttaja/
Keskeinen osa Remeon liiketoimintaa ja kestävyysohjelmaa on ympäristövastuu. Remeon tavoitteena on vähentää oman toiminnan negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Merkittävin osa Remeon ympäristökuormituksesta, eli toimintamme hiilidioksidipäästöistä syntyy logistiikasta eli jäte- ja kierrätysraaka-ainekuljetuksista. Seuraamme ajokalustomme polttoaineen kulutusta, jonka pohjalta arvioimme logistiikan hiilidioksidipäästöjä. Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme energiankulutus aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
Logistiikasta aiheutuu hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muuta ympäristökuormitusta, kuten hiukkaspäästöjä, eli pölyä ja katupölyä, sekä meluhaittaa muun muassa aikaisista astioiden tyhjennyksistä kaupunkialueilla. Kuljetuksemme voivat aiheuttaa myös roskaantumista, jos jäteautoistamme lentää ympäristöön esimerkiksi pahvia tyhjennyksen yhteydessä. Myös mahdolliset öljy- tai biojätevuodot aiheuttavat ympäristön likaantumista. Öljyvuotoja ehkäisemme jäteautojen ennakoivalla huolto-ohjelmalla ja kuljettajien suorittamalla ajoonlähtötarkastuksella, jonka tulokset kirjataan ajoseurantajärjestelmäämme. Ennakoimalla ja huolehtimalla kaluston hyvästä kunnosta pienennetään kuljetuksista aiheutuvia negatiivisia ympäristövaikutuksia.
Myös laitostemme ja muiden kiinteistöjemme ympäristöön voi syntyä viihtyisyyshaittaa muun muassa melun, pölyn ja roskaantumisen myötä. Puutumme epäkohtiin lähiyhteisöjen viihtyisyyden parantamiseksi.
CO2-päästöjen vähentäminen
Merkittävin Remeon toiminnan aiheuttama negatiivinen ympäristövaikutus on logistiikkamme hiilidioksidipäästöt eli hiilijalanjälki. Myös kiinteistöjemme ja laitostemme energiankulutuksesta syntyy päästöjä. CO2-päästömme ovat noin 10 000 tonnia vuodessa. Remeon kestävyysohjelmassa lupaamme, että vähennämme oman toimintamme päästöjä.
Mihin panostamme päästöjen vähentämiseksi?
Ajotapaseuranta ja -kouluttaminen
Vaihtoehtoiset käyttövoimat
Vähäpäästöisempi kalusto ja uusiutuvan polttoaineen käyttö
Logistiikan optimointi
Kiinteistöjen ja laitostemme energiankulutuksen päästöjen vähentäminen
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526), Remeon kalustopäällikköön Juhoon (juho.annala@remeo.fi, +358 400 928 228) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Vihreät arvot ja kiertotalouden periaatteet näkyvät vahvasti muutto- ja logistiikkapalveluita tarjoavan Niemi Palveluiden jokapäiväisessä toiminnassa. Siksi Niemi Palveluiden tavoite oli keskittää ympäristöhuoltopalvelut yhden toimijan alle, jotta kokonaisuutta on tehokkaampaa johtaa ja kierrätysratkaisuja sekä lajittelua voidaan kehittää yhtenä kokonaisuutena. Palvelun tarjoajaksi valikoitui suomalainen Remeo, joka tarjoaa valtakunnallista jätehuoltopalvelua aina kiertotalouden asiantuntijapalveluista, logistiikasta materiaalin käsittelyyn huipputeknologialla. Remeo tarjoaa hyvät kanavat huonekalujätteen käsittelyyn, materiaalin käsittelyä Euroopan edistyksellisemmässä kierrätyslaitoksessa ja kiertotalouden asiantuntijapalveluita.
