Millaista on olla Remeolla töissä? Annetaan estradi remeolaisille!
Joukostamme löydät kiertotalouden ammattilaisia logistiikan osaajista lainsäädännön taitajiin. Yhteistä jokaisella on halu tehdä hyvää luonnon eteen. Remeolla arkea siivittää hyvä yhteishenki, etenemismahdollisuudet sekä mielekäs ja merkityksellinen työ. Seuraa lisää henkilöstötarinoitamme Instagramissamme Remeo_Group_Oy.
Lue henkilöstötarinoitamme täältä: https://remeo.fi/yritys/miksi-meilla-viihdytaan/
Remeon henkilöstöjohtaja Hanna Ruuttunen vastaa työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluista ja on keskeisessä roolissa varmistamassa monimuotoisen, yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yrityskulttuurin toteutumista remeolaisten arjessa.
”Tavoitteemme ovat selkeät: haluamme, että remeolaiset voivat hyvin sekä varmistaa oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun työpaikoillamme. Käytämme mittareita, kuten sairauspoissaoloprosenttia ja henkilöstökyselyjen tuloksia, seurataksemme edistymistämme ja tunnistaaksemme kehityskohteita,” Hanna kertoo.
Remeolaiset ovat ylpeitä työstään ja voivat hyvin. Saavutimme hienoja tuloksia henkilöstötyytyväisyyskyselyssä vuonna 2021 ja 2022. ”Tämä on osoitus siitä, että panostuksemme arvojemme mukaiseen johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään ovat tuottaneet tulosta. Tulevaisuudessa jatkamme samalla linjalla, sillä nämä tekijät ovat keskeisiä työhyvinvoinnin edistämisessä”, Hanna summaa.
Yksi kestävyyslupauksistamme on jokaisen oikeus hyvään johtamiseen. Vuoden 2023 aikana olemme ottaneet käyttöön Remeo Akatemian – perehdytys- ja koulutuskokonaisuuden varmistamaan lupauksen toteutumista. Olemme aloittaneet muun muassa kaikkien esihenkilöiden valmennuksen, jossa kumppanimme Milestonen kanssa sertifioidumme inhimillisiksi ihmisten johtajiksi.
Remeo Akatemia tukee kaikkien remeolaisten osaamisen kehittämistä. Remeo Akatemian avulla varmistamme tasalaatuisen perehdytyksen ja kaikille yhteiset osaamiset kuten eettiset ohjeet ja tietosuoja-asiat. Vuorovaikutusta ja viestintää olemme kehittäneet ottamalla käyttöön yhteisen johtamisen toimintamallin, jossa jokaiselle remeolaiselle taataan riittävästi kohtaamisia oman esihenkilön, tiimin ja yksikön kanssa. Lisäksi varmistamme, että jokainen remeolainen pääsee yhteisten sisäisten viestintäkanavien äärelle esimerkiksi intranetin HR-osioon, joka päivittyy aktiivisesti ja tarjoaa runsaasti tietoa, mikä tukee avointa viestintää ja tiedonjakoa.
Tuemme henkilöstömme hyvinvointia myös monin aineellisin tavoin tarjoamalla kattavat työsuhde-edut, kuten lounasedun, virike-edun, työsuhdepolkupyöräedun ja kattavan työterveyshuollon. Jokainen remeolainen saa Remeo-hupparin ja niiden näkeminen remeolaisten päällä sekä toimistolla että vapaa-ajalla kertoo siitä ylpeydestä, jota tunnemme työstämme.
Keväällä 2023 lanseerasimme Remeon työsuhdepyöräedun, joka on osoittautunut hitiksi remeolaisten keskuudessa. Pyöriä käytetään sekä työmatkoihin että vapaa-ajan harrastuksiin ja liikkumiseen.
”On ollut hienoa nähdä, että pyörät otettiin näin innolla vastaan ja muutamassa kuukaudessa jo noin 10 % remeolaisista on hankkinut pyörän”, Hanna iloitsee!
