Varautuminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on jätehuoltotoimijoille lainsäädännöllinen velvoite. Korkea toimintavarmuus on erityisen tärkeää tällaisilla aloilla, joilla pidetään yllä yhteiskunnan toimivuutta. On myös toki osa hyvää asiakaspalvelua, että toiminta jatkuu parhaalla mahdollisella tavalla olosuhteista huolimatta.
Kun kriisi sattuu kohdalle, nopea toiminta on tärkeää. Myös tilanteen laajenemiseen ja pitkittymiseen täytyy valmistautua. Kriisinhallinnassa on erilaisia valmiustasoja riippuen tilanteen vakavuudesta. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että suuntaa ei voi ennustaa.
Kriisit vaikuttavat jätehuoltoon eri tavoilla. Pandemia paitsi osittain lisäsi jätteen määrää, joissain kohteissa myös vähensi sitä. Jätehuollon työntekijöitä oli pois töistä ja yritykset taiteilivat turvallisuuden kanssa. Erilaisten keräyspisteiden valvontaa ja ylimääräistä siivousta jouduttiin lisäämään. Erityisesti muovi-, pakkaus ja kertakäyttöjätteen määrä kasvoi pandemian aikana. Jätehuoltoa täytyi suunnitella ja ajoittaa uudelleen. Huomio kiertotalouden edistämisestä siirtyi koronan aikana tyhjennyksistä huolehtimiseen, joka vei enemmän aikaa kuin ennen. Jätemääriä ja niiden muutoksia kun on vaikea arvioida.
Venäjän käynnistämä sota on taas vaikuttanut polttoaineiden ja raaka-aineiden hintaan. Se näkyy suoraan jätehuollossa tarvittavassa kalustossa sekä materiaaleissa. Vaikkapa muovin hinta on noussut, mikä voisi myös pitkällä aikavälillä edistää kierrätysmuovin käyttöä. Suurimpia haasteita on kohonneet polttoainekulut, mikä vaikeuttaa jätteenkuljettajien liiketoimintaa. Toimintojen hinnat on usein sidottu sopimuksiin tietyiksi ajoiksi, eikä niissä ole huomioitu yhtäkkisiä hinnankorotuksia. Toisaalta taas sähkökatkoksilta on vältytty, mutta niitäkin varten pitää olla toimintasuunnitelma olemassa.
Kriisi voisi lisäksi olla vaikkapa iso ympäristövahinko, johon jätealan pitää myös varautua. Häiriötilanteissa on huomioitava koko toimitusketju, eli keräys, kuljetus, vastaanotto, jätteiden varastointi ja käsittely, tietojärjestelmät sekä viestintä. Jos jätehuolto jostain syystä lakkaisi toimimasta, vaikutukset näkyisivät pian kaupoissa, sairaaloissa ja jopa energiantuotannossa asti. Kuvat kaduille kertyvistä jätekasoista ovatkin tuttuja ulkomailta, mutta Suomessa tämä ei ole kovin äkkiä uhkana. Syynä jo sekin, että keräämme jätteet astioihin, eikä viikottain kadulta tapahtuvaa keräystä ole. Suomessa kuitenkin tuotetaan enemmän jätettä kuin EU:ssa keskimäärin, joten käytännössä työtäkin on enemmän.
Kriisi opettaa myös paikallisen toiminnan tärkeyden. Jätealalla joudutaan miettimään, miten jätteet voisi käsitellä mahdollisimman pitkälle kotimaassa – niin kuin olisi toki hyvä tehdä muutenkin kuin kriisitilanteessa. Materiaalien kierrätys ei ainakaan toistaiseksi onnistu pelkästään Suomessa ja toisaalta vaikkapa kierrätysmuovin markkinat toimivat eurooppalaisella yhteispelillä. Toivottavasti erilaiset kriisit ovat kuitenkin edes hieman hillineet jätteiden kuljetusta kaukomaihin, jolloin käsittelyn valvontakin on läpinäkyvämpää.
Koronapandemian alkaessa Suomen hallitus nimitti jätehuollon kriittiseksi alaksi. Sen toimintavarmuuteen keskityttiin siis vahvasti. Jätehuolto suojelee ihmisten ja ympäristön terveyttä ja sen jatkuminen keskeytyksettä on siksi tärkeää. Myös Remeolla on mietitty erilaisia skenaarioita ja valmiudet vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin ovat hyvät. Korona oli hyvä esimerkki ajasta, jolloin Remeo sopeutti toimintaansa äkisti muuttuneisiin olosuhteisiin. Pandemian aika näyttikin, että jätehuolto saadaan toimimaan sujuvasti haastavinakin aikoina.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatehuolto_toiminut_hairiotilanteissakin(62783)
https://jatehuoltoyhdistys.fi/gallup-miten-korona-on-vaikuttanut-jatehuoltoalaan/
https://jatehuoltoyhdistys.fi/turvaa-jatehuoltoon/
https://aviisi.etappi.com/artikkeli/etusivu-2-2020/korona-nosti-esiin-yhteiskunnan-perusrakenteiden-tarkeyden/
https://www.uusiouutiset.fi/venajan-sota-iskee-myos-suomalaiseen-jatehuoltoon-polttoaineen-hintashokki-uhkaa-vakavasti-jatteenkuljetusyrityksia/
https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/files/51126db08bc0f8b641314bc07ec0914b908a0361/varautusmisopas-ja-tehuoltotoimijoille-2021.pdf
https://remeo.fi/remeo-varautuu-koronavirusepidemiaan-monin-tavoin/
https://remeo.fi/jatehuolto-on-maaritelty-kriittiseksi-alaksi/
https://remeo.fi/remeo-palvelee-koronavirusepidemian-aikanakin/
Remeo ja aikakautemme ympäristöhaasteet? Kiertotalous tarjoaa työkalut ja ratkaisut kolmeen aikakautemme suureen ympäristöhaasteeseen: ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja luonnonvarojen ylikulutukseen. Tämän takia tavoittelemme Suomessa siirtymistä kiertotalouteen nykyisen talousmallimme sijasta vuoteen 2035 mennessä. Kotimaan neitseellisten raaka-aineiden kokonaiskulutus tulisi 2035 mennessä saada vuoden 2015 tasolle. Materiaalien kiertotalousasteen tulisi samanaikaisesti kaksinkertaistua. Remeon liiketoiminta perustuu kiertotaloudelle ja on siis aivan ytimessä suurten ympäristöhaasteiden ratkaisemisessa.