”Niemi Palvelut on meille hieno ja mielenkiintoinen asiakas, sillä heidän toiminnassansa korostuu vastuullisuus vahvasti. Niemi halusi keskittää kierrätyspalvelunsa yhdelle toimijalle, joka aidosti kehittää kokonaisuutta. Arvostamme Niemi Palveluiden avoimuutta muutokselle ja omien toimintatapojen uudelleenpohdintaa parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi. Ympäristöhuollon kilpailutusprosessi oli esimerkillinen ja siinä selvitettiin perusteellisesti mitä ja miten jätehuoltoa halutaan tehdä. On ilo tehdä yhteistyötä Niemen kanssa!” kertoo Remeon toimitusjohtaja Johan Mild.
”Rakensimme ensimmäisen oman esilajitteluasemamme Helsinkiin jo vuonna 2015. Vaikka vuosien varrella olemme kehittäneet ja laajentaneet toimintaa myös muihin kaupunkeihimme, pääsemme tämän yhteistyön myötä ottamaan ison askeleen eteenpäin kaikilla toimipisteillämme. Keskittämällä tehostamme toimintaamme merkittävästi ja toimintatapamme sekä raportointimme selkeytyvät. Mistä tietenkin asiakkaamme tulevat hyötymään. Järjestämme myös yhdessä Remeon kanssa työntekijöillemme lajitteluopastusta ja aloitamme uusien jätejakeiden keräämisen. On hienoa päästä kehittämään kiertotaloustoimintaamme yhdessä”, kertoo johtaja Juha Niemi.
Remeolla ja Niemi Palveluilla on useita yhteisiä arvoja. Molempien yritysten toiminnassa vastuullisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat toiminnan keskiössä. Remeo pyrkii vähentämään Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla ja edistämään materiaalien kiertotaloutta, kun taas Niemi on investoinut voimakkaasti ympäristöystävällisiin ajoneuvoihin. Remeon vuonna 2022 avattu Euroopan edistyksellisin kierrätyslaitos palvelee Niemi Palveluiden jätteiden lajittelussa varmistaen, että materiaalin hyödyntämisaste on mahdollisimman korkea.
Molemmat yritykset ovat pitkän historiansa aikana rakentaneet luottamusta asiakkaidensa keskuudessa tarjoamalla korkealaatuisia palveluita ja huolehtimalla asiakkaiden tarpeista. Yhdistämällä nämä kahden vahvan toimijan oman alansa erityisosaamista saadaan lopputulokseksi kokonaisuus, joka palvelee asiakasta erinomaisesti sekä varmistaa jätemateriaalien kierron kiertotalousperiaatteiden mukaisesti.
Lisätietoja:
Remeo: Johan Mild, toimitusjohtaja, Remeo Group Oy, +358403013004, johan.mild@remeo.fi,
Niemi Palvelut: Juha Niemi, johtaja, Niemi Palvelut Oy, 0400 402 307, juha.niemi@niemi.fi
Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on jätehuoltotoimijoille lainsäädännöllinen velvoite. Korkea toimintavarmuus on erityisen tärkeää tällaisilla aloilla, joilla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta. On myös toki osa hyvää asiakaspalvelua, että toiminta jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteista huolimatta.
Kun kriisi sattuu kohdalle, nopea toiminta on tärkeää. Myös tilanteen laajenemiseen ja pitkittymiseen täytyy valmistautua. Kriisinhallinnassa on erilaisia valmiustasoja riippuen tilanteen vakavuudesta. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että suuntaa ei voi ennustaa.
Kriisit vaikuttavat jätehuoltoon eri tavoilla. Pandemia paitsi osittain lisäsi jätteen määrää, joissain kohteissa myös vähensi sitä. Jätehuollon työntekijöitä oli pois töistä ja yritykset taiteilivat turvallisuuden kanssa. Erilaisten keräyspisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta jouduttiin lisäämään. Erityisesti muovi-, pakkaus ja kertakäyttöjätteen määrä kasvoi pandemian aikana. Jätehuoltoa täytyi suunnitella ja ajoittaa uudelleen. Huomio kiertotalouden edistämisestä siirtyi koronan aikana tyhjennyksistä huolehtimiseen, joka vei enemmän aikaa kuin ennen. Jätemääriä ja niiden muutoksia kun on vaikea arvioida.
