Jätelakiuudistuksen yleiset kysymykset ja vastaukset

Jätelaki muuttui kesällä 2021 ja 2022. Uusi jäteasetus astui voimaan loppuvuodesta 2021. Merkittävimmät muutokset liittyvät jätteiden erilliskeräysvelvoitteisiin, sekä kuntien vastuuseen järjestää erilliskerättävän jätteen kuljetus kiinteistöiltä. Lisäksi tuli voimaan uusia vaatimuksia siirtoasiakirjojen laatimiselle ja eri toimijoiden kirjanpitovelvollisuuteen liittyen.

Jatkossa kunta kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen erilliskeräysvelvoitteiden (määritelty jäteasetuksessa tai kunnan jätehuoltomääräyksissä) piiriin kuuluvilta kiinteistöiltä kaikkialla Suomessa. Muussa tapauksessa asuinkiinteistön haltija voi tilata erilliskeräyksen kiinteistöltään yksityiseltä jätekuljetusyritykseltä. Kunta voi myös päättää, että asuinkiinteistön haltija voi järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.

Asuinkiinteistöjen erilliskeräysvelvoitteet on asetuksessa rajattu pääasiallisesti taajamiin ja vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältäviin kiinteistöihin. Näissä kohteissa tulee järjestää lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräys. Lisäksi tulee kerätä erikseen muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, sekä muu pienikokoinen metallijäte ja mahdollisuuksien mukaan muu pienikokoinen muovijäte. Yritysten on järjestettävä erilliskeräysvelvoitteiden piiriin kuuluvilla kiinteistöillään kiinteistökohtainen yhdyskuntajätteen (lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte, muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte ja muu pienikokoinen metallijäte) erilliskeräys, mikäli toiminnassa syntyy jätettä laissa määritellyt vähimmäismäärät. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen erilliskeräyksen järjestää kunta. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön ja kierrätetään valtakunnallisesti 55 % 2025, 60 % 2030 ja 65 % 2035 alkuun mennessä.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tai päätoteuttajan tai urakoitsijan on järjestettävä työmaan jätehuolto siten, että mahdollisimman suuri osa (vähintään 70 %) rakennus- ja purkujätteestä (pois lukien maa- ja kiviainesjätteet tai vaaralliset jätteet) voidaan etusijajärjestyksen mukaisesti valmistella uudelleenkäyttöön, kierrättää tai hyödyntää materiaalina esimerkiksi maarakentamisessa. Jätteiden hyödyntäminen energiana tai polttoaineiden valmistamisessa ei ole jätelain mukaista kierrättämistä tai materiaalina hyödyntämistä. Erilliskeräys on järjestettävä vähintään seuraaville jätteille: betoni, tiili, kivennäislaatat ja keramiikka, bitumi ja kattohuopa, kipsi, kyllästämätön puu, metalli, lasi, muovi, paperi ja kartonki, mineraalivillaeriste, asfaltti ja maa- ja kiviaines. Uusina jätelajeina erilliskeräystä velvoitetaan asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle. Osan jätelajeista voi kerätä työmaalla samaan keräysvälineeseen ja toimittaa laitoslajitteluun. Tällöin on varmistettava, että yhteiskeräys ei heikennä jätteiden laatua eikä vähennä mahdollisuuksia uudelleenkäyttöön, kierrätykseen tai muuhun hyödyntämiseen.

Siirtoasiakirjat on laadittava sähköisesti ennen jätteen siirron alkamista. Siirtoasiakirjan luomiselle on asetettu tietyt vähimmäisvaatimukset, kuten vaatimukset siirtoasiakirjojen sisältämille tiedoille ja siirtoasiakirjojen allekirjoittamiselle.

Jätelakiuudistuksen Q&A

Erilliskeräys

Millaisia erilliskeräysvaatimuksia vuonna 2021 ja 2022 jätelakiin tulleet muutokset tuovat tullessaan?

Vastaus:

Taloyhtiöt / asuminen:

Jätteen lajitteluvelvoitteet laajenivat koskemaan taajamassa sijaitsevia taloyhtiöitä, joissa on vähintään viisi asuinhuoneistoa.

