Toimipisteellämme Ilmajoella syttyi sunnuntaina 22.12. kytöpalo, joka havaittiin klo 7.00. Tilanne on hallinnassa, eikä henkilövahinkoja ole sattunut. Toimipisteellä on aloitettu hakekasan raivaustyöt.
Remeo on toiminut Ilmajoella Lakeuden Etapin vuokralaisena vuoden 2024 alusta alkaen.
Lisätietoja medialle:
Panu Routasalo
toimitusjohtaja
040 8362781
Jouluviikolla ajamme logistiikan reittimme normaalisti maanantaina 23.12. ja perjantaina 27.12.
Mikäli astiatyhjennyksesi osuu pyhäpäivään, emme tyhjennä astiaasi ennen seuraavaa aikataulutettua astiatyhjennystä. Jos sinulla on tarve saada jäteastiasi tyhjennettyä ennen normaalia tyhjennyspäivääsi, niin teethän lisätyhjennystilauksen ajoissa lomakkeemme kautta. Löydät sen täältä.
Lomakkeella voit ilmoittaa toivotun tyhjennyspäivän, mutta huomioithan, että pidätämme oikeuden muuttaa päivää pyhien aikataulujen ja reittien optimoinnin vuoksi.
Huomioithan lomien aiheuttamat erityisaukioloajat myös asiakaspalvelussamme:
Kiitos ymmärryksestä ja joustavuudesta – toivotamme kaikille asiakkaillemme rauhallista joulunaikaa!
Runsaat lumisateet ja vaihtelevat keliolosuhteet ovat vaikuttaneet teiden kuntoon eri puolilla aluettamme. Tästä johtuen jäteastioiden tyhjennykset saattavat viivästyä aikatauluista. Teemme parhaamme tilanteen korjaamiseksi ja pahoittelemme mahdollisia häiriöitä palveluissamme.
Muistutamme samalla, että pihat ja jäteastioiden ympäristöt tulee pitää puhdistettuina lumesta ja jäästä. Tämä varmistaa, että tyhjennykset voidaan suorittaa ajallaan, turvallisesti ja sujuvasti.
Kiitos ymmärryksestänne ja yhteistyöstänne!
Keskitymme tänä perjantaina erityisesti talvikeleillä usein sattuviin tapaturmiin: liukastumisiin. Liukastumista seuraa monesti kaatuminen, josta voi seurata vaikeitakin vammoja. Aloitimme lokakuussa Pysytään pystyssä -kampanjan kuljettajillemme, sillä Remeon kuljettajat nousevat kymmeniä ja jopa satoja kertoja pois autostaan työpäivän aikana ja vierailevat vaihtelevissa asiakaskohteissa. Siksi on ensisijaisen tärkeää tunnistaa vaaran paikat ja osata toimia oikein, oikeanlaista kävelyä ja kaatumista myöten.
Liukastumiset ja kaatumiset koskettavat meitä kaikkia, joten poimi alta vinkit turvalliseen talviliikkumiseen sekä siihen, miten varmistat jokaiselle turvallisen toimintaympäristön.
Näin toimit liukkaalla kelillä:
Näillä toimilla voit tehdä kaikille turvallisen toimintaympäristön:
Talvikelien tullessa kiinteistöhuolto ei välttämättä ehdi aina ajoissa huolehtimaan jätehuollon alueen kunnossapidosta. Jos kuljettajamme ei pääse turvallisesti tyhjentämään astioita, voimme jättää roska-astiat tyhjentämättä työturvallisuuteen vedoten.
Huomio, että erityisesti näissä keliolosuhteissa tien pinnat ovat erityisen vaarallisia:
Teimme joululahjoituksen tänä vuonna lasten hyväksi UNICEF:n kautta🎁
Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti lahjoitimme joululahjarahamme hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna valitsimme kohteeksi tuen Ukrainan lapsille.
Toivotamme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 🎄
Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on käynnistänyt tutkinnan, jonka tarkoituksena on koko toimialan kattava jätevirtojen turvallisuuden hallinta sekä yleisen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy.
Turvallisuustutkinta on käynnistynyt Ruskon kierrätyslaitoksella 5.11.2024 syttyneestä tulipalosta ja teemme yhteistyötä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa, jotta voimme ottaa osaa arvokkaaseen työhön, jota OTKES tekee. On toimialan yhteinen etu, että turvallisuuskäytäntöjä ja toimintatapoja.