Kehitämme myös jatkuvasti keräysvälineidemme toimivuutta sekä työntekijöiden työergonomiaa. Käymme kriittisesti läpi toimintatapojamme, jotta voimme tukea työntekijöiden työssäjaksamista sekä välttää työstä aiheutuvia rasituksia.
”Kestävyyslupauksemme on selvä: Meillä viihdytään ja työt tehdään turvallisesti. Tämä perustuu vahvasti yhdessä tekemiseen, hyvään johtamiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun”, Hanna summaa.
Työsuhdepyörät ovat olleet hitti remeolaisten keskuudessa ja niitä käytetään sekä työmatkoihin että vapaa-ajan harrastuksiin. Kuvassa Vantaan työntekijä Jussi, joka oli ensimmäisiä pyörän hankkineita.
Keskeinen osa Remeon liiketoimintaa ja kestävyysohjelmaa on ympäristövastuu. Remeon missiona ja kestävyysohjelman tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä, joten vähennämme Suomen CO2 -päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Näin tuemme Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Useat kumppanimme tavoittelevat hiilineutraaliutta jo paljon ennen vuotta 2035 ja tarjoamme asiakkaillemme ratkaisuja heidän päästöjensä vähentämiseen ja kierrätystavoitteidensa saavuttamiseen.
Kierrättämällä materiaalit mahdollisimman tehokkaasti, vähennämme neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja vältämme näin niiden käytöstä syntyvät suuremmat päästöt. Samalla kumppaniemme tuottamat jätteet eivät päädy polttoon, vaan uusiksi raaka-aineiksi, ja vältämme näiden jätteiden polttamisesta ja muuten tarvittavien neitseellisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Kumppaneidemme toiminnan hiilijalanjälki pienenee ja kierrätysaste kasvaa.
Mitä lupaamme kumppaneillemme? Tavoitteemme Remeon kestävyysohjelmassa on toimialan paras kierrätysaste, jonka saavutamme, kun energiatuotantoon ohjataan ainoastaan kierrätyskelvottomat jätejakeet. Jotta voimme tarjota alan parasta kierrätysastetta, tarvitsemme alan innovatiivisimmat kierrätysratkaisut, joilla käsittelemme ja ohjaamme jätteet uusioraaka-aineiksi.
Lisäksi lupaamme, että jätteen jalostuksen hiilikädenjälkemme on alan suurin. Jalostuksen hiilikädenjälki syntyy materiaalien kierrättämisen kautta syntyvistä päästösäästöistä, kun vältetään neitseellisten raaka-aineiden käytöstä syntyviä päästöjä. Lisäksi päästösäästöjä syntyy jätteiden energiana hyödyntämisen kautta vältetyistä muun energiantuotannon päästöistä.
Ratkaisujemme avulla vähennämme myös raaka-aineiden käytöstä luontoon kohdistuvia vaikutuksia, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö vähenee. Tunnistammekin yhä paremmin roolimme myös luontokadon pysäyttämisessä ja tulemme painottamaan tätä näkökulmaa yhä vahvemmin toiminnassamme tulevaisuudessa.
Mitä konkretian toimia meillä on lupaustemme tueksi?
Kerromme kestävyysohjelmamme taustoista, tavoitteista ja toimenpiteistä tarkemmin syventävissä kestävyysartikkeleissa, joiden avulla voit tutustua vastuullisuustekemiseemme Remeolla. Artikkeleissa päästämme ääneen kestävyystekemisestämme vastaavat ja muiden alojen asiantuntijamme, jotka kertovat konkreettisesta tekemisestämme ja tekojemme merkityksestä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tässä artikkelissa jalostuksen liiketoimintajohtajamme Mauri Lielahti ja kestävyysohjelmamme päällikkö Leena-Kaisa Piekkari avaavat Remeon toiminnan tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten materiaalien kierrättämisen kautta saavutettavia päästösäästöjä.
