Euroopan kolme kiertotalouden kärkimaata
Alankomaiden tavoitteena on elää täysin kiertotalouden periaatteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä, joten Suomella on hyvä kilpakumppani. Hieman yllättäen seuraavaksi edistyneimmät maat kiertotaloudessa ovat Ranska ja Italia. Ranskassa on esimerkiksi kiellettyä hävittää myymättä jääneitä tavaroita – mistä moni muukin maa voisi ottaa oppia. SER-tuotteiden on oltava korjattavissa. Lainsäädännöllä ohjataan muutenkin tiukasti kehitystä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta.
Italia taas on sisällyttänyt esimerkiksi budjettilakiinsa keinoja, joilla sitoudutaan Green Deal-sopimukseen. Toisaalta toisten lähteiden mukaan UK ja Saksa ovat myös pitkällä kiertotaloudessa. Ongelmana on, että tutkimuksissa ei oteta huomioon kaikkia asioita, jotka ovat merkittäviä kiertotalouden osalta, kuten maiden jätemääriä.
Kiertotalouden yhdeksän indikaattoria
Yhdeksän eri indikaattoria mittaavat kiertotalouden toteutumista Suomessa. Näitä ovat kotimainen materiaalien kulutus, kotimainen raaka-aineiden kulutus, resurssituottavuus, materiaalien kiertotalousaste, kiertotalousalojen liikevaihto ja yritysten määrä, ekoinnovaatiot, kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat, yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä ja kierrätysaste sekä kuluttajien ja yritysten asenteita kartoittava kiertotalousbarometri.
On todettu, että nämä mittarit eivät olet riittäviä oikeiden lukujen saamiseen. Toisaalta niiden avulla päästään alkuun seurannassa ja mittareita myös kehitetään jatkuvasti. Jotta tiedettäisiin, missä kiertotalouden kanssa mennään, on oltava selkeät ja monipuoliset mittauskeinot.
Miten kiertotalous edistyy Suomessa?
Mitä indikaattorit sitten kertovat Suomen tilanteesta? Kehitys on ollut hidasta ja kirimistä riittää vuoteen 2035. Esimerkiksi kotimainen materiaalien kulutus ei ole juurikaan vähentynyt vuodesta 2015, joka on asetettu tavoitetasoksi. Kotimainen materiaalien kulutus tarkoittaa kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja sekä kotimaahan tuotuja ja täältä vietyjä raaka-aineita ja tuotteita. Lisäksi Suomen materiaalien kiertotalousaste on huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampi – käytämme siis liian vähän kierrätysmateriaaleja.
Kiertotalouden toimialalla liikevaihto on kasvanut, mutta yrityksiä on yhä vähän. Yhdyskuntajätteen kierrätys on pudonnut – jostain syystä kierrätyksen mallimaassa käytäntö on vieläkin hankalaa. Toisaalta Suomi on onnistunut parantamaan rakennus- ja pakkausjätteen kierrätystä. Myös ekoinnovaatioiden kehittämisessä olemme Euroopan huippuja. Ekoinnovaatiolla tarkoitetaan ideaa, joka vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita, kasvattaa ympäristön resilienssiä tai edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Tätä mitataan erityisen ekoinnovaatioindeksin avulla.
Kiertotalouden edistymisen seuranta on tärkeää, että näemme käytännössä missä mennään. Hieno tavoite olla Euroopan johtavia kiertotalousmaita ei auta, jos emme katso, mitä on saatu aikaan tai mikä on seuraava etappi. Yritystenkin olisi hyvä käydä vuosittain läpi, mitä toimia kiertotalouden hyväksi on tehty. Tosiasia on, että tällä hetkellä kiertotalous ei etene sitä vauhtia, mitä sen pitäisi. Se pitäisi nostaa hallituksen kärkihankkeeksi ja Suomen yhteiseksi päämääräksi.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Kun tarkoituksena on keskustella vaarallisista jätteistä, Remeon tuotantopäällikkö Cai Aller on juuri oikea henkilö siihen. Hänellä kun on kunnioitettava 30 vuoden kokemus jätemaailmasta. Tuotantopäällikkö kertoo aloittaneensa työt aikoinaan kuljettajana: ”Aluksi meillä oli vain yksi mies ja yksi auto. Toiminta on kasvanut aika paljon niistä ajoista.”
Vaarallisia jätteitä syntyy useilla eri toimialoilla
Vaarallisten jätteiden vastaanotto on yksi osa ympäristöhuoltopalveluita. Yritysasiakkaita ovat esimerkiksi autojen korjaus ja huolto, terveydenhuoltoala, kirjapainot, tutkimus, teollisuus, kaivosala ja kemianteollisuus. Jätteitä ei kuitenkaan juurikaan käsitellä itse. ”Tuomme vaaralliset jätteet yritysasiakkailta toimipisteisiimme pakattavaksi ja eteenpäin toimitettavaksi. Osa niistä poltetaan erityisissä polttolaitoksissa korkeissa lämpötiloissa, osa puhdistetaan ja kierrätetään takaisin markkinoille”, Aller kertoo.