Venäjän käynnistämä sota on taas vaikuttanut polttoaineiden ja raaka-aineiden hintaan. Se näkyy suoraan jätehuollossa tarvittavassa kalustossa sekä materiaaleissa. Vaikkapa muovin hinta on noussut, mikä voisi myös pitkällä aikavälillä edistää kierrätysmuovin käyttöä. Suurimpia haasteita on kohonneet polttoainekulut, mikä vaikeuttaa jätteenkuljettajien liiketoimintaa. Toimintojen hinnat on usein sidottu sopimuksiin tietyiksi ajoiksi, eikä niissä ole huomioitu yhtäkkisiä hinnankorotuksia. Toisaalta taas sähkökatkoksilta on vältytty, mutta niitäkin varten pitää olla toimintasuunnitelma olemassa.
Kriisi voisi lisäksi olla vaikkapa iso ympäristövahinko, johon jätealan pitää myös varautua. Häiriötilanteissa on huomioitava koko toimitusketju, eli keräys, kuljetus, vastaanotto, jätteiden varastointi ja käsittely, tietojärjestelmät sekä viestintä. Jos jätehuolto jostain syystä lakkaisi toimimasta, vaikutukset näkyisivät pian kaupoissa, sairaaloissa ja jopa energiantuotannossa asti. Kuvat kaduille kertyvistä jätekasoista ovatkin tuttuja ulkomailta, mutta Suomessa tämä ei ole kovin äkkiä uhkana. Syynä jo sekin, että keräämme jätteet astioihin, eikä viikottain kadulta tapahtuvaa keräystä ole. Suomessa kuitenkin tuotetaan enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, joten käytännössä työtäkin on enemmän.
Kriisi opettaa myös paikallisen toiminnan tärkeyden. Jätealalla joudutaan miettimään, miten jätteet voisi käsitellä mahdollisimman pitkälle kotimaassa – niin kuin olisi toki hyvä tehdä muutenkin kuin kriisitilanteessa. Materiaalien kierrätys ei ainakaan toistaiseksi onnistu pelkästään Suomessa ja toisaalta vaikkapa kierrätysmuovin markkinat toimivat eurooppalaisella yhteispelillä. Toivottavasti erilaiset kriisit ovat kuitenkin edes hieman hillineet jätteiden kuljetusta kaukomaihin, jolloin käsittelyn valvontakin on läpinäkyvämpää.
Koronapandemian alkaessa Suomen hallitus nimitti jätehuollon kriittiseksi alaksi. Sen toimintavarmuuteen keskityttiin siis vahvasti. Jätehuolto suojelee ihmisten ja ympäristön terveyttä ja sen jatkuminen keskeytyksettä on siksi tärkeää. Myös Remeolla on mietitty erilaisia skenaarioita ja valmiudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat hyvät. Korona oli hyvä esimerkki ajasta, jolloin Remeo sopeutti toimintaansa äkisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Pandemian aika näyttikin, että jätehuolto saadaan toimimaan sujuvasti haastavinakin aikoina.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatehuolto_toiminut_hairiotilanteissakin(62783)
https://jatehuoltoyhdistys.fi/gallup-miten-korona-on-vaikuttanut-jatehuoltoalaan/
https://jatehuoltoyhdistys.fi/turvaa-jatehuoltoon/
https://aviisi.etappi.com/artikkeli/etusivu-2-2020/korona-nosti-esiin-yhteiskunnan-perusrakenteiden-tarkeyden/
https://www.uusiouutiset.fi/venajan-sota-iskee-myos-suomalaiseen-jatehuoltoon-polttoaineen-hintashokki-uhkaa-vakavasti-jatteenkuljetusyrityksia/
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf
https://remeo.fi/remeo-varautuu-koronavirusepidemiaan-monin-tavoin/
https://remeo.fi/jatehuolto-on-maaritelty-kriittiseksi-alaksi/
https://remeo.fi/remeo-palvelee-koronavirusepidemian-aikanakin/
Remeo ja aikakautemme ympäristöhaasteet? Kiertotalous tarjoaa työkalut ja ratkaisut kolmeen aikakautemme suureen ympäristöhaasteeseen: ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Tämän takia tavoittelemme Suomessa siirtymistä kiertotalouteen nykyisen talousmallimme sijasta vuoteen 2035 mennessä. Kotimaan neitseellisten raaka-aineiden kokonaiskulutus tulisi 2035 mennessä saada vuoden 2015 tasolle. Materiaalien kiertotalousasteen tulisi samanaikaisesti kaksinkertaistua. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle ja on siis aivan ytimessä suurten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
Remeo ja ilmastonmuutoksen hillintä? Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Useat yritykset ja kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta jo paljon ennen vuotta 2035. Vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, voidaan pienentää merkittävästi globaaleja ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Remeon missio on vähentää Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla.