MSWPlast-tutkimusta varten Remeo on tehnyt ennätyksellisen 512 tonnin koeajon yhdyskuntajätteestä. Määrä on merkittävä, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat olleet muutamien satojen kilojen eriä ja tutkimukset on tehty käsilajittelulla. Suuren testierän lisäksi myös maantieteellinen hajautus on ollut entistä kattavampaa: tutkimuksen jätemassa on tullut laajalti eri puolilta Suomea aina Pääkaupunkiseudulta, Seinäjoelta, Lappeenrannasta, Kymenlaaksosta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta asti.
Jätemateriaalin laitosmainen koeajo ei ole ollut VTT:n projektirahoituksen puitteissa vaan Remeo on toteuttanut osansa syötteen ja sen koostumuksen analysoinnista rahoituksen ulkopuolella, mutta tiiviisti VTT:n kanssa yhteistyössä. Remeolle hankkeen toteutuksen on mahdollistanut huipputeknologialla varustettu Vantaan kierrätyslaitos, joka ratkaisuidensa ansiosta pystyy keräämään tarkkaa ja luotettavaa dataa eri materiaaleista ja niiden kierrätysraaka-aine kelpoisuudesta tällä suuruusskaalalla. 
Materiaalia Remeon Vantaan kierrätyslaitoksella.
512 tonnin yhdyskuntajäte-erän tutkiminen aloitettiin Remeon toimipisteellä Tampereen Ruskossa, jossa suoritettiin yhdyskuntajätteen esimurskaus sekä seulonta kiekkoseulalla. Esioletus oli, että yhdyskuntajätteestä noin puolet saataisiin jatkotutkimuksiin, mutta positiiviseksi yllätykseksi lopullinen tulos oli 331 tonnia jätettä, joka on noin 65% alkuperäisestä määrästä! Alite, kuten biojäte ja hienoaines, jäivät Ruskon laitokselle, sillä ne eivät ole koneellisesti eroteltavissa.
Jatkotutkimukseen päätynyt 331 tonnia tutkittiin tarkemmin Remeon korkean teknologian kierrätyslaitoksella Vantaalla. Jätteet ajettiin laitoksen kaupan- ja teollisuudenlinjaston läpi ja sen lajittelumatkalta kerättiin tietoa usean optisen erottelijan toimesta. Dataa saatiin kahdesta eri näkökulmasta: pystyimme tutkimaan mitä jätemateriaalia linjastolla kulkee sekä sitä, miten jätettä saatiin eroteltua kierrätysmateriaaliksi.
Koeajon aikana linjastolta tehtiin erikseen näytteenottoa VTT:n ohjeistuksen mukaisesti ja näytteet toimitettiin VTT:lle jatkotutkimuksia ja laboratoriotasoisia tutkimuksia varten. Hankkeen seuraavassa vaiheessa Remeon koeajodata sekä VTT:n laboratoriotasoisten tutkimusten tulokset analysoidaan ja odotamme innolla, että pääsemme julkaisemaan ne.
VTT:n koordinoima MSWPlast-hanke on Business Finlandin rahoittama yhteistutkimushanke, jossa VTT ja Suomen ympäristökeskus tutkivat mahdollisuutta kierrättää muovia kiinteästä yhdyskuntajätteestä Remeon, Borealiksen ja Vantaan Energian kanssa.
Tällä hetkellä suuri osa muovista jää sekajätteeseen ja päätyy polttoon, sillä lajittelu on osin tehotonta kodeissa ja yrityksissä. Hanke tähtää teollisesti eroteltujen kiinteiden yhteiskuntajätteiden muovijakeiden lajittelukyvyn tutkimiseen ja kierrätettävyyden arvioimiseen. Hankkeen odotetaan lisäävän tietoa sekajätteestä kerätyn muovin kierrätyskelpoisuudesta Suomessa ja se luo teknisen konseptin käsittelyä varten ja systeemisen konseptin jälkilajittelun sisällyttämiseksi nykyisiin kierrätyksen arvoketjuihin.