Jätejakeista esimerkiksi käytetty voiteluöljy päätyy usein uudelleenkäyttöön. Samoin jäähdytinneste puhdistetaan ja kierrätetään. Autoista saadaan talteen romuakkuja, ja lyijy sekä hapot käsitellään. Radioaktiivista jätettä tai räjähteitä Remeo ei ota kuljetusautojen kyytiin.
Talon toinen tuotantopäällikkö, Keijo Toikka, vastaa nestemäisistä vaarallisista jätteistä Juvanmalmin ja Ruskon toimipisteissä. Ainoastaan Juvanmalmilla käsitellään itse vaarallisia jätteitä. ”Meille tulee sadevesikaivojätteitä sekä jätteitä öljynerotuskaivoista. Puhdistamme vesiä, joissa on pieniä määriä öljyjä. Öljy toimitetaan sitten eteenpäin poltettavaksi”, Toikka sanoo.
Tarkkuutta vaativaa työtä
Vaarallisten jätteiden käsittely ja kuljetus ei ole huithapelien hommaa. ”Tässä tarvitaan enemmän harkintaa kuin riskinottoa, työ vaatii huolellisuutta ja työturvallisuutta”, Cai korostaa. Lainsäädäntö ohjaa tarkkaan jätteiden käsittelyä. Kirjanpito tehdään viimeisen päälle ja kaikki kirjataan kilon tarkkuudella ylös. ”Kyllä tämä on tarkempaa työtä kuin tavallisten jätteiden käsittely”, tuotantopäällikkö myöntää. Digitalisointi on muuttanut alaa ja käytössä on nykyään esimerkiksi sähköiset siirtoasiakirjat. EU:n siirtorekisteriin kirjataan tieto siitä, mitä kuljetetaan, mistä mihin ja kuinka paljon. Asiakkaille raportoidaan tarkasti kaikki tiedot.
”Asiakkaille tärkeää on hinta ja kierrätettävyys”, Cai miettii. Toiminta on hyvin läpinäkyvää ja sitä ohjaavat laki ja erilaiset asetukset. Uusin muutos lainsäädännössä tapahtui syyskuussa ja se koskee vaarallisten aineiden kuljetusta. Yritysten, jotka kuljettavat tai pakkaavat vaarallisia jätteitä, on nimettävä toimintaan turvallisuusneuvonantaja (TNA). Tämä seuraa ja ohjaa vaarallisten jätteiden kuljetusta.
Tulevaisuudessa Remeolla alkaa keruu ja pakkaus maakunnittain. Yksiköt hoitavat sitten itse vaaralliset jätteet eteenpäin. Jatkossakin työ tehdään huolellisuus ja työturvallisuus edellä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Remeon tavoitteet ja niiden seuranta
Vuodelle 2023 olemme asettaneet konkreettiseksi tavoitteeksi nostaa kuljettajien rullauksen 10 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa 10 prosenttia pienempää polttoaineen kulutusta, joka näkyy suurin piirtein samansuuruisena päästöjen vähentymisenä. Rullauksella tarkoitetaan sitä, kun ajoneuvo rullaa vaihde vapaalla.
Päästövähennysten lisäksi rullaus säästää autoa, sillä rajujen jarrutusten määrä vähenee ja renkaat eivät kulu yhtä nopeasti. Tämä näkyy ennen pitkään kaluston korjaustarpeiden vähentymisenä ja sitäkin kautta säästämme luonnonvaroja. Puhumattakaan tietenkin rullauksen vaikutuksesta turvalliseen ja taloudelliseen ajotapaan ja sen vaikutuksesta liikenteeseen ja jalankulkijoihin.
Päästöjä säästävä ajotapa on ollut erityisfokuksessa Remeolla keväästä 2022, mutta sitä on toki seurattu jo ennen tätä. Keväästä 2022 alkaen Remeon keskimääräinen rullausprosentti on noussut ja kehitys on jatkuvasti menossa oikeaan suuntaan. Syksyyn 2023 mennessä parhaat kuljettajat ovat rullaamalla saavuttaneet, jopa 30 prosentin rullauslukemia. 30 prosenttia on erinomainen luku, mutta merkittävään polttoainesäästöön päästään jo 15 prosentin rullauksella.
Erityismaininnan hyvästä rullauskehityksestä saa Lahden yksikkömme, jossa jatkuvaa nousua on nähty joka kuukausi ja heinäkuussa koko yksikön rullauslukema oli 10,1%.
Lahden rullauksen kehitys on ollut esimerkillistä.
Mihin muuhun panostamme päästöjen vähentämiseksi?