Remeo tukee hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista kahdesta näkökulmasta:
Remeo tekee jo nyt päästömielessä lähes 60-kertaisesti enemmän hyvää, kuin aiheuttaa vaikutuksia ympäristölle. Haluamme asettaa riman tätäkin korkeammalle!
Remeo ja luontokadon sekä luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttäminen? Kulutamme tällä hetkellä lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja ja useat materiaalit käytetään Euroopassa vain kerran. Samalla luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennätystahtia. Neitseellisten luonnonvarojen käytöllä on vahva suora yhteys luontokatoon ja niiden käytön on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan 2050 mennessä kierrätyksen samalla laahatessa perässä.
Luontokadon pysäyttämisen ja luonnon ennallistamisen osalta olemme vielä alkutaipaleella verrattuna ilmastonmuutoksen hillintään. Toimintaa ohjaavia biodiversiteettitavoitteita ja tavoitteita tukevia toimenpiteitä on esitetty vasta vähän. EU:n tavoitteena kuitenkin on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti on myös todettu tarve yhteiselle Pariisin ilmastosopimuksen kaltaiselle mekanismille hillitsemään luontokatoa.
Materiaalien kierrätystä lisäämällä vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja raaka-aineiden käytöstä luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Remeon ratkaisut ovat siis ytimessä myös näihin haasteisiin vastattaessa ja ratkaisuille on tarvetta.
Tähän mennessä strategiassamme on painotettu vahvasti ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmaa, mutta tunnistamme yhä paremmin roolimme myös luontokadon pysäyttämisessä. Remeon kestävyysohjelmassa olemmekin asettaneet tavoitteeksi, että arvioimme vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen ja tavoittelemme nettopositiivista liiketoimintaa. Haluamme ymmärtää yhä paremmin Remeon toiminnan vaikutukset luonnolle ja sanoittaa tämän myös kumppaneillemme.
Miten Remeo erottautuu ympäristöhaasteiden ratkaisijana? Toimintamme ydinajatus on, että varmistamalla kierrätykseen ohjattavien lajiteltujen jätteiden korkean laadun, saamme uusioraaka-aineet yhä paremmin teollisuuden ja rakentamisen käyttöön. Pelkkä lajittelu ei riitä: lajitelluista jätteistä tulee saada laadukasta kierrätysmateriaalia, jolla on aito jatkokäyttötarkoitus tuotannon raaka-aineena. Remeon visio onkin olla johtava uusiomateriaalien tuottaja. Kierrätysmateriaalikumppaniemme kanssa varmistamme, että käsittelemämme materiaalit vastaavat heidän tiukkoihin laatuvaatimuksiinsa ja todellakin päätyvät uusiksi tuotannon raaka-aineiksi. Innovatiivinen ja Suomessa ainutlaatuinen Vantaan kierrätyslaitoksemme mahdollistaa paremmin laadun varmistamisen, sillä keräämämme tiedon pohjalta todellakin tunnemme siellä käsitellyt jätteet ja niiden laadun. Laadukkaat uusioraaka-aineet korvaavat aidosti neitseellisiä luonnonvaroja ja saavutamme kierrättämisen positiiviset ympäristövaikutukset.