512 tonnin yhdyskuntajäte-erän tutkiminen aloitettiin Remeon toimipisteellä Tampereen Ruskossa, jossa suoritettiin yhdyskuntajätteen esimurskaus sekä seulonta kiekkoseulalla.
Lue projektista lisää VTT:n nettisivuilta:
Remeon ja SPT:n yhteistyö alkoi lokakuussa 2023, jolloin ensimmäiset kuluttajamuovipakkaukset saapuivat Remeon käsittelylaitokselle. Remeo vastaa materiaalin lajittelusta sekä lajitellun materiaalin toimittamisesta kierrätykseen. Yhteistyö koskee sekä yritys- että kuluttajapakkauksia.
”Kiitos luottamuksesta Suomen Pakkaustuottajat Oy:lle, joka näkee meidät innovatiivisena materiaalin-käsittelijänä. Yhteistyön mahdollistaa Remeon kierrätyslaitosinvestointi ja sen soveltuvuus erilaisten materiaalien käsittelyyn. Laitoksen tarkalla data-analytiikalla saadaan tietoa pakkausten koostumuksesta, ja se mahdollistaa pakkausten lajitteluarkkitehtuurin kehittämisen.” Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kommentoi.
”SPT:n tavoitteena on edistää kotimaisen muovinlajittelukapasiteetin kasvattamista yhdessä alan toimijoiden kanssa. Remeon nykyaikainen käsittelylaitos mahdollistaa osaltaan myös muovipakkausten lajittelun ja on hienoa päästä mukaan kehittämään kotimaisia ratkaisuja sekä selvittää niiden todellinen potentiaali. Laitoksessa on mahdollista käsitellä myös yritysmuovipakkauksia, joiden keräykseen ja kierrätykseen SPT haluaa voimakkaasti panostaa tulevaisuudessa.” SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola toteaa.
Yhteistyö linjassa Remeon pyrkimyksen kanssa vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla
Remeolla on tavoitteenaan ratkaista ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa sekä vähentää päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Tässä apuna on huipputeknologia. Remeon Vantaan käsittelylaitos pystyy lajittelemaan myös kuluttajamuovipakkaukset. Uusinta teknologiaa käyttävän laitoksen toiminta perustuu Remeon vuosien kokemukseen ja osaamiseen materiaalinkäsittelystä. Laitos lajittelee materiaalia tekoälyn avulla ja tuottaa dataa erilaisiin materiaalinkäsittelytarpeisiin.
Yhteistyöstä hyötyvät myös Remeon asiakkaat, sillä Remeo ottaa entistä vahvemmin tavoitteekseen vähentää energiahyödyntämiseen päätyvän jätteen määrää.
Lisätiedot:
Mauri Lielahti, Remeo Refining, puh. 050 5988 158
Pekka Tommola, Suomen Pakkaustuottajat Oy, puh. 0400 315 841
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, joka ratkaisee ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa. Remeo haluaa olla suunnannäyttäjä laadukkaiden uusioraaka-aineiden tuottamisessa sekä vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Remeo työllistää noin 500 ammattilaista ja toimii Helsingistä Ouluun ja Vaasasta Lappeenrantaan. Remeo liikevaihto oli 111,3 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, joka vastaa kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkausten kierrätyksestä Suomessa. SPT on rekisteröity Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämään tuottajarekisteriin 29.9.2022. SPT on ensimmäinen, heinäkuussa 2021 voimaan tulleen jätelain 62 §:n mukainen pakkausten tuottajayhteisö Suomessa, joka palvelee asiakkaita kaikkien pakkausmateriaalien osalta. SPT:n arvioitu liikevaihto on 33 MEUR ja markkinaosuus 90 % (2023).