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ovat myös avain päästöjen vähentämisessä
Remeolla otettiin käyttöön kesän 2023 aikana Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen vaihtolava-auto. Tulevaisuuden investointina olemme tilanneet sähköisen pakkaavan jäteauton, joka tullessaan meille tulee olemaan Suomen modernein. Sähköautojen jatkuvan kehityksen ansiosta autossa tulee olemaan uusinta teknologiaa hydrauliikan ohjaukseen, joka vähentää virrankulutusta. Markkinalla oleviin jäteautoihin verrattuna uutena kätevänä ominaisuutena voimme seurata jäteauton käyttämää virran kulutusta laajemmin, jotta tiedämme paljon auto kuluttaa sähköä ja osaamme optimoida auton akkukapasiteetin oikein.
Keräämällä käyttökokemuksia sähkökäyttöisestä jäteautosta saamme arvokasta tietoa ja kehitysideoita siitä, että miten ja mihin sähkökäyttöistä kalustoa parhaiten käytetään. Sähkökäyttöisen kaluston kehitystä odotellessa olemme keskittyneet kaluston hankinnassa siihen, että uudet dieselkäyttöiset autot ovat vähäpäästöisempiä, kuin aikaisempi kalustomme.
Vaihtoehtoisena käyttövoimana on myös kaasuautot, joita Remeolla on kalustossaan jo viisi prosenttia. Näissä hyödynnetään uusiutuvaa biokaasua.
Logistiikan optimointi
Remeolla tehdään jatkuvasti reititysten kehittämistä, jotta voimme tyhjentää mahdollisimman monta keräilyvälinettä ajettua kilometriä kohden. Kuljetuksia optimoidaan myös eri toimipisteiden välillä, jotta saamme mahdollisimman suuret kuormapainot sekä voimme hyödyntää meno-paluukuljetuksia. Molemmilla toimenpiteillä pyrimme pienentämään CO2-päästöjä suhteessa kuljetettuihin tonneihin.
Reitityksen optimoinnilla pystymme vähentämään ajettuja kilometrejä jopa yli 10%.
Dataohjautuvuus yhdessä Maponin ajotapaseurannan kanssa
Keräämällä tietoa polttoaineen kulutuksesta, ajoneuvojen kunnosta sekä kuljettajan ajotavasta pystymme katsomaan toimintaamme dataan ja tuloksiin pohjautuen ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Mikä Mapon? Mapon on kalustonhallinnan edelläkävijä ja tarjoaa kalustonhallintaratkaisuja paikannuksesta aina reittioptimointiin, polttoaine-, lämpötila- ja ajotapaseurantaan, alkolukkoihin ja kaluston kamerajärjestelmiin saakka.
Mapon toteuttaa kaluston polttoaineseurantaa hyödyntämällä yhdistelmiä telematiikkaratkaisuista, joita ovat mm. telemetrialaitteet, polttoainetason anturit, polttoainetankin älylukot ja kalustonhallintaohjelmisto. Näiden laitteistojen avulla ajoneuvoista saadaan reaaliaikaista tietoa, kuten polttoainetaso, tankkaustapahtumat, polttoaineenkulutus ja ajotapa. Helppokäyttöisen käyttöjärjestelmän ansiosta työnjohdon on helppo tehdä tietoon perustuvia päätöksiä minimoidakseen päästöjä ja optimoidakseen polttoainetaloutta Integraatioiden avulla tiedot voidaan viedä myös muihin järjestelmiin hyödynnettäväksi.
Kuljettajien ajotapaseuranta puolestaan tarjoaa tarkkaa tietoa ajokäyttäytymisestä. Ajotapa-analyysi sisältää muun muassa tiedot ekonopeuksista, rullausprosenteista sekä rajuista kiihdytyksistä ja jarrutuksista. Näiden tietojen perusteella kuljettajia voidaan kouluttaa ajamaan taloudellisemmin ja ekologisemmin.
“Tärkeimmät ominaisuudet Remeolle ovat olleet ajotapa- ja polttoaineseuranta sekä ajotavan kehityksen mukanaan tuomat CO2-säästöt. Järjestelmämme totta kai kehittyy jatkuvasti asiakkaita kuunnellen, ja Remeo onkin vuosien varrella ottanut käyttöön myös uusia ominaisuuksia, kuten alkolukkointegraation.” Sales Director Kaj Eklöf Maponilta kertoo.
Remeo ja Mapon ovat tehneet yhteistyötä jo vuosien ajan
Remeo ja Mapon ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2018. Remeon Head of Fleet Juho Annala on tyytyväinen yhteistyöhön ja Maponin käyttöön Remeon arjessa. ”Maponin avulla voimme pisteyttää kuljettajan ajotapaa perustuen mm. rullaukseen sekä vähentää pisteitä mahdollisista ylinopeuksista. Tämä data toimii hyvin pohjana kuljettajien kanssa käytäville keskusteluille, jossa voimme näyttää kuljettajan onnistumiset ja palautteet.” Juho kertookin, että moni kuljettaja ottaa tämän positiivisena haasteena.