Lisäksi alalla ainutlaatuinen mallimme tarjota asiakkaillemme rinnakkain syntypaikka- ja laitoslajittelua nostaa usein kumppaniemme kokonaiskierrätysastetta, sekä lisää samalla kierrätyksen positiivisia vaikutuksia päästöille ja luonnolle. Vantaan kierrätyslaitoksemme teknologia tunnistaa esimerkiksi muovit ihmissilmää tarkemmin muovilaaduittain ja lajittelee useat sellaisetkin muovit ja pahvit, jotka muutoin päätyisivät energiajakeen joukossa poltettaviksi.
Vain yhteistyöllä kumppaniemme kanssa voimme nostaa kierrätyksen uudelle tasolle ja olla näin osa ympäristöhaasteiden ratkaisua – tehdään se arvojemme mukaisesti yhdessä, rohkeasti ja kestävästi!
Suomessa vaatimus siitä, että korkkien olisi pysyttävä kiinni juomapulloissa, on herättänyt ihmetystä. Vaikuttaa siltä, kuin direktiivien tekemisessä ei oltaisi tasa-arvoisia: meillä on jo maailman parhaiten toimiva pullonkeräysjärjestelmä, miksi sitä ei ole huomioitu? Toinen mietityttävä asia on se, miksi muita EU-maita ei yksinkertaisesti laiteta käyttämään samanlaista järjestelmää? Alustavien tietojen mukaan panttijärjestelmää ehdotettiin koko alueelle, mutta eteläisen Euroopan maat kieltäytyivät. Kysymys kuuluukin, miksi sitä ei vain määrätä pakolliseksi? Toisaalta Suomen ja muiden Pohjoismaiden poikkeuslupaa direktiivistä ei huomioitu.
Suomen osalta tilanne näytti ensin hankalalta: määräys voisi johtaa jopa siihen, että muovia täytyisi käyttää entistä enemmän jatkossa. Pelättiin myös, että pullotuslinjastot jouduttaisiin uusimaan, koska vanhat linjastot eivät tunnistaisi pulloja, joihin korkit olisivat kiinnitettyinä. Näin Suomi joutuisi käytännössä maksamaan muiden maiden ongelmista.
Huoli on onneksi osoittautunut turhaksi, sillä panimoyhtiöt ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelman. Jatkossakaan muovin määrä korkeissa ei lisäänny – tai jos lisääntyy, niin enimmillään gramman kymmenesosia. Myöskään linjastoja, tai pullojen kuljetukseen tarvittavia kennolevyjä ei tarvinnut muuttaa. Erinomainen tuotesuunnittelu pelasti tilanteen. Olennaista on, että kuluttajat ymmärtävät, ettei korkkeja pidä repiä jatkossa irti pulloista. Uudet pullot tulevat kauppoihin jo ennen vuotta 2024.
Jos tilanne kuitenkin onkin Suomen kannalta epäreilu, isossa kuvassa muutos on tarpeen. Euroopan rantojen yleisimpiä roskia nimittäin ovat pullonkorkit. EU:n komissio on nyt ehdottanut pakollista pantillista palautusjärjestelmää muovisille ja alumiinisille juomapulloille. Ehdotus on tällä hetkellä käsiteltävänä, eikä lopullista päätöstä ole vielä tiedossa. EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä kuitenkin selvästi todetaan, että hyvin toimivat palautuspullojärjestelmät takaavat erittäin korkean kierrätysasteen ja niiden olisi oltava pakollisia ainakin kertakäyttöisille muovipulloille ja metallisille tölkeille. Myös lasisille ja uudelleenkäytettäville pulloille panttijärjestelmän käyttöönottoa olisi harkittava.