Luonnollisesti maatalouden vaikutus luontokatoon on erittäin suuri. Sitran selvityksessä vuodelta 2022 tutkittiin kiertotalousratkaisujen vaikutusta luonnon monimuotoisuuten ja todettiin, että maatalouden rooli on hyvin tärkeä. Toimivia ratkaisuja olisi siirtyminen kasvisproteiineihin lihan sijasta, ruokahävikin vähentäminen ja uudistavaan viljelyyn siirtyminen. Se tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Sen myötä maaperän kasvukunto paranisi, maan hiilivarannot ja luonnon monimuotoisuus kasvaisi ja vesitalous toimisi hyvin. Näiden muutosten avulla maataloudelta vapautuisi maata takaisin luonnolliseen tilaan.
Rakentaminen vaatii suuria maa-aloja ja hävittää luonnollisesti altaan monimuotoista luontoa. Enää ei riitä, että rakentamisessa mietitään vähähiilisyyttä, vaan sen vaikutukset olisi otettava huomioon laajemmin. Työssä olisi huomioitava koko arvoketju, eli suunnittelu, raaka-aineiden hankinnat, valmistus, kuljetukset, rakentaminen, käyttö, purkaminen ja kierrätys tai loppukäyttö.
Luontokatoa huomioidaan jo joillakin hyvin kiinnostavilla ratkaisuilla, kuten eliöiden siirroilla pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin tai rakentamalla ekologisia siltoja ja yhteyksiä. Maanottokohteita ennallistetaan ja hoidetaan tavoitteellisesti. Rakentamisessa luontokatoon puututaan myös kiertotalouden ratkaisuilla, materiaalihukan pienentämisellä, vähähiilisillä ratkaisuilla, kemikaalien käsittelyn hyvillä käytännöillä sekä vieraslajien leviämistä ehkäisevillä toimenpiteillä.
Betonin merkityksestä rakentamisessa ja ilmastossa on keskusteltu jo pitkään. Sementin valmistus aiheuttaa 5-8 prosenttia maailman hiilijalanjäljestä. Sen ilmastovaikutusten vähentäminen vaikuttaa positiivisesti myös luontokatoon. Kiertotalouden avulla rakentaminen vie tulevaisuudessa paljon vähemmän tilaa kuin lineaarisen mallin mukaan tehden.
Muita luontokadon kannalta erityisen merkittäviä toimialoja ovat tekstiili- ja metsäsektori. Näissäkin kiertotalouden oppien hyödyntäminen korjaa tilannetta.
Luontokatoa estetään tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä suojelualueiden määrää. Jo heikentyneitä elinympäristöjä voidaan taas ennallistaa. Suomessa monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi kunnostamalla vesistöjä ja perinnebiotooppeja, vapauttamalla jokia vaelluskaloille ja ennallistamalla soita.
Vaikka yrityksen toiminnalla ei olisikaan suoraa, näkyvää vaikutusta luontokatoon, välillisiä vaikutuksia on aina. Siksipä jokaisen yrityksen olisi hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, miten monimuotoisuutta voitaisiin tukea. Suomalainen lähiluontokin tarvitsee apua: erityisesti metsät, suot, niityt ja virtavedet ovat hyviä kohteita avustettavaksi. Välillä luontokatoa ehkäisevät asiat ovat niin pieniä, ettei niihin välttämättä kiinnitä edes huomiota. Yrityksen nurmikon voi muuttaa niityksi, virkistyspäiviin voi liittää suojelutyötä tai antaa joululahjaksi työntekijöille palan suota.
Entäpä voisiko vanhanaikaista liikelahjakulttuuria muuttaa? Kuka oikeasti tarvitsee yrityksen logoilla varustettuja lippalakkeja tai muuta tavaraa? Luonnonvarojen ylikulutus nimittäin kytkeytyy tiukasti luontokatoon ja jokainen ostettu tavara on pois luonnonvaroista.