”Datan ja rullauksen myötä tankkausväli on harventunut 2 päivästä 3 päivään ja työ sujuu edelleen yhtä sujuvasti”, kuljettajamme Kirkkonummelta kertoo.
“Yhteistyön aloittaminen Remeon kanssa vuonna 2018 oli oikein mielekästä järjestelmällisen projektisuunnitelman ja selkeän vastuunjaon vuoksi. Remeolla oli heti alkuvaiheesta asti halua ja kiinnostusta kehittää Maponin kalustonhallinnan kokonaisuutta vastaamaan mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan, ja me Maponilla olemme tietenkin pyrkineet tukemaan heidän visiotaan parhaamme mukaan. Monet alusta asti mukana olleet ihmiset ovat edelleen mukana projektissa, ja yhteistyö on jatkunut hyvin. On hienoa nähdä, kuinka molemminpuolinen sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön ja kehittämiseen on kantanut hedelmää.” summaa Maponin Chief Operating Officer Antti Korhonen.
Lue lisää Maponista täältä: mapon.fi
Millaista on olla Remeolla töissä? Annetaan estradi remeolaisille!
Joukostamme löydät kiertotalouden ammattilaisia logistiikan osaajista lainsäädännön taitajiin. Yhteistä jokaisella on halu tehdä hyvää luonnon eteen. Remeolla arkea siivittää hyvä yhteishenki, etenemismahdollisuudet sekä mielekäs ja merkityksellinen työ. Seuraa lisää henkilöstötarinoitamme Instagramissamme Remeo_Group_Oy.
Lue henkilöstötarinoitamme täältä: https://remeo.fi/yritys/miksi-meilla-viihdytaan/
Remeon henkilöstöjohtaja Hanna Ruuttunen vastaa työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluista ja on keskeisessä roolissa varmistamassa monimuotoisen, yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yrityskulttuurin toteutumista remeolaisten arjessa.
”Tavoitteemme ovat selkeät: haluamme, että remeolaiset voivat hyvin sekä varmistaa oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun työpaikoillamme. Käytämme mittareita, kuten sairauspoissaoloprosenttia ja henkilöstökyselyjen tuloksia, seurataksemme edistymistämme ja tunnistaaksemme kehityskohteita,” Hanna kertoo.
Remeolaiset ovat ylpeitä työstään ja voivat hyvin. Saavutimme hienoja tuloksia henkilöstötyytyväisyyskyselyssä vuonna 2021 ja 2022. ”Tämä on osoitus siitä, että panostuksemme arvojemme mukaiseen johtamiseen, vuorovaikutukseen ja viestintään ovat tuottaneet tulosta. Tulevaisuudessa jatkamme samalla linjalla, sillä nämä tekijät ovat keskeisiä työhyvinvoinnin edistämisessä”, Hanna summaa.
Yksi kestävyyslupauksistamme on jokaisen oikeus hyvään johtamiseen. Vuoden 2023 aikana olemme ottaneet käyttöön Remeo Akatemian – perehdytys- ja koulutuskokonaisuuden varmistamaan lupauksen toteutumista. Olemme aloittaneet muun muassa kaikkien esihenkilöiden valmennuksen, jossa kumppanimme Milestonen kanssa sertifioidumme inhimillisiksi ihmisten johtajiksi.
Remeo Akatemia tukee kaikkien remeolaisten osaamisen kehittämistä. Remeo Akatemian avulla varmistamme tasalaatuisen perehdytyksen ja kaikille yhteiset osaamiset kuten eettiset ohjeet ja tietosuoja-asiat. Vuorovaikutusta ja viestintää olemme kehittäneet ottamalla käyttöön yhteisen johtamisen toimintamallin, jossa jokaiselle remeolaiselle taataan riittävästi kohtaamisia oman esihenkilön, tiimin ja yksikön kanssa. Lisäksi varmistamme, että jokainen remeolainen pääsee yhteisten sisäisten viestintäkanavien äärelle esimerkiksi intranetin HR-osioon, joka päivittyy aktiivisesti ja tarjoaa runsaasti tietoa, mikä tukee avointa viestintää ja tiedonjakoa.
Tuemme henkilöstömme hyvinvointia myös monin aineellisin tavoin tarjoamalla kattavat työsuhde-edut, kuten lounasedun, virike-edun, työsuhdepolkupyöräedun ja kattavan työterveyshuollon. Jokainen remeolainen saa Remeo-hupparin ja niiden näkeminen remeolaisten päällä sekä toimistolla että vapaa-ajalla kertoo siitä ylpeydestä, jota tunnemme työstämme.