• Viimeistään 1.7.2023 tulee näissä kohteissa järjestää lasi-, metalli- ja muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteen erilliskeräys. Lisäksi tulee kerätä erikseen muu pienikokoinen metallijäte ja mahdollisuuksien mukaan muu pienikokoinen muovijäte.
• 7.2022 alkaen on kyseisissä taloyhtiöissä tullut kerätä erikseen muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte.
• Yli 10 000 asukkaan taajamassa kerätään 19.7.2024 lähtien muu biojäte erikseen jokaiselta kiinteistöltä, jossa on vähintään yksi asuinhuoneisto. Erilliskeräystä ei tarvita kiinteistöllä, jonka biojäte käsitellään pienimuotoisesti kiinteistöllä tai lähellä olevalla kiinteistöllä.

Yritykset:

 Lisäksi lajitteluvelvoitteet koskevat nykyään taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevia kiinteistöjä tietyin ehdoin. 1.7.2022 alkaen on yritysten tullut järjestää kiinteistökohtainen yhdyskuntajätteen erilliskeräys seuraavasti

• muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kymmenen kilogrammaa ja sitä ei käsitellä kiinteistöllä pienimuotoisesti
• muovipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kilogrammaa
• paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kilogrammaa
• lasipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kaksi kilogrammaa
• metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos niitä syntyy viikossa yhteensä vähintään kaksi kilogrammaa
• mahdollisuuksien mukaan puutarha- ja puistojäte, tekstiilijäte ja suurikokoiset käytöstä poistetut esineet, sekä muu kuin edellä mainittu muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijäte

Erilliskeräys voidaan järjestää yhteisesti samassa kiinteistössä olevien yritysten kesken.

Rakentaminen / Rakennustyömaat

Myös rakennus- ja purkujätteen erilliskeräystä ja hyödyntämistä tehostetaan. Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä erilliskeräys yhä laajemmalle jätelajimäärälle. Uusina jätelajeina erilliskeräystä velvoitetaan 1.7.2022 lähtien asfaltti-, mineraalivilla- sekä bitumi- ja kattohuopajätteelle.

Kunnan vastuu järjestää keräystä

Jäteasetuksen mukaisesti kunnan tulisi järjestää eräiden sellaisten asumisessa syntyvien jätteiden alueellinen vastaanotto, jotka eivät kuulu kiinteistökohtaisten erilliskeräysvelvoitteiden piiriin. Tällaisia jätteitä ovat asumisessa syntyvä paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja puujäte, ei kuitenkaan pakkausjäte eikä keräyspaperi, joiden alueellisen vastaanoton järjestäminen kuuluu tuottajan vastuulle, eikä pienikokoinen metalli- ja muovijäte. Kunnan tulisi järjestää alueellinen vastaanotto myös asumisessa syntyvälle puutarhajätteelle, tekstiilijätteelle ja suurikokoisille esineille, kuten patjoille ja huonekaluille.

Onko edellä esitetyt jätteen syntymisen vähimmäismäärät kiinteistö- vai yrityskohtaisia?

Vastaus: Esitetyt erilliskeräyksen kg/viikko -rajat ovat kiinteistökohtaisia.

Mikäli esimerkiksi lasi- tai muovijätteen määrä viikossa jää jäteasetuksessa määriteltyjen erilliskeräyksen viikkorajojen alle, niin laitetaanko jätteet vain sekajätteeseen?

Vastaus:

• Jäteasetus velvoittaa järjestämään jätteiden erilliskeräyksen suoraan kiinteistöllä ainoastaan, jos viikoittaiset jätelajikohtaiset kg-rajat ylittyvät tai kiinteistössä sijaitsee vähintään viisi asuinhuoneistoa.
• Velvoitteet lajittelulle suoraan kiinteistöllä koskevat vain tiettyjä jätejakeita. Lisäksi kunnan tai esimerkiksi tuotteen pakkaajan on järjestettävä riittävä määrä alueellisia vastaanottopaikkoja jätelaissa ja -asetuksessa määritellyille jätejakeille.