Koska ympäristöongelmia ei voi rajata vain tiettyjen maiden ongelmaksi, täytyy meidän kaikkien olla ratkaisemassa niitä yhdessä. Ihmisten asettamien lait eivät kuitenkaan ole täydellisiä, vaan vaativat välillä kekseliäisyyttä ja kompromisseja. Suomi voi nyt olla ylpeä paitsi panttijärjestelmästään, myös esimerkillisestä tuotesuunnittelusta. Toivotaan, että muut EU-maat seuraisivat perästä, sillä olisi jo aika saada muovipuollot eteläisenkin Euroopan ojista ja vesistöistä pois.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk
https://yle.fi/a/74-20005259
https://www.pakkaus.com/usein-kysytyt-kysymykset-sup-direktiivista/
https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-packaging-and-packaging-waste_en
Miksi kestävyysohjelma? Vastuullisuus on Remeon strategian ytimessä. Kestävyysohjelmallamme haluamme varmistaa, että vastuullisuusnäkökulma saa varmasti ansaitsemansa painoarvon kaikessa tekemisessämme.
Kestävät toimintatavat näkyvät yhä vahvemmin osana meidän kaikkien tekemistä sekä yritys- että yksityiselämässä. Vaatimuksia kumpuaa yhä enemmän niin lainsäädännöstä, yhteiskunnan eri osa-alueilta, kuluttajilta, rahoittajilta kuin yrityksiltä itseltään.
Remeon kestävyysohjelman kautta ohjaamme kestävyystyötämme yhtenä kokonaisuutena. Ohjelma kokoaa alleen Remeon vastuullisuuden tavoitteet sekä jo käynnissä olevat ja tulevaisuuden vastuullisuusteot. Ohjelma kiteyttää, mitä kestävyys Remeolla tarkoittaa ja miten me teemme toimia kestävyyden lisäämiseksi.
Kestävyys vai vastuullisuus? Kutsumme ohjelmaamme kestävyysohjelmaksi, sillä se kuvaa p
aremmin tapaamme nivoa vastuullisuus yhteen arjen kestävän liiketoimintamme kanssa. Vastuullisuustekojemme kivijalka on kestävä talous, joka mahdollistaa kasvumme, panostuksemme ja jatkuvan kehittymisemme yhä vastuullisemmaksi toimijaksi.
Mitä valintoja teimme? Tekemisemme kannalta on tärkeää, että suuntaamme voimavaramme niin omasta kuin sidosryhmiemme näkökulmasta oikeisiin asioihin. Remeon kestävyysohjelmaa rakentaessamme teimme olennaisuusanalyysin, minkä pohjalta valitsimme aihealueet, joihin erityisesti panostamme. Meille olennaista on, että ohjelmalla vastataan asiakkaidemme ja muiden kumppaniemme odotuksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi haluamme varmistaa, että ohjelmassa huomioidaan vaikuttavuudeltaan merkittävimmät osa-alueet – niin ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kuin hallintotavankin osalta. Kestävyysohjelma ei kuitenkaan määrittele yksiselitteisesti, mikä kaikki on kestävyyden näkökulmasta tärkeää. Ohjelma suuntaa panostuksiamme erityisesti tiettyihin aihepiireihin, kuitenkaan sulkematta pois, että meillä on useita muitakin tärkeitä kehityskohteita.
Mikä kestävyysohjelma? Remeon ohjelmassa on tunnistettu yhteensä seitsemän eri ympäristövastuun (E), sosiaalisen vastuun (S) ja hallintotavan (G) kestävyysaihetta, joille on muodostettu pitkän aikavälin lupaukset kehityssuunnastamme ja kestävyystyömme tasosta. Lupaukset esitellään tarkemmin verkkosivuillamme. Sisäisesti tekemistämme ohjataan lisäksi kohti haluttua suuntaa tarkemmilla määrällisillä tavoitteilla. Ohjelma sisältää myös konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kerromme määrällisistä tavoitteistamme ja vastuullisuustoimistamme tarkemmin tekemisemme edistyessä. Tutustu tarkemmin ohjelman sisältöön täältä.