Isoilla toimialoilla, kuten maataloudella ja rakentamisella vaikutus on kaikista näkyvin. Maatalouden muutos pohjoisessa näkyy myös globaalisti, sillä viljelyyn tarvittava maaperä vähenee sen myötä muuallakin maailmassa. Luontokatoa ehkäisevillä kiertotalousratkaisuilla on lisäksi vaikutusta kasvihuonepäästöihin, eikä näitä kahta kannata eritellä toisistaan liiaksi. Jokaisen yrityksen on hyvä tunnistaa ja raportoida omat luontoriskinsä ja – vaikutuksensa sekä asettaa tavoitteita toiminnalleen. Hyvistä tuloksista kannattaa myös viestiä ulospäin ja kannustaa muitakin luontokadon ehkäisyyn.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/
https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/
https://betoni.com/lehti/2023/05/29/biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle/
https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/
https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/
YK:n kestävän kehityksen päätavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) on yhteensä 17. Kiertotalous auttaa tavoitteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän tai luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, saavuttamisessa. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle, joten ratkaisumme tukevat kehitystä kohti näitä tavoitteita. On kuitenkin yhtä tärkeää miettiä, miten kiertotaloutta toteutetaan. Siirtymä kiertotalouteen ei saa vaikuttaa negatiivisesti SDG-tavoitteiden, kuten eriarvoisuuden vähentäminen tai ihmisarvoisen työn varmistaminen, saavuttamiseen, vaikka se vauhdittaakin esimerkiksi tiettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Remeolla varmistetaankin, että sekä omat tavoitteemme että toimmemme tukevat SDG-tavoitteiden saavuttamista molemmista näkökulmista katsoen. Tuotetaan hyvää ympäristölle, mutta tehdään se tavalla, joka ai aiheuta haittaa, vaan tukee myös muiden tavoitteiden saavuttamista.
Ympäristön kannalta kestävä jätteiden käsittelymme ja kestävämmät käytäntömme toiminnassamme minimoivat toimintamme haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön.
Lue lisää YK:n kestävästä kehityksestä: https://www.un.org/sustainabledevelopment/
Ja suomeksi täältä:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Kuvalähde:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Tutustu myös Remeon kestävyysohjelmaan
Remeo tarjoaa tänä syksynä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.
Hinta 61€/säkki (sis. alv). Lisäsäkin hinta 27€/säkki.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.
Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 15.9. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 18.9.-29.9. ja kuljetamme pois 24.10-6.11.
Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse yksityisasiakkaat@remeo.fi
Mainitse tilauksen yhteydessä: Suursäkki23
https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/
Yksi Uusiolan arjen sankareista on Remeon jalostuksen pääkaupunkiseudun liiketoimintapäällikkö ja Uusiolan laitoksen laitospäällikkö Laura Tokeensuu. Lauran työnkuva on monipuolinen ja hän vastaa laaja-alaisesti Remeon pääkaupunkiseudun laitosten toiminnasta. Yksi Lauran tärkeimmistä tehtävistä on esihenkilötyö, jolla varmistetaan, että arjen työt sujuvat turvallisesti ja tehokkaasti hyvällä tiimityöllä ja -hengellä. Unohtamatta tietenkään materiaalinkiertoa laitoksilla, jolla varmistetaan se, että mahdollisimman suuri osa laitokselle tulevasta jätteestä jatkaa matkaansa uusiokäyttöön suomalaisen teollisuuden tarpeisiin. Laitoksen toimintaan kuuluvat tiiviisti myös ympäristölupiin liittyvä työ, joka pitää sisällään viranomaiskeskustelua ja vuosiraportointia. Lauralla arkeen kuuluu päivittäinen yhteistyö muiden remeolaisten, kuten myyjien kanssa, jotta asiakkaiden materiaalit saadaan sujuvasti kiertoon asiakkaan tarpeita kuunnellen.
Laurasta parasta Remeolla työskentelyssä on ehdottomasti oman tiimin kanssa työskentely ja Remeon kova draivi asioiden kehittämiseksi. Hän kokee mieleiseksi myös positiivisen paineen siitä, että tulee kehittää jatkuvasti myös omaa osaamistaan kiertotalouden parissa.