Yritykset

• Mikäli jätettä syntyy vähemmän kuin minimimäärä, jonka asetus velvoittaa kiinteistöllä lajittelemaan tai syntyvä jäte ei ole lajitteluvelvoitteiden piirissä, ja jätteiden lajittelu ei ole kiinteistöllä helposti järjestettävissä, kannattaa ensisijaisesti kerätä energiajaetta, jonne voi laittaa esimerkiksi muovia ja kartonkia.
• Energiajakeeseen ei saa laittaa esimerkiksi biojätettä, metallia, lasia tai PVC-muovia (tunnus 03).
• Pienet määrät metallia tai lasia voi laittaa sekajätteeseen, jollei niille ole tarjolla erilliskeräyspaikkoja lähellä.
• Suosittelemme kuitenkin järjestämään erilliskeräyksen erityisesti eniten syntyville jätelajeille (vaikka niiden määrät jäisivätkin asetuksen kg-rajojen alle)

Jätehuollon yleiset kysymykset

Yritykseni on vuokralla kiinteistössä, jossa on paljon muitakin yrityksiä. Kenellä on vastuu jätehuollon järjestämisestä ja jätteiden lajittelusta? Jos kiinteistöllä ei lajitella roskia, miten yritykseni pitäisi toimia, jotta toimitaan jätelain mukaisesti?

Vastaus:

• Jätelain mukaan, jätteen haltijan on järjestettävä jätehuolto.
• Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa (jonka toiminnasta jäte syntyy), kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.
• Yleensä jätteen haltija on se, jonka hallussa jäte fyysisesti on, eli tässä tapauksessa teidän yrityksenne.
• Yritys on jätteen haltijana/tuottajana vastuussa siitä, että lajittelee jätteensä ja huolehtii jätehuollosta jätelain mukaisesti.
• Kiinteistön haltijan on järjestettävä jätehuolto, jos jätteen haltija ei huolehdi velvollisuudestaan ja jos kiinteistön haltija on sallinut jätettä tuottavan toiminnan kiinteistöllä tai jätteen tuomisen kiinteistölle.
• Usein vuokrasopimuksessa jo sovitaan, että jätehuollon järjestäminen sisältyy vuokraan. Kannattaa siis tarkistaa oma vuokrasopimus. Jos siinä on sovittu, että vuokraan sisältyy jätehuollon järjestäminen, vuokranantajan tulisi sopimuksen perusteella järjestää tarvittavat keräysastiat ja vastata jätehuollosta aiheutuvista kustannuksista.
• Taloyhtiöissä ja kiinteistöyhtiöissä jätehuolto sisältyy yleensä vastikkeeseen. Mikäli roskia ei lajitella tai kerätä kiinteistöllä jätelain mukaisesti ja tästä on sovittu vuokrasopimuksessa, kannattaa ensin olla yhteydessä kiinteistön haltijaan (vuokranantajaan) tai isännöitsijään.
• Jäteasetuksen 10 §:ssä on esitetty vaatimukset jätteiden keräämiseen liittyen. Jätteen saa keräyksen jälkeen luovuttaa vain vastaanottajalle, jolla on jätelain mukaisesti oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä (esim. jätehuoltorekisteriin hyväksytty jätehuoltoyritys). Jätteen haltijan vastuu jätehuollon järjestämisestä lakkaa ja siirtyy uudelle haltijalle, kun jäte on luovutettu kyseiselle vastaanottajalle.

Jos yrityksen jäteastiat ovat yhteisiä samassa kiinteistössä toimivien muiden yritysten tai esim. talon asukkaiden kanssa, niin kenen tehtävänä on valvoa, että toimitaan jätelain mukaisesti ja esimerkiksi erilliskeräys toteutuu?

Vastaus:

• Jos taloyhtiössä/kiinteistössä on puutteita lajittelussa, esimerkiksi lajittelupisteitä tai jäteastioita ei ole tarpeeksi, jäteastiat ovat täynnä tai jätealue on epäsiisti, tai toiset toimijat lajittelevat puutteellisesti, asiassa kannattaa olla yhteydessä kiinteistöpäällikköön/isännöitsijään/kiinteistön huollosta vastaavaan ja pyytää tätä korjaamaan puutteet, sekä ohjeistamaan asukkaita/yrityksiä toimimaan paremmin.
• Ohjeistuksella ja neuvonnalla päästään yleensä parhaaseen lopputulokseen. Valvovia viranomaisia jätelain mukaan ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset.