”OTKESin tutkimus on hyödyksi koko toimialalle ja näemme tämän hyvänä asiana ja koko alan etuna. Tutkitun tiedon avulla on mahdollista tehdä faktoihin pohjautuvia päätöksiä ja olemme mielellämme mukana kehittämässä koko toimialan käytäntöjä”, Remeon toimitusjohtaja Panu Routasalo kertoo.
”OTKES on tutkinut useita tulipaloja. Nyt aloitettu tutkinta ei niinkään keskity palon tutkintaan. Tutkinnan keskiössä on jätevirtojen turvallisuuden hallinta:erityisesti jätevirtojen logistiikka ja riskienhallinta. Myös viranomaistoiminta tutkitaan”, toteaa tutkinnanjohtaja Timo Naskali OTKESin tiedotteessa.
Lisätietoja medialle:
Panu Routasalo
toimitusjohtaja
040 8362781
Osana jälkiraivaustyötä tyhjennämme kierrätyslaitosaluetta ajamalla materiaalit pois alueelta. Sammutuksessa käytetty vesi on otettu talteen kiinteistömme alueelta, ja se tullaan puhdistamaan ja käsittelemään asianmukaisesti. Yhtiömme on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaisesti, mikä ohjaa toimintaamme kestävän kehityksen ja ympäristövastuun periaatteiden mukaisesti.
Suhtaudumme tulipaloon vakavasti ja arvioimme toimintaamme kriittisesti erityisesti turvallisuuden ja johtamisen osalta. Olemme ryhtyneet välittömiin toimiin tapahtuneen johdosta. Näitä toimia ovat muun muassa:
Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on käynnistänyt tutkinnan, jonka tarkoituksena on koko toimialan kattava jätevirtojen turvallisuuden hallinta ja yleisen turvallisuuden parantaminen sekä uusien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy. Teemme yhteistyötä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa, jotta voimme ottaa osaa arvokkaaseen työhön, jota OTKES tekee koko alan turvallisuuskäytäntöjen parantamisessa.
Tulipalosta huolimatta jätehuollon palvelut Tampereen alueella jatkuvat keskeytyksettä. Olemme järjestäneet vaihtoehtoiset kanavat kierrätysmateriaalien käsittelyyn, jotta palvelumme eivät tule häiriintymään. Pirkanmaa on Remeolle tärkeä markkina-alue ja selvitämme strategisia vaihtoehtoja toiminnan jatkamisen kannalta.
Lisätietoja medialle:
Panu Routasalo
toimitusjohtaja
040 8362781
Alankomaiden tavoitteena on elää täysin kiertotalouden periaatteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä, joten Suomella on hyvä kilpakumppani. Hieman yllättäen seuraavaksi edistyneimmät maat kiertotaloudessa ovat Ranska ja Italia. Ranskassa on esimerkiksi kiellettyä hävittää myymättä jääneitä tavaroita – mistä moni muukin maa voisi ottaa oppia. SER-tuotteiden on oltava korjattavissa. Lainsäädännöllä ohjataan muutenkin tiukasti kehitystä lineaarisesta taloudesta kohti kiertotaloutta.
Italia taas on sisällyttänyt esimerkiksi budjettilakiinsa keinoja, joilla sitoudutaan Green Deal-sopimukseen. Toisaalta toisten lähteiden mukaan UK ja Saksa ovat myös pitkällä kiertotaloudessa. Ongelmana on, että tutkimuksissa ei oteta huomioon kaikkia asioita, jotka ovat merkittäviä kiertotalouden osalta, kuten maiden jätemääriä.
Yhdeksän eri indikaattoria mittaavat kiertotalouden toteutumista Suomessa. Näitä ovat kotimainen materiaalien kulutus, kotimainen raaka-aineiden kulutus, resurssituottavuus, materiaalien kiertotalousaste, kiertotalousalojen liikevaihto ja yritysten määrä, ekoinnovaatiot, kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat, yhdyskunta-, pakkaus- ja rakennusjätteen määrä ja kierrätysaste sekä kuluttajien ja yritysten asenteita kartoittava kiertotalousbarometri.
On todettu, että nämä mittarit eivät olet riittäviä oikeiden lukujen saamiseen. Toisaalta niiden avulla päästään alkuun seurannassa ja mittareita myös kehitetään jatkuvasti. Jotta tiedettäisiin, missä kiertotalouden kanssa mennään, on oltava selkeät ja monipuoliset mittauskeinot.