Keväällä 2023 lanseerasimme Remeon työsuhdepyöräedun, joka on osoittautunut hitiksi remeolaisten keskuudessa. Pyöriä käytetään sekä työmatkoihin että vapaa-ajan harrastuksiin ja liikkumiseen.
”On ollut hienoa nähdä, että pyörät otettiin näin innolla vastaan ja muutamassa kuukaudessa jo noin 10 % remeolaisista on hankkinut pyörän”, Hanna iloitsee!
Kehitämme myös jatkuvasti keräysvälineidemme toimivuutta sekä työntekijöiden työergonomiaa. Käymme kriittisesti läpi toimintatapojamme, jotta voimme tukea työntekijöiden työssäjaksamista sekä välttää työstä aiheutuvia rasituksia.
”Kestävyyslupauksemme on selvä: Meillä viihdytään ja työt tehdään turvallisesti. Tämä perustuu vahvasti yhdessä tekemiseen, hyvään johtamiseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun”, Hanna summaa.
Työsuhdepyörät ovat olleet hitti remeolaisten keskuudessa ja niitä käytetään sekä työmatkoihin että vapaa-ajan harrastuksiin. Kuvassa Vantaan työntekijä Jussi, joka oli ensimmäisiä pyörän hankkineita.
Keskeinen osa Remeon liiketoimintaa ja kestävyysohjelmaa on ympäristövastuu. Remeon missiona ja kestävyysohjelman tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä, joten vähennämme Suomen CO2 -päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Näin tuemme Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Useat kumppanimme tavoittelevat hiilineutraaliutta jo paljon ennen vuotta 2035 ja tarjoamme asiakkaillemme ratkaisuja heidän päästöjensä vähentämiseen ja kierrätystavoitteidensa saavuttamiseen.
Kierrättämällä materiaalit mahdollisimman tehokkaasti, vähennämme neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja vältämme näin niiden käytöstä syntyvät suuremmat päästöt. Samalla kumppaniemme tuottamat jätteet eivät päädy polttoon, vaan uusiksi raaka-aineiksi, ja vältämme näiden jätteiden polttamisesta ja muuten tarvittavien neitseellisten raaka-aineiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Kumppaneidemme toiminnan hiilijalanjälki pienenee ja kierrätysaste kasvaa.
Mitä lupaamme kumppaneillemme? Tavoitteemme Remeon kestävyysohjelmassa on toimialan paras kierrätysaste, jonka saavutamme, kun energiatuotantoon ohjataan ainoastaan kierrätyskelvottomat jätejakeet. Jotta voimme tarjota alan parasta kierrätysastetta, tarvitsemme alan innovatiivisimmat kierrätysratkaisut, joilla käsittelemme ja ohjaamme jätteet uusioraaka-aineiksi.
Lisäksi lupaamme, että jätteen jalostuksen hiilikädenjälkemme on alan suurin. Jalostuksen hiilikädenjälki syntyy materiaalien kierrättämisen kautta syntyvistä päästösäästöistä, kun vältetään neitseellisten raaka-aineiden käytöstä syntyviä päästöjä. Lisäksi päästösäästöjä syntyy jätteiden energiana hyödyntämisen kautta vältetyistä muun energiantuotannon päästöistä.
Ratkaisujemme avulla vähennämme myös raaka-aineiden käytöstä luontoon kohdistuvia vaikutuksia, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö vähenee. Tunnistammekin yhä paremmin roolimme myös luontokadon pysäyttämisessä ja tulemme painottamaan tätä näkökulmaa yhä vahvemmin toiminnassamme tulevaisuudessa.
Mitä konkretian toimia meillä on lupaustemme tueksi?
Kerromme kestävyysohjelmamme taustoista, tavoitteista ja toimenpiteistä tarkemmin syventävissä kestävyysartikkeleissa, joiden avulla voit tutustua vastuullisuustekemiseemme Remeolla. Artikkeleissa päästämme ääneen kestävyystekemisestämme vastaavat ja muiden alojen asiantuntijamme, jotka kertovat konkreettisesta tekemisestämme ja tekojemme merkityksestä tavoitteidemme saavuttamiseksi. Tässä artikkelissa jalostuksen liiketoimintajohtajamme Mauri Lielahti ja kestävyysohjelmamme päällikkö Leena-Kaisa Piekkari avaavat Remeon toiminnan tuottamia positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten materiaalien kierrättämisen kautta saavutettavia päästösäästöjä.
MSWPlast-tutkimusta varten Remeo on tehnyt ennätyksellisen 512 tonnin koeajon yhdyskuntajätteestä. Määrä on merkittävä, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat olleet muutamien satojen kilojen eriä ja tutkimukset on tehty käsilajittelulla. Suuren testierän lisäksi myös maantieteellinen hajautus on ollut entistä kattavampaa: tutkimuksen jätemassa on tullut laajalti eri puolilta Suomea aina Pääkaupunkiseudulta, Seinäjoelta, Lappeenrannasta, Kymenlaaksosta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta asti.