Onko jätteen keräykselle asetettu jätelaissa erillisiä vaatimuksia?

Vastaus:

• Jäteasetuksen 10 §:ssä on esitetty vaatimukset jätteiden keräämiseen liittyen. Jätteen luovuttamisesta sen keräyksen jälkeen säädetään jätelain 29 §:ssä.
• Jäteasetuksen mukaisesti jätteen keräyspaikassa tulee muun muassa olla riittävä määrä kerättävälle jätteelle soveltuvia jäteastioita, jotka on merkitty selkeästi (tiedot kerättävästä jätelajista ja keräyksestä vastaavan yrityksen tai yhteisön yhteystiedot).
• Lajitteluohjeet tulee olla selvästi nähtävillä.
• Asetuksen mukaisesti jäteastiat tulee tyhjentää ja puhdistaa riittävän usein.
• Jätteiden keräyspaikan ja sen ympäristön tulee pysyä siistinä ja roskat pitää siivota viivytyksettä. Keräyspaikalle on myös asetettu tietyt tekniset vaatimukset keräyksestä johtuvan terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi.
• Jätettä sen vastaanottopaikkaan toimittavan on lajiteltava jäte oikeisiin astioihin.

Onko jäteastioiden pesusta ohjeistettu jossain tarkemmin ja valvotaanko jäteastioiden puhtautta? Kuka pesujen säännöllistä suorittamista valvoo?

Vastaus:

• Jäteasetuksessa säädetään, että jäteastiat pidetään kunnossa ja puhdistetaan riittävän usein siten, että keräyksestä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
• Lisäksi jäteasetuksessa velvoitetaan, että sekalaisen yhdyskuntajätteen jäteastia on pestävä vähintään kerran vuodessa ja biojäteastia vähintään kaksi kertaa vuodessa.
• Jätteen haltija saa itse päättää, miten pesu suoritetaan.

Jätehuoltoyrityksillä on käytössä kalustoa, jolla jäteastia voidaan pestä astian tyhjennyksen yhteydessä. Tästä tulee kuitenkin sopia jätehuoltoyrityksen kanssa erikseen. Jätehuoltoyritykset myös tarjoavat isompien keräysvälineiden pesupalveluja, jolloin keräysvälineet kuljetetaan erikseen pestäviksi tyhjennyksen jälkeen.

Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset.

Yrityksessämme on ahtaat tilat, miten lajittelu kannattaa järjestää tässä tilanteessa?

Vastaus:

• Jotta lajittelu onnistuisi mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti, tulisi keräysastia sijoittaa aina mahdollisimman lähelle sitä paikkaa, missä jäte syntyy.
• Mitä lähempänä erilliskeräysastiat ovat, sitä helpompi lajitella jätteet niihin.
• Jätteet päätyvät helposti lähimpään esim. sekajäteastiaan, mikäli erilliskeräysastia on liian kaukana.
• Markkinoilta löytyy nykyään monipuolisesti erilaisia astiaratkaisuja pienempiinkin tiloihin (sisätiloihin). Jätemateriaaleja voidaan myös kerätä esimerkiksi keittiössä pienempään sankoon tai astiaan, joka tyhjennetään säännöllisin väliajoin kauempana olevaan suurempaan keräysastiaan.
• Kannattaa myös seurata, mitä jätteitä syntyy eniten, ja varata eniten syntyville jakeille jätteen syntypaikan lähelle isommat ja muille pienemmät astiat.

Minkä kokoisia ovat kierrätysastiat muoville ja muille mahdollisille uusille jätelain mukaan kierrätettäville jätteille?

Vastaus:

• Keräysastiat riippuvat siitä, mitä jätejaetta kerätään.
• Kalvomuoveja esimerkiksi yleensä kerätään säkkeihin, jotka voidaan myös säkkikeräyksen lisäksi paalata paalaimella paikan päällä. Kalvomuovia voidaan noutaa paalattuna tai säkeittäin.
• Muita muovilaatuja ja muita jätelaatuja (esim. pahvia ja metallia) kerätään yleensä puristimella, paalaimella tai jäteastioihin.
• Käytettävä väline riippuu esimerkiksi syntyvän jätteen määrästä tai keräyspaikan tilasta. Jäteastioita on tarjolla aina 140 litrasta aina 30 kuutiometriin saakka.
• Remeo osaa neuvoa, millainen keräysmalli on juuri yrityksellenne sopiva.