Mitä seuraavaksi? Ohjelmamme kehittyy jatkuvasti, jotta voimme joustavasti huomioida sen sisällössä mm. muuttuvat markkinat ja lisääntyvät sääntelyn ja sidosryhmiemme vaatimukset tekemisellemme. Remeon kestävyysohjelman tulee kirittää meitä jatkuvasti kohti kestävämpää toimintaa. Seuraamme toimintamme kestävyyttä erilaisin mittarein. Osana ohjelmamme toimeenpanoa kehitämme mittareitamme yhtenäisemmiksi vastaamaan yhä paremmin yleisiä standardeja ja kuvaamaan kestävyystoimiamme. Viestimme määrällisistä tavoitteista ja vastuullisuusteoistamme tekemisemme edetessä.
Vuoden 2023 kestävyystoimemme ovat jo kovassa vauhdissa. Toimista ja saavutetuista tuloksista kerrotaan myöhemmin osana ohjelman raportointia. Määrällisiä tavoitteita tarkennamme jatkuvasti ja haluamme niiden kautta tarjota kumppaneillemme yhä laadukkaampaa vastuullisuustietoa.
“Itselleni on tärkeää, että työskentelen yritykselle, joka asettaa riman korkealle ja on valmis näyttämään suuntaa muillekin. Remeolla pääsen vaikuttamaan siihen, että meillä olisi kestävämpi ympäristö ja planeetta, missä elää. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että saamme oman toimintamme päästöt ja muut ympäristöhaitat minimoitua. Haluamme myös kirittää kumppaneitamme kunnianhimoisempien kierrätystavoitteiden kautta kohti päästövähennyksiä. Pohdimme tulevaisuudessa yhä enemmän toimintamme luontonäkökulmia. Meille on myös ehdottoman tärkeää taata jokaiselle remeolaiselle turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Kestävyysohjelman päällikkönä olen päässyt vaikuttamaan vahvasti ohjelmamme sisältöön ja vastuullisuuden tavoitteisiimme. Haluan kehittää toimintaamme jatkuvasti yhä kestävämmäksi. Parasta on se, että meillä kestävyyttä rakennetaan todellakin yhdessä – kaikki remeolaiset ovat osa kestävyystyötä!” -Kestävyysohjelman päällikkö, Leena-Kaisa Piekkari
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Suomessa selvänä etunamme on erittäin hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä, joka on lähes kaikkien ulottuvilla. Meillä muovin kierrätyksestä vastaa Rinki Oy, joka toimittaa keräysastioita ympäri Suomea. Niihin kelpaa kaikki pakkausmuovi, mutta eivät esimerkiksi muoviset lelut tai muut tuotteet. Muovinkierrätyksen ongelmakohta onkin likaiset tai sekalaatuiset muovit. Jos tuotteessa on vaikkapa päällekkäin useita eri muovilaatuja, sitä ei voida kierrättää. Samasta syystä myöskään erilaiset muovista valmistetut esineet eivät kelpaa kierrätykseen. Ongelmia on aiheuttanut myös maatalouden likaiset muovit, koska kierrätettävän materiaalin pitäisi olla puhdasta ja tasalaatuista. Maatalousmuovien keräykselle onkin juuri perustettu vapaaehtoinen tuottajayhteisö, jotta pitkäaikainen ongelma saataisiin ratkaistua. Toistaiseksi kaikki haasteellisimmat muovituotteet ovat päätyneet polttoon, mutta paraikaa ratkaisuksi on tulossa kemiallinen kierrätys.