Jätemateriaalin laitosmainen koeajo ei ole ollut VTT:n projektirahoituksen puitteissa vaan Remeo on toteuttanut osansa syötteen ja sen koostumuksen analysoinnista rahoituksen ulkopuolella, mutta tiiviisti VTT:n kanssa yhteistyössä. Remeolle hankkeen toteutuksen on mahdollistanut huipputeknologialla varustettu Vantaan kierrätyslaitos, joka ratkaisuidensa ansiosta pystyy keräämään tarkkaa ja luotettavaa dataa eri materiaaleista ja niiden kierrätysraaka-aine kelpoisuudesta tällä suuruusskaalalla. 
Materiaalia Remeon Vantaan kierrätyslaitoksella.
512 tonnin yhdyskuntajäte-erän tutkiminen aloitettiin Remeon toimipisteellä Tampereen Ruskossa, jossa suoritettiin yhdyskuntajätteen esimurskaus sekä seulonta kiekkoseulalla. Esioletus oli, että yhdyskuntajätteestä noin puolet saataisiin jatkotutkimuksiin, mutta positiiviseksi yllätykseksi lopullinen tulos oli 331 tonnia jätettä, joka on noin 65% alkuperäisestä määrästä! Alite, kuten biojäte ja hienoaines, jäivät Ruskon laitokselle, sillä ne eivät ole koneellisesti eroteltavissa.
Jatkotutkimukseen päätynyt 331 tonnia tutkittiin tarkemmin Remeon korkean teknologian kierrätyslaitoksella Vantaalla. Jätteet ajettiin laitoksen kaupan- ja teollisuudenlinjaston läpi ja sen lajittelumatkalta kerättiin tietoa usean optisen erottelijan toimesta. Dataa saatiin kahdesta eri näkökulmasta: pystyimme tutkimaan mitä jätemateriaalia linjastolla kulkee sekä sitä, miten jätettä saatiin eroteltua kierrätysmateriaaliksi.
Koeajon aikana linjastolta tehtiin erikseen näytteenottoa VTT:n ohjeistuksen mukaisesti ja näytteet toimitettiin VTT:lle jatkotutkimuksia ja laboratoriotasoisia tutkimuksia varten. Hankkeen seuraavassa vaiheessa Remeon koeajodata sekä VTT:n laboratoriotasoisten tutkimusten tulokset analysoidaan ja odotamme innolla, että pääsemme julkaisemaan ne.
VTT:n koordinoima MSWPlast-hanke on Business Finlandin rahoittama yhteistutkimushanke, jossa VTT ja Suomen ympäristökeskus tutkivat mahdollisuutta kierrättää muovia kiinteästä yhdyskuntajätteestä Remeon, Borealiksen ja Vantaan Energian kanssa.
Tällä hetkellä suuri osa muovista jää sekajätteeseen ja päätyy polttoon, sillä lajittelu on osin tehotonta kodeissa ja yrityksissä. Hanke tähtää teollisesti eroteltujen kiinteiden yhteiskuntajätteiden muovijakeiden lajittelukyvyn tutkimiseen ja kierrätettävyyden arvioimiseen. Hankkeen odotetaan lisäävän tietoa sekajätteestä kerätyn muovin kierrätyskelpoisuudesta Suomessa ja se luo teknisen konseptin käsittelyä varten ja systeemisen konseptin jälkilajittelun sisällyttämiseksi nykyisiin kierrätyksen arvoketjuihin.
512 tonnin yhdyskuntajäte-erän tutkiminen aloitettiin Remeon toimipisteellä Tampereen Ruskossa, jossa suoritettiin yhdyskuntajätteen esimurskaus sekä seulonta kiekkoseulalla.
Lue projektista lisää VTT:n nettisivuilta:
Remeon ja SPT:n yhteistyö alkoi lokakuussa 2023, jolloin ensimmäiset kuluttajamuovipakkaukset saapuivat Remeon käsittelylaitokselle. Remeo vastaa materiaalin lajittelusta sekä lajitellun materiaalin toimittamisesta kierrätykseen. Yhteistyö koskee sekä yritys- että kuluttajapakkauksia.
”Kiitos luottamuksesta Suomen Pakkaustuottajat Oy:lle, joka näkee meidät innovatiivisena materiaalin-käsittelijänä. Yhteistyön mahdollistaa Remeon kierrätyslaitosinvestointi ja sen soveltuvuus erilaisten materiaalien käsittelyyn. Laitoksen tarkalla data-analytiikalla saadaan tietoa pakkausten koostumuksesta, ja se mahdollistaa pakkausten lajitteluarkkitehtuurin kehittämisen.” Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kommentoi.