Mitä indikaattorit sitten kertovat Suomen tilanteesta? Kehitys on ollut hidasta ja kirimistä riittää vuoteen 2035. Esimerkiksi kotimainen materiaalien kulutus ei ole juurikaan vähentynyt vuodesta 2015, joka on asetettu tavoitetasoksi. Kotimainen materiaalien kulutus tarkoittaa kotimaan luonnosta käyttöön otettuja materiaaleja sekä kotimaahan tuotuja ja täältä vietyjä raaka-aineita ja tuotteita. Lisäksi Suomen materiaalien kiertotalousaste on huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampi – käytämme siis liian vähän kierrätysmateriaaleja.
Kiertotalouden toimialalla liikevaihto on kasvanut, mutta yrityksiä on yhä vähän. Yhdyskuntajätteen kierrätys on pudonnut – jostain syystä kierrätyksen mallimaassa käytäntö on vieläkin hankalaa. Toisaalta Suomi on onnistunut parantamaan rakennus- ja pakkausjätteen kierrätystä. Myös ekoinnovaatioiden kehittämisessä olemme Euroopan huippuja. Ekoinnovaatiolla tarkoitetaan ideaa, joka vähentää ympäristöön kohdistuvia paineita, kasvattaa ympäristön resilienssiä tai edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Tätä mitataan erityisen ekoinnovaatioindeksin avulla.
Kiertotalouden edistymisen seuranta on tärkeää, että näemme käytännössä missä mennään. Hieno tavoite olla Euroopan johtavia kiertotalousmaita ei auta, jos emme katso, mitä on saatu aikaan tai mikä on seuraava etappi. Yritystenkin olisi hyvä käydä vuosittain läpi, mitä toimia kiertotalouden hyväksi on tehty. Tosiasia on, että tällä hetkellä kiertotalous ei etene sitä vauhtia, mitä sen pitäisi. Se pitäisi nostaa hallituksen kärkihankkeeksi ja Suomen yhteiseksi päämääräksi.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Kun tarkoituksena on keskustella vaarallisista jätteistä, Remeon tuotantopäällikkö Cai Aller on juuri oikea henkilö siihen. Hänellä kun on kunnioitettava 30 vuoden kokemus jätemaailmasta. Tuotantopäällikkö kertoo aloittaneensa työt aikoinaan kuljettajana: ”Aluksi meillä oli vain yksi mies ja yksi auto. Toiminta on kasvanut aika paljon niistä ajoista.”
Vaarallisia jätteitä syntyy useilla eri toimialoilla
Vaarallisten jätteiden vastaanotto on yksi osa ympäristöhuoltopalveluita. Yritysasiakkaita ovat esimerkiksi autojen korjaus ja huolto, terveydenhuoltoala, kirjapainot, tutkimus, teollisuus, kaivosala ja kemianteollisuus. Jätteitä ei kuitenkaan juurikaan käsitellä itse. ”Tuomme vaaralliset jätteet yritysasiakkailta toimipisteisiimme pakattavaksi ja eteenpäin toimitettavaksi. Osa niistä poltetaan erityisissä polttolaitoksissa korkeissa lämpötiloissa, osa puhdistetaan ja kierrätetään takaisin markkinoille”, Aller kertoo.
Jätejakeista esimerkiksi käytetty voiteluöljy päätyy usein uudelleenkäyttöön. Samoin jäähdytinneste puhdistetaan ja kierrätetään. Autoista saadaan talteen romuakkuja, ja lyijy sekä hapot käsitellään. Radioaktiivista jätettä tai räjähteitä Remeo ei ota kuljetusautojen kyytiin.
Talon toinen tuotantopäällikkö, Keijo Toikka, vastaa nestemäisistä vaarallisista jätteistä Juvanmalmin ja Ruskon toimipisteissä. Ainoastaan Juvanmalmilla käsitellään itse vaarallisia jätteitä. ”Meille tulee sadevesikaivojätteitä sekä jätteitä öljynerotuskaivoista. Puhdistamme vesiä, joissa on pieniä määriä öljyjä. Öljy toimitetaan sitten eteenpäin poltettavaksi”, Toikka sanoo.
Tarkkuutta vaativaa työtä
Vaarallisten jätteiden käsittely ja kuljetus ei ole huithapelien hommaa. ”Tässä tarvitaan enemmän harkintaa kuin riskinottoa, työ vaatii huolellisuutta ja työturvallisuutta”, Cai korostaa. Lainsäädäntö ohjaa tarkkaan jätteiden käsittelyä. Kirjanpito tehdään viimeisen päälle ja kaikki kirjataan kilon tarkkuudella ylös. ”Kyllä tämä on tarkempaa työtä kuin tavallisten jätteiden käsittely”, tuotantopäällikkö myöntää. Digitalisointi on muuttanut alaa ja käytössä on nykyään esimerkiksi sähköiset siirtoasiakirjat. EU:n siirtorekisteriin kirjataan tieto siitä, mitä kuljetetaan, mistä mihin ja kuinka paljon. Asiakkaille raportoidaan tarkasti kaikki tiedot.