Mikä on energiajakeen ja sekajätteen ero?

Vastaus:

• Sekä energiajäte että sekajäte menevät jätteenpolttolaitoksiin polttoon, ja niiden avulla tuotetaan esimerkiksi kaukolämpöä ja sähköä.
• Energiajakeessa on kuitenkin sekajätteeseen verrattuna parempi energia-arvo ja se saadaan hyödynnettyä tehokkaammin energian tuotannossa. Energiajakeeseen laitetaan sekaisin eri jätelajeja, mutta sinne ei saa laittaa esimerkiksi biojätettä, metallia, lasia, keramiikkaa, kiviä, hiekkaa tai muuta maa-ainesta, hygieniatuotteita, PVC-muovia (tunnus 03), tupakantumppeja tai tuhkaa.
• Kerätystä energiajakeesta saadaan vielä lajiteltua laitoksessa tiettyjä materiaaleja erilleen. Remeon laitoksella 30 % energiajätteistä saadaan vielä kierrätettyä materiaaleina eteenpäin.

Sekajäte jää jäljelle, kun syntyvästä jätteestä on lajiteltu erilleen materiaalina kierrätettävät jakeet (esim. pakkausmuovi ja kartonki), energiajäte ja vaaralliset jätteet. Sekajätteeseen kuuluvat esimerkiksi käytetyt hygieniatuotteet, posliini, keramiikka, hehkulamput, PVC-muovi, tuhka (kylmä ja kytemätön tuhka tiiviissä astiassa), tupakantumpit, sekä elintarvikejäämiä sisältävä jäte.

Saako biojätteeseen laittaa edelleen raaka-aineet pakkauksineen vai pitääkö pakkaus erottaa raaka-aineesta?

Vastaus:

• Yritystoiminnassa syntyvää biojätettä voidaan kerätä joko ihan tavallisena biojätteenä (pelkkä ruokajäte, servietit, talous- ja käsipyyhepaperit) tai sitten pakattuna biojätteenä.
• Pakattuun biojätteeseen voi laittaa joko pakattua (elintarvikkeet pakkauksineen) tai pakkaamatonta biojätettä. Muovisia ja kartonkisia pakkauksia ei tarvitse poistaa, mutta lasi- tai kovia metallipakkauksia ei saa pakattuun biojätteeseen laittaa.
• Nesteitä ei saa laittaa biojätteen (pakatun tai tavallisen) sekaan.

Jätehuollon seuranta ja kirjanpito

Milloin jätteistä tulee pitää kirjaa?

Vastaus:

• Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa, mikäli sen toiminnassa syntyy vähintään 100 tonnia jätettä vuodessa tai toiminnassa syntyy vaarallista jätettä tai pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävää jätettä (POP-jäte).
• Lisäksi tulee pitää kirjaa ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisessa toiminnassa syntyvästä jätteestä, sekä tietynlaisessa elintarviketeollisuuden toiminnassa syntyvästä jätteestä. Jäteasetuksessa on määritelty tarkemmin kirjanpitoon liittyvät velvoitteet.

Mikäli ravintola sijaitsee kauppakeskuksessa, jonka toiminnassa syntyy yli 100 tonnia jätettä vuodessa, ja ravintolan jätehuolto hoidetaan kauppakeskuksen yhteisen jätehuollon kautta, pitääkö ravintolan tässäkin tapauksessa punnita omat jätteet erikseen, vaikka kauppakeskus punnitsisi jätteet koko kauppakeskuksen osalta?