”SPT:n tavoitteena on edistää kotimaisen muovinlajittelukapasiteetin kasvattamista yhdessä alan toimijoiden kanssa. Remeon nykyaikainen käsittelylaitos mahdollistaa osaltaan myös muovipakkausten lajittelun ja on hienoa päästä mukaan kehittämään kotimaisia ratkaisuja sekä selvittää niiden todellinen potentiaali. Laitoksessa on mahdollista käsitellä myös yritysmuovipakkauksia, joiden keräykseen ja kierrätykseen SPT haluaa voimakkaasti panostaa tulevaisuudessa.” SPT:n toimitusjohtaja Pekka Tommola toteaa.
Yhteistyö linjassa Remeon pyrkimyksen kanssa vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla
Remeolla on tavoitteenaan ratkaista ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa sekä vähentää päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Tässä apuna on huipputeknologia. Remeon Vantaan käsittelylaitos pystyy lajittelemaan myös kuluttajamuovipakkaukset. Uusinta teknologiaa käyttävän laitoksen toiminta perustuu Remeon vuosien kokemukseen ja osaamiseen materiaalinkäsittelystä. Laitos lajittelee materiaalia tekoälyn avulla ja tuottaa dataa erilaisiin materiaalinkäsittelytarpeisiin.
Yhteistyöstä hyötyvät myös Remeon asiakkaat, sillä Remeo ottaa entistä vahvemmin tavoitteekseen vähentää energiahyödyntämiseen päätyvän jätteen määrää.
Lisätiedot:
Mauri Lielahti, Remeo Refining, puh. 050 5988 158
Pekka Tommola, Suomen Pakkaustuottajat Oy, puh. 0400 315 841
Remeo on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys, joka ratkaisee ilmastonmuutosta pitämällä materiaalit kierrossa. Remeo haluaa olla suunnannäyttäjä laadukkaiden uusioraaka-aineiden tuottamisessa sekä vähentää Suomen CO2-päästöjä kierrätysastetta nostamalla. Remeo työllistää noin 500 ammattilaista ja toimii Helsingistä Ouluun ja Vaasasta Lappeenrantaan. Remeo liikevaihto oli 111,3 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö, joka vastaa kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puupakkausten kierrätyksestä Suomessa. SPT on rekisteröity Pirkanmaan ELY-keskuksen ylläpitämään tuottajarekisteriin 29.9.2022. SPT on ensimmäinen, heinäkuussa 2021 voimaan tulleen jätelain 62 §:n mukainen pakkausten tuottajayhteisö Suomessa, joka palvelee asiakkaita kaikkien pakkausmateriaalien osalta. SPT:n arvioitu liikevaihto on 33 MEUR ja markkinaosuus 90 % (2023).
Maataloudella merkittävä rooli luontokadon ehkäisyssä
Luonnollisesti maatalouden vaikutus luontokatoon on erittäin suuri. Sitran selvityksessä vuodelta 2022 tutkittiin kiertotalousratkaisujen vaikutusta luonnon monimuotoisuuten ja todettiin, että maatalouden rooli on hyvin tärkeä. Toimivia ratkaisuja olisi siirtyminen kasvisproteiineihin lihan sijasta, ruokahävikin vähentäminen ja uudistavaan viljelyyn siirtyminen. Se tarkoittaa koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Sen myötä maaperän kasvukunto paranisi, maan hiilivarannot ja luonnon monimuotoisuus kasvaisi ja vesitalous toimisi hyvin. Näiden muutosten avulla maataloudelta vapautuisi maata takaisin luonnolliseen tilaan.
Rakentamisen monipuoliset ratkaisut
Rakentaminen vaatii suuria maa-aloja ja hävittää luonnollisesti altaan monimuotoista luontoa. Enää ei riitä, että rakentamisessa mietitään vähähiilisyyttä, vaan sen vaikutukset olisi otettava huomioon laajemmin. Työssä olisi huomioitava koko arvoketju, eli suunnittelu, raaka-aineiden hankinnat, valmistus, kuljetukset, rakentaminen, käyttö, purkaminen ja kierrätys tai loppukäyttö.
Luontokatoa huomioidaan jo joillakin hyvin kiinnostavilla ratkaisuilla, kuten eliöiden siirroilla pois työmaiden alta ekosysteemihotelleihin tai rakentamalla ekologisia siltoja ja yhteyksiä. Maanottokohteita ennallistetaan ja hoidetaan tavoitteellisesti. Rakentamisessa luontokatoon puututaan myös kiertotalouden ratkaisuilla, materiaalihukan pienentämisellä, vähähiilisillä ratkaisuilla, kemikaalien käsittelyn hyvillä käytännöillä sekä vieraslajien leviämistä ehkäisevillä toimenpiteillä.