”Asiakkaille tärkeää on hinta ja kierrätettävyys”, Cai miettii. Toiminta on hyvin läpinäkyvää ja sitä ohjaavat laki ja erilaiset asetukset. Uusin muutos lainsäädännössä tapahtui syyskuussa ja se koskee vaarallisten aineiden kuljetusta. Yritysten, jotka kuljettavat tai pakkaavat vaarallisia jätteitä, on nimettävä toimintaan turvallisuusneuvonantaja (TNA). Tämä seuraa ja ohjaa vaarallisten jätteiden kuljetusta.
Tulevaisuudessa Remeolla alkaa keruu ja pakkaus maakunnittain. Yksiköt hoitavat sitten itse vaaralliset jätteet eteenpäin. Jatkossakin työ tehdään huolellisuus ja työturvallisuus edellä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Vuodelle 2023 olemme asettaneet konkreettiseksi tavoitteeksi nostaa kuljettajien rullauksen 10 prosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa 10 prosenttia pienempää polttoaineen kulutusta, joka näkyy suurin piirtein samansuuruisena päästöjen vähentymisenä. Rullauksella tarkoitetaan sitä, kun ajoneuvo rullaa vaihde vapaalla.
Päästövähennysten lisäksi rullaus säästää autoa, sillä rajujen jarrutusten määrä vähenee ja renkaat eivät kulu yhtä nopeasti. Tämä näkyy ennen pitkään kaluston korjaustarpeiden vähentymisenä ja sitäkin kautta säästämme luonnonvaroja. Puhumattakaan tietenkin rullauksen vaikutuksesta turvalliseen ja taloudelliseen ajotapaan ja sen vaikutuksesta liikenteeseen ja jalankulkijoihin.
Päästöjä säästävä ajotapa on ollut erityisfokuksessa Remeolla keväästä 2022, mutta sitä on toki seurattu jo ennen tätä. Keväästä 2022 alkaen Remeon keskimääräinen rullausprosentti on noussut ja kehitys on jatkuvasti menossa oikeaan suuntaan. Syksyyn 2023 mennessä parhaat kuljettajat ovat rullaamalla saavuttaneet jopa 30 prosentin rullauslukemia. 30 prosenttia on erinomainen luku, mutta merkittävään polttoainesäästöön päästään jo 15 prosentin rullauksella.
Erityismaininnan hyvästä rullauskehityksestä saa Lahden yksikkömme, jossa jatkuvaa nousua on nähty joka kuukausi ja heinäkuussa koko yksikön rullauslukema oli 10,1%.
Lahden rullauksen kehitys on ollut esimerkillistä.
Mihin muuhun panostamme päästöjen vähentämiseksi?
Remeolla otettiin käyttöön kesän 2023 aikana Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen vaihtolava-auto. Tulevaisuuden investointina olemme tilanneet sähköisen pakkaavan jäteauton, joka tullessaan meille tulee olemaan Suomen modernein. Sähköautojen jatkuvan kehityksen ansiosta autossa tulee olemaan uusinta teknologiaa hydrauliikan ohjaukseen, mikä vähentää virrankulutusta. Markkinalla oleviin jäteautoihin verrattuna uutena kätevänä ominaisuutena voimme seurata jäteauton käyttämää virrankulutusta laajemmin, jotta tiedämme paljonko auto kuluttaa sähköä ja osaamme optimoida auton akkukapasiteetin oikein.
Keräämällä käyttökokemuksia sähkökäyttöisestä jäteautosta saamme arvokasta tietoa ja kehitysideoita siitä, miten ja mihin sähkökäyttöistä kalustoa parhaiten käytetään. Sähkökäyttöisen kaluston kehitystä odotellessa olemme keskittyneet kaluston hankinnassa siihen, että uudet dieselkäyttöiset autot ovat vähäpäästöisempiä, kuin aikaisempi kalustomme.
Vaihtoehtoisena käyttövoimana on myös kaasuautot, joita Remeolla on kalustossaan jo viisi prosenttia. Näissä hyödynnetään uusiutuvaa biokaasua.