Lauralla on vankka kokemus ympäristöhuolto alalta. Koulutukseltaan hän on insinööri (YAMK), tarkemmin ylempi tutkinto teknologiaosaamisen johtamisesta ja perustutkinto biotekniikasta. Ennen Remeolle siirtymistä Laura työskenteli kunnallisella toimijalla ja onkin tehnyt töitä koko työuransa ajan ympäristöhuollon parissa.
Remeolla Laura on ollut kohta jo viisi vuotta ja on saanut kehittyä ammatissaan laajasti ja oppia paljon uutta. Tullessaan Remeolle Laura toimi kahden pääkaupunkiseudun laitoksen päällikkönä ja nykyään vastuu on kasvanut jo seitsemään laitokseen. Erityisesti vuonna 2021 valmistuneen Euroopan tällä hetkellä moderneimman laitoksen käyttöönotto ja laitoksen työtiimin rakentaminen on Lauran mukaan opettanut valtavasti. Laitos, joka on myös Lauran pääasiallinen työpaikka, sijaitsee Uusiolassa.
Uusiolan alueella toimivat Remeon lisäksi Vantaan Energia ja Rudus, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vantaan Energian kanssa Remeo tekee paljon tutkimus- ja kehitysyhteistyötä ja tästä esimerkkinä on tuleva aktiivihiililaitos-hanke, jossa kierrätyskelvottomasta puusta tehdään sähköä ja lämpöä sekä aktiivihiiltä lääketeollisuuden tarpeisin. Kehitys- ja tutkimustyön lisäksi yhteistyö näkyy myös ympäristölupa-asioissa, joissa yritykset sparrailevat keskenään.
Konkreettisin arjessa näkyvä yhteistyön merkki on alueella pyörivät Remeon autot, jotka tyhjentävät Etelä-Suomesta kerättyä materiaalia energiahyödyntämiseen Vantaan Energian Uusiolan polttolaitokselle. Tuodusta materiaalista tehdään sähköä ja lämpöä pääkaupunkiseudun tarpeisiin. Rudukselle Remeo toimittaa kiviainesta uusiomateriaaliksi muun muassa uusiotuotteisiin tai maantäyttöön. ”Yhteistyö on minun näkökulmastani todella sujuvaa ja alueen sisäinen asiakaspalvelu on ollut todella hyvää”, Laura kertoo.
Koska alueella tehdään paljon hyvää ja tuotetaan jätemateriaaleista uusiomateriaaleja, on niistä kertominen myös erityisen tärkeää. Yhteistyötä kolmen toimijan kanssa ulottuukin myös viestintään, jonka avulla kerrotaan kiertotaloudesta, sen mahdollisuuksista sekä konkreettisista teoista luonnon puolesta.
Uusiolassa yhteistyöllä on voimaa!
Kuvassa Laura BBC:n haastateltavana. Katso haastattelu ja BBC:n video täältä.
Tapahtumassa käsiteltiin erilaisia kiertotalouden teemoja, kuten taloutta ja kuluttajien roolia kiertotaloudessa. Yrityksiä tarkasteltiin ympäristövaikutusten näkökulmasta ja kuinka yritysten tulisi mitata niitä saadakseen merkittäviä muutoksia aikaan. Yrityksillä pitäisi olla myös tavoitteita kiertotalouden edistämistä ja biodiversiteetin säilytystä varten – tämä onkin seuraava askel vastuullisuustyössä. Kiertotalous tarvitsee siis omat tiekarttansa, joita noudatetaan käytännön työssä.