Betonin merkityksestä rakentamisessa ja ilmastossa on keskusteltu jo pitkään. Sementin valmistus aiheuttaa 5-8 prosenttia maailman hiilijalanjäljestä. Sen ilmastovaikutusten vähentäminen vaikuttaa positiivisesti myös luontokatoon. Kiertotalouden avulla rakentaminen vie tulevaisuudessa paljon vähemmän tilaa kuin lineaarisen mallin mukaan tehden.
Erilaisilla hankkeilla voidaan estää luontokatoa
Muita luontokadon kannalta erityisen merkittäviä toimialoja ovat tekstiili- ja metsäsektori. Näissäkin kiertotalouden oppien hyödyntäminen korjaa tilannetta.
Luontokatoa estetään tehokkaasti esimerkiksi lisäämällä suojelualueiden määrää. Jo heikentyneitä elinympäristöjä voidaan taas ennallistaa. Suomessa monimuotoisuutta lisätään esimerkiksi kunnostamalla vesistöjä ja perinnebiotooppeja, vapauttamalla jokia vaelluskaloille ja ennallistamalla soita.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen muilla tavoin
Vaikka yrityksen toiminnalla ei olisikaan suoraa, näkyvää vaikutusta luontokatoon, välillisiä vaikutuksia on aina. Siksipä jokaisen yrityksen olisi hyvä käyttää hetki sen miettimiseen, miten monimuotoisuutta voitaisiin tukea. Suomalainen lähiluontokin tarvitsee apua: erityisesti metsät, suot, niityt ja virtavedet ovat hyviä kohteita avustettavaksi. Välillä luontokatoa ehkäisevät asiat ovat niin pieniä, ettei niihin välttämättä kiinnitä edes huomiota. Yrityksen nurmikon voi muuttaa niityksi, virkistyspäiviin voi liittää suojelutyötä tai antaa joululahjaksi työntekijöille palan suota.
Entäpä voisiko vanhanaikaista liikelahjakulttuuria muuttaa? Kuka oikeasti tarvitsee yrityksen logoilla varustettuja lippalakkeja tai muuta tavaraa? Luonnonvarojen ylikulutus nimittäin kytkeytyy tiukasti luontokatoon ja jokainen ostettu tavara on pois luonnonvaroista.
Isoilla toimialoilla, kuten maataloudella ja rakentamisella vaikutus on kaikista näkyvin. Maatalouden muutos pohjoisessa näkyy myös globaalisti, sillä viljelyyn tarvittava maaperä vähenee sen myötä muuallakin maailmassa. Luontokatoa ehkäisevillä kiertotalousratkaisuilla on lisäksi vaikutusta kasvihuonepäästöihin, eikä näitä kahta kannata eritellä toisistaan liiaksi. Jokaisen yrityksen on hyvä tunnistaa ja raportoida omat luontoriskinsä ja – vaikutuksensa sekä asettaa tavoitteita toiminnalleen. Hyvistä tuloksista kannattaa myös viestiä ulospäin ja kannustaa muitakin luontokadon ehkäisyyn.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.sitra.fi/julkaisut/tackling-root-causes/
https://www.bsag.fi/uudistava-viljely/
https://betoni.com/lehti/2023/05/29/biodiversiteetti-on-seuraava-iso-haaste-rakennusalalle/
https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/
https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/
YK:n kestävän kehityksen päätavoitteita (Sustainable Development Goals, SDG) on yhteensä 17. Kiertotalous auttaa tavoitteiden, kuten ilmastonmuutoksen hillinnän tai luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, saavuttamisessa. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle, joten ratkaisumme tukevat kehitystä kohti näitä tavoitteita. On kuitenkin yhtä tärkeää miettiä, miten kiertotaloutta toteutetaan. Siirtymä kiertotalouteen ei saa vaikuttaa negatiivisesti SDG-tavoitteiden, kuten eriarvoisuuden vähentäminen tai ihmisarvoisen työn varmistaminen, saavuttamiseen, vaikka se vauhdittaakin esimerkiksi tiettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Remeolla varmistetaankin, että sekä omat tavoitteemme että toimmemme tukevat SDG-tavoitteiden saavuttamista molemmista näkökulmista katsoen. Tuotetaan hyvää ympäristölle, mutta tehdään se tavalla, joka ai aiheuta haittaa, vaan tukee myös muiden tavoitteiden saavuttamista.
Ympäristön kannalta kestävä jätteiden käsittelymme ja kestävämmät käytäntömme toiminnassamme minimoivat toimintamme haitalliset vaikutukset terveyteen ja ympäristöön.
Lue lisää YK:n kestävästä kehityksestä: https://www.un.org/sustainabledevelopment/
Ja suomeksi täältä:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Kuvalähde:https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Tutustu myös Remeon kestävyysohjelmaan: https://remeo.fi/yritys/kestavyysohjelma/
Haku