Euroopan tavoitteen mukaisesti muovipakkausten kierrätysastetta pitäisi nostaa 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Pelkällä mekaanisella kierrättämisellä emme pääse tähän tavoitteeseen. Kemiallinen kierrätys kuitenkin tasapainottaa tilannetta, sillä siihen kelpaa myös likaiset ja sekalaatuiset muovit. Sen avulla muovista voidaan valmistaa tuotetta, joka vastaa neitseellistä öljyä paremmin kuin granulaatit. Granulaatteja ei myöskään voi hyödyntää lääke- tai ruokapakkauksissa, toisin kuin kemiallisessa kierrätyksessä aikaansaatua lopputuotetta.
Tarkoituksena kuitenkin olisi, että mekaaninen ja kemiallinen kierrätys toimivat rinnakkain. Nykyisillä muovimäärillä – jotka ennusteiden mukaan yhä kasvavat – molempia tapoja tarvitaan, että kierrätysluvut saadaan nousuun. Muovijätteiden lisääntyessä sen käsittely ei ole pysynyt matkassa mukana. Tutkimuksen mukaan kemiallinen kierrätys on kestävä ratkaisu, eikä tuo uusia ympäristöongelmia mukanaan.
Muoviongelmien tulevaisuus koki suuren harppauksen, kun YK:n jäsenmaat aloittivat vuosi sitten neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Se tulee koskemaan muovin koko elinkaarta ja huomioi laajasti ympäristön muovisaastumisen. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jäsenmaiden hyväksyttäväksi 2024.
EU:n SUP-direktiivi astui taas voimaan 2021 ja se säätelee kertakäyttömuovin käyttöä. Direktiivin pitäisi ajan myötä vähentää kertakäyttömuovituotteiden kuluttamista ja päätymistä vesistöihin. Kauppojen hyllyillä onkin jo paljon korvaavia tuotteita, jotka toivottavasti hävitetään oikealla tavalla.
Lisäksi Suomessa pyritään tukemaan kierrätystavoitteiden saavuttamista kotimaisilla laeilla. Esimerkiksi yritykset ovat velvollisia keräämään muovin erikseen, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kiloa. Kotitalouksien on taas järjestettävä keräys minimissään viiden asunnon yhtiöissä.
Tärkeää on myös pitää mielessä, että pelkkä kierrätys ei ole ratkaisu. Samaan aikaan meidän on kehitettävä vaihtoehtoja muoville materiaalina ja pyrittävä vähentämään sen käyttöä. Ennusteiden mukaan muovintuotanto vähintäänkin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja sitä ympäristömme ei kestä. Tuotanto ja käyttö on saatava vähenemään samalla, kun hyödynnämme erilaisia kierrätysratkaisuja monipuolisesti.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-2-2020/kesanvietto-nakyy-itamerella-muoviroskana/
https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan
https://uusiomuovi.fi/tuottajavastuu/tuottajavastuulainsaadanto/sup-lainsaadanto/
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto, AKT:n, kuorma-autoalaa koskeva lakko päättyy keskiyöllä 21.2. Lakko on vaikuttanut osin Remeo Oy:n logistiikan toimintaan, mutta lakon loppuessa palaamme tavanomaiseen toimintaan keskiviikosta 22.2. lähtien.
Lakon aiheuttamat viivästykset yritysasiakkaidemme tyhjennyksiin saadaan kiinni arviolta kahden viikon sisään lakon loppumisesta.
Kiitämme asiakkaitamme ymmärryksestä!
Lakkotoimet eivät vaikuta Remeon jalostuksen liiketoimintaan ja Remeon käsittelylaitokset palvelevat normaalisti.
Lakko keskeyttää lähes kaiken Remeon jätehuollon logistiikan toiminnan. Lakon aikana asiakkaiden jätteitä ei tyhjennetä, mutta lakon jälkeen ajot jatkuvat normaalissa järjestyksessä. Pyrimme purkamaan lakon aiheuttaman suman muutamien viikkojen sisään lakon loppumisesta.
Seuraamme lakkotilannetta jatkuvasti ja pyrimme tekemään parhaamme, jotta voimme minimoida häiriöt asiakkaillemme.
Haku