Yhteiskuntamme ovat tällä hetkellä lineaarisen mallin mukaisia: toiminta perustuu kuluttamiseen ja kertakäyttöisyyteen. EU:ssa kulutus on vain kasvamassa. Vuosikausia meitä on kehotettu ostamaan ja pitämään talouden rattaat pyörimässä. Tämä kehitys ei kuitenkaan voi jatkua, ei edes talouden nimissä. WCEF haastaakin ihmisiä ja yhteiskuntia miettimään, minkälaiset arvot meitä ohjaavat? Tutkimusten mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti, mutta passiivisesti kestävyyteen. Omia valintoja ohjaavat ensisijaisesti turvallisuus ja talous, mutta tämä ei ole tulevaisuuden näkökulmasta enää riittävää.
Mielenkiintoisia aiheita olivat erityisesti rakentamisen rooli kiertotaloudessa sekä vihreä energia. Maailman väestöluku kasvaa yhä kovaa vauhtia ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii uudenlaisia raaka-aineita, kuten mineraaleja sekä metalleja. Kestävyydessä on siis selkeitä haasteita, mutta ne vaativat ensisijaisesti uudenlaisten toimintojen ja kierrätyksen kehittämistä. Erityisesti kaivosteollisuus tarvitsee uusia, kestävämpiä toimintatapoja. Kaivosteollisuus ja rakentaminen on nostettu esiin, sillä ne tuottavat suurimmat jätemäärät kaikista toimialoista. Niinpä niiden kehittämiseen täytyy panostaa muita enemmän.
Rakentaminen aiheuttaa tällä hetkellä 40 % maailman hiilidioksidipäästöistä ja luku on kasvamaan päin. WCEF korosti, että kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan tämänkin ongelman ratkaisemiseksi. Hyvin toimiva kiertotalous vähentää rakentamisen vaikutuksia ja resurssien käyttöä, joka on tällä hetkellä hyvin epätehokasta. Asian korjaamiseksi on pyrittävä kohti matalahiilistä rakentamista, joka huomioi paremmin koko rakentamisen elinkaaren. Talojen on tulevaisuudessa oltava muunneltavia ja myös materiaalitoreihin on panostettava. Lisäksi globaalisti on huomioitava, että rakentaminen ja sen tarpeet ovat erilaisia pohjoisessa ja etelässä.
Jotta rakentamisen kiertotalous etenisi riittävän tehokkaasti, tarvitsemme erityisesti toimivaa lainsäädäntöä. Sen avulla voidaan säädellä hiilijalanjälkeä. Myös materiaalitehokkuutta on parannettava ja huomioitava ylipäätään koko infra rakennuksia suunniteltaessa. Hankintaa on ohjattava tekemään oikeanlaisia valintoja.
Myös ruuantuotantoon ja metsien hoitoon saatiin uusia ideoita. Vaateteollisuuden ongelmia on nostettu viime vuosina enenevissä määrissä esiin. WCEF käsitteli tätäkin aihetta. Edessä on kuitenkin paljon työtä, ennen kuin halvasta pikamuodin kuluttamisesta päästään kohti kestäviä tekstiilejä. Huomiota sai myös elektroniikan kierrätys, jossa on yhä paljon ongelmia. Tarvitsemme globaaleja toimitusketjuja ja kiertotaloutta, jotta kaikki elektroniikan arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.
Mielenkiintoisia näkökulmia saatiin vaikkapa vetyyn, joka on tulevaisuuden merkittävämpiä energialähteitä. Myös yhtä aikamme suurinta ympäristöhaastetta, muovia, käsiteltiin viimeisenä päivänä. Näkökulmana oli globaalin sopimuksen aikaansaaminen, joka säätelee tiukasti muovin käyttöä ja kierrätystä. YK onkin tekemässä laillisesti sitovaa kansainvälistä muovisopimusta.
Sitran tämän vuoden kiertotalousfoorumin sisältö oli hyvin monipuolinen ja kansainvälinen. Alan konkarikin saa sen myötä uutta tietoa ja innostusta. Tapahtuma järjestetään joka vuosi, joten toivottavasti ensi vuonna tarkistetaan taas, miten kiertotalouden kentällä on maailmanlaajuisesti edistytty!
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Haku