Vastaus:

• Jos kauppakeskuksessa syntyy jätettä vähintään 100 tonnia vuodessa, on se velvollinen pitämään kirjaa toiminnassa (kiinteistössä) syntyvistä jätteistä. Kauppakeskus saattaa pitää kirjaa jätteistä, vaikka sitä syntyisi vähemmänkin kuin 100 tonnia vuodessa.
• Edellä mainittu kirjanpito ei kuitenkaan vapauta ravintolaa sen velvollisuudesta pitää kirjaa toiminnassaan syntyvän elintarvikejätteen määrästä ja käsittelystä. Kirjanpitovelvollisuus elintarvikejätteestä (koskee laajasti kaikkia elintarvikealan toimijoita, jotka kuuluvat suunnitelmallisen elintarvikevalvonnan piiriin) on eri asia kuin yleinen kirjanpitovelvoite jätteestä.
• Yleinen kirjanpitovelvoite jätteestä (esimerkiksi kun toiminnassa syntyy vähintään 100 tonnia vuodessa jätettä) kattaa myös muut jätteet kuin esimerkiksi biojätteet ja koskee kaikkia toimintoja, ei vain elintarviketeollisuuden toimintaa.
• Elintarvikejätteen kirjanpitovelvollisuus koskee huomattavasti pienempää määrää toimijoita kuin yleinen kirjanpitovelvollisuus. Vaikka jätteet toimitetaankin kauppakeskuksen jätepisteeseen, tulee elintarviketeollisuuden toimijan, eli ravintolan, pitää omaa kirjanpitoa toiminnassaan syntyvistä jätteistä.

Kenelle jätelaissa ja -asetuksessa velvoitetut seurantatiedot toimitetaan?

Vastaus:

Tiedot toimitetaan valvontaviranomaiselle. Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset. Tiedot on toimitettava valvontaviranomaisen tietojärjestelmään tai valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Muovit

Lajitellaanko muovit muovilajeittain vai kaikki sekaisin?

Vastaus:

1.7.2022 tuli voimaan erilliskeräysvelvoite myös yritystoiminnasta syntyvälle muovipakkausjätteelle. Lainsäädäntö velvoittaa keräämään erikseen muovipakkaukset, mikäli muovipakkausjätettä syntyy vähintään 5 kg viikossa. Muovipakkaukset tulee lajitella erikseen muovilaaduittain (esim. kalvomuovi (LDPE), kanisterit (HDPE) ja ämpärit (PP)), mikäli yksittäistä pakkauslajia (esim. kanisterit) syntyy suuret määrät. Mikäli toiminnasta syntyy sekalaisesti pieniä määriä erilaisia muovipakkauksia, voidaan ne erilliskerätä sekalaatuisena.

Mitä on kirkas kalvomuovi?

Vastaus:

Kirkkaalla kalvomuovilla tarkoitetaan LD-PE 04 -muovia, joka on yleisin muovi pakkauskalvoissa. Kirkasta kiriste- ja kutistekalvomuovia ovat esimerkiksi kuplamuovi, kutistekalvo sekä elintarvikekelmu. Kirkkaassa kalvomuovissa ei saa olla väripigmenttiä, vaan sen tulee olla väritöntä.

Siirtoasiakirja

Milloin tulisi laatia siirtoasiakirja ja kenen vastuulla sen laatiminen on?

Vastaus:

Siirtoasiakirja laaditaan seuraavista jätteistä:

• vaarallinen jäte,
• pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävä jäte eli POP-jäte,
• saostus- ja umpisäiliöliete,
• hiekan- ja rasvanerotuskaivojen liete,
• pilaantunut maa-aines ja
• muu rakennus- ja purkujäte kuin pilaantumaton maa-aines.

Siirtoasiakirjan laatimisesta vastaa ennen jätteen siirron aloittamista jätteen haltija (jätteen tuottaja, kiinteistön haltija tai muu, jonka hallussa jäte on) tai mikäli jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettaja jätteen haltijan sijasta. Erillisellä sopimuksella voidaan sopia, että Remeo laatii siirtoasiakirjan jätteen haltijan puolesta. Jätteen haltija on kuitenkin tällaisessakin tapauksessa viime kädessä vastuussa jätteen haltijaan kohdistuvista lain velvoitteista.

Mitä uusia tietoja jäteasetus velvoittaa siirtoasiakirjaan sisällytettävän?

Vastaus:

1.9.2022 lähtien tulee siirtoasiakirjaan sisällyttää seuraavat uudet tiedot (vanhojen tietojen lisäksi):

• yritys- ja yhteisötunnus,
• jätteen tyyppi,
• toiminta, jossa jäte on syntynyt,
• mahdollisuuksien mukaan ajoneuvon rekisteritunnus,
• jätteen käsittelytapa toimituspaikassa,
• sekä POP- jätteestä ja jäteöljystä tietyt vaaditut tarkentavat tiedot.