Remeolla tehdään jatkuvasti reititysten kehittämistä, jotta voimme tyhjentää mahdollisimman monta keräilyvälinettä ajettua kilometriä kohden. Kuljetuksia optimoidaan myös eri toimipisteiden välillä, jotta saamme mahdollisimman suuret kuormapainot sekä voimme hyödyntää meno-paluukuljetuksia. Molemmilla toimenpiteillä pyrimme pienentämään CO2-päästöjä suhteessa kuljetettuihin tonneihin.
Reitityksen optimoinnilla pystymme vähentämään ajettuja kilometrejä jopa yli 10%.
Keräämällä tietoa polttoaineen kulutuksesta, ajoneuvojen kunnosta sekä kuljettajan ajotavasta pystymme katsomaan toimintaamme dataan ja tuloksiin pohjautuen ja siten vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Mikä Mapon? Mapon on kalustonhallinnan edelläkävijä ja tarjoaa kalustonhallintaratkaisuja paikannuksesta aina reittioptimointiin, polttoaine-, lämpötila- ja ajotapaseurantaan, alkolukkoihin ja kaluston kamerajärjestelmiin saakka.
Mapon toteuttaa kaluston polttoaineseurantaa hyödyntämällä yhdistelmiä telematiikkaratkaisuista, joita ovat mm. telemetrialaitteet, polttoainetason anturit, polttoainetankin älylukot ja kalustonhallintaohjelmisto. Näiden laitteistojen avulla ajoneuvoista saadaan reaaliaikaista tietoa, kuten polttoainetaso, tankkaustapahtumat, polttoaineenkulutus ja ajotapa. Helppokäyttöisen käyttöjärjestelmän ansiosta työnjohdon on helppo tehdä tietoon perustuvia päätöksiä minimoidakseen päästöjä ja optimoidakseen polttoainetaloutta Integraatioiden avulla tiedot voidaan viedä myös muihin järjestelmiin hyödynnettäväksi.
Kuljettajien ajotapaseuranta puolestaan tarjoaa tarkkaa tietoa ajokäyttäytymisestä. Ajotapa-analyysi sisältää muun muassa tiedot ekonopeuksista, rullausprosenteista sekä rajuista kiihdytyksistä ja jarrutuksista. Näiden tietojen perusteella kuljettajia voidaan kouluttaa ajamaan taloudellisemmin ja ekologisemmin.
“Tärkeimmät ominaisuudet Remeolle ovat olleet ajotapa- ja polttoaineseuranta sekä ajotavan kehityksen mukanaan tuomat CO2-säästöt. Järjestelmämme totta kai kehittyy jatkuvasti asiakkaita kuunnellen, ja Remeo onkin vuosien varrella ottanut käyttöön myös uusia ominaisuuksia, kuten alkolukkointegraation.” Sales Director Kaj Eklöf Maponilta kertoo.
Remeo ja Mapon ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2018. Remeon Head of Fleet Juho Annala on tyytyväinen yhteistyöhön ja Maponin käyttöön Remeon arjessa. ”Maponin avulla voimme pisteyttää kuljettajan ajotapaa perustuen mm. rullaukseen sekä vähentää pisteitä mahdollisista ylinopeuksista. Tämä data toimii hyvin pohjana kuljettajien kanssa käytäville keskusteluille, jossa voimme näyttää kuljettajan onnistumiset ja palautteet.” Juho kertookin, että moni kuljettaja ottaa tämän positiivisena haasteena.
”Datan ja rullauksen myötä tankkausväli on harventunut 2 päivästä 3 päivään ja työ sujuu edelleen yhtä sujuvasti”, kuljettajamme Kirkkonummelta kertoo.
“Yhteistyön aloittaminen Remeon kanssa vuonna 2018 oli oikein mielekästä järjestelmällisen projektisuunnitelman ja selkeän vastuunjaon vuoksi. Remeolla oli heti alkuvaiheesta asti halua ja kiinnostusta kehittää Maponin kalustonhallinnan kokonaisuutta vastaamaan mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan ja tavoitteitaan, ja me Maponilla olemme tietenkin pyrkineet tukemaan heidän visiotaan parhaamme mukaan. Monet alusta asti mukana olleet ihmiset ovat edelleen mukana projektissa, ja yhteistyö on jatkunut hyvin. On hienoa nähdä, kuinka molemminpuolinen sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön ja kehittämiseen on kantanut hedelmää.” summaa Maponin Chief Operating Officer Antti Korhonen.
Lue lisää Maponista täältä: mapon.fi
Haku