1.1.2023 lähtien tulee siirtoasiakirjaan sisällyttää myös tietyt vaaditut tarkentavat tiedot koskien saostus- ja umpisäiliölietettä.

Mitä vaatimuksia siirtoasiakirjan laatimiselle on asetettu jätelaissa? Millaisia muita vaatimuksia siirtoasiakirjoihin liittyy?

Vastaus:

Siirtoasiakirja on laadittava sähköisenä ja siinä olevien tietojen on oltava koneluettavassa muodossa. Siirtoasiakirja voidaan laatia paperisena asiakirjana vain, jos sähköisen asiakirjan laatimiselle ei ole edellytyksiä (hyvin perustellusta syystä). Tässä tapauksessa kaikkien siirtoon osallistuvien on vastaanotettava ja käsiteltävä myös paperinen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjaan tehtävät muutokset on voitava havaita jälkikäteen ja muutokset on tehtävä niin, etteivät alkuperäiset tiedot häviä. Siirtoasiakirjan on oltava luettavissa jätteen siirron aikana ja siinä olevien tietojen on oltava saatavissa kaikille siirtoon osallistuville. Siirtoasiakirja tulee tarvittaessa pystyä esittämään jätteen siirron aikana valvovalle viranomaiselle.

Jätelain mukaisesti jätteen haltijan on vahvistettava siirtoasiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuus, jätteen kuljettajan jätteen kuljetettavaksi ottaminen ja vastaanottajan jätteen vastaanotto (lisäksi vastaanotetun jätteen määrä) sähköisellä allekirjoituksella, sähköisellä leimalla tai muulla luotettavalla sähköisellä todentamismenetelmällä. Todentamismenetelmän tulee yksilöidä allekirjoittajansa henkilö- tai organisaatiotasolla. Jätteen haltija voi myös valtuuttaa erillisellä sopimuksella jätteen kuljettajan vahvistamaan tietojen oikeellisuus puolestaan. Jätteenhaltija aina viime kädessä vastaa tietojen oikeellisuudesta, myös jos tietoja on muutettu siirtoasiakirjan laatimisen jälkeen.

Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirjan tiedot kolmen vuoden ajan siirron päättymisestä. Jätteen haltija tai vastaanottaja voi sopia Remeon kanssa siirtoasiakirjojen säilytyksestä näiden puolesta. Jos jäte on noudettu kotitaloudesta, jätteen kuljettaja huolehtii tietojen säilyttämisestä. Siirtoasiakirjan laatineen jätteen haltijan tai jätteen kuljettajan on huolehdittava siirtoasiakirjan tietojen toimittamisesta SYKE:n ylläpitämään rekisteriin sille varatussa ajassa. Tietojen toimittamisesta SIIRTO-rekisteriin voidaan sopia Remeon kanssa.

Siirrämme laitostemme välillä pieniä määriä rakennus- ja purkujätettä, tarvitseeko jätteen kuljetuksesta laatia siirtoasiakirja?

Vastaus:

Siirtoasiakirjavelvoitetta ei ole rajattu jätemäärän mukaan, vaan siirtoasiakirja tulee laatia aina, kun kuljetetaan jätelaissa määriteltyjä jätejakeita. Saman yrityksen eri toimipaikkojen välillä tapahtuvissa kuljetuksissa (esimerkiksi esikäsittelylaitokselta käsittelylaitokselle) on oltava siirtoasiakirja.

Onko rakentamis- ja purkamistoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet siirtoasiakirjavelvoitteen alaisia rakennus- ja purkujätteitä?

Vastaus:

Muu rakennus- ja purkujäte ei sisällä rakentamis- ja purkamistoiminnassa syntyviä yhdyskuntajätteitä eikä erilliskerättyjä pakkausjätteitä. Kokonaisuus pitää sisällään jäteasetuksen jäteluettelon pääluokan 17 jätteet (pois lukien pilaantumattomat maa-ainekset). Rakentamis- ja purkutoiminnassa syntyvien yhdyskuntajätteiden tai erilliskerättyjen pakkausjätteiden kuljetuksista ei siis tarvitse laatia siirtoasiakirjaa.