Remeo ja ilmastonmuutoksen hillintä? Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Useat yritykset ja kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta jo paljon ennen vuotta 2035. Vähentämällä neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, voidaan pienentää merkittävästi globaaleja ja Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Remeon missio on vähentää Suomen ja kumppaneidensa hiilidioksidipäästöjä kierrätysastetta nostamalla.
Remeo tukee hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista kahdesta näkökulmasta:
Remeo tekee jo nyt päästömielessä lähes 60-kertaisesti enemmän hyvää, kuin aiheuttaa vaikutuksia ympäristölle. Haluamme asettaa riman tätäkin korkeammalle!
Remeo ja luontokadon sekä luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttäminen? Kulutamme tällä hetkellä lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja ja useat materiaalit käytetään Euroopassa vain kerran. Samalla luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennätystahtia. Neitseellisten luonnonvarojen käytöllä on vahva suora yhteys luontokatoon ja niiden käytön on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan 2050 mennessä kierrätyksen samalla laahatessa perässä.
Luontokadon pysäyttämisen ja luonnon ennallistamisen osalta olemme vielä alkutaipaleella verrattuna ilmastonmuutoksen hillintään. Toimintaa ohjaavia biodiversiteettitavoitteita ja tavoitteita tukevia toimenpiteitä on esitetty vasta vähän. EU:n tavoitteena kuitenkin on, että Euroopan biologinen monimuotoisuus alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä. Globaalisti on myös todettu tarve yhteiselle Pariisin ilmastosopimuksen kaltaiselle mekanismille hillitsemään luontokatoa.
Materiaalien kierrätystä lisäämällä vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja raaka-aineiden käytöstä luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Remeon ratkaisut ovat siis ytimessä myös näihin haasteisiin vastattaessa ja ratkaisuille on tarvetta.
Tähän mennessä strategiassamme on painotettu vahvasti ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmaa, mutta tunnistamme yhä paremmin roolimme myös luontokadon pysäyttämisessä. Remeon kestävyysohjelmassa olemmekin asettaneet tavoitteeksi, että arvioimme vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen ja tavoittelemme nettopositiivista liiketoimintaa. Haluamme ymmärtää yhä paremmin Remeon toiminnan vaikutukset luonnolle ja sanoittaa tämän myös kumppaneillemme.
Miten Remeo erottautuu ympäristöhaasteiden ratkaisijana? Toimintamme ydinajatus on, että varmistamalla kierrätykseen ohjattavien lajiteltujen jätteiden korkean laadun, saamme uusioraaka-aineet yhä paremmin teollisuuden ja rakentamisen käyttöön. Pelkkä lajittelu ei riitä: lajitelluista jätteistä tulee saada laadukasta kierrätysmateriaalia, jolla on aito jatkokäyttötarkoitus tuotannon raaka-aineena. Remeon visio onkin olla johtava uusiomateriaalien tuottaja. Kierrätysmateriaalikumppaniemme kanssa varmistamme, että käsittelemämme materiaalit vastaavat heidän tiukkoihin laatuvaatimuksiinsa ja todellakin päätyvät uusiksi tuotannon raaka-aineiksi. Innovatiivinen ja Suomessa ainutlaatuinen Vantaan kierrätyslaitoksemme mahdollistaa paremmin laadun varmistamisen, sillä keräämämme tiedon pohjalta todellakin tunnemme siellä käsitellyt jätteet ja niiden laadun. Laadukkaat uusioraaka-aineet korvaavat aidosti neitseellisiä luonnonvaroja ja saavutamme kierrättämisen positiiviset ympäristövaikutukset.
Lisäksi alalla ainutlaatuinen mallimme tarjota asiakkaillemme rinnakkain syntypaikka- ja laitoslajittelua nostaa usein kumppaniemme kokonaiskierrätysastetta, sekä lisää samalla kierrätyksen positiivisia vaikutuksia päästöille ja luonnolle. Vantaan kierrätyslaitoksemme teknologia tunnistaa esimerkiksi muovit ihmissilmää tarkemmin muovilaaduittain ja lajittelee useat sellaisetkin muovit ja pahvit, jotka muutoin päätyisivät energiajakeen joukossa poltettaviksi.
Vain yhteistyöllä kumppaniemme kanssa voimme nostaa kierrätyksen uudelle tasolle ja olla näin osa ympäristöhaasteiden ratkaisua – tehdään se arvojemme mukaisesti yhdessä, rohkeasti ja kestävästi!
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Suomessa vaatimus siitä, että korkkien olisi pysyttävä kiinni juomapulloissa, on herättänyt ihmetystä. Vaikuttaa siltä, kuin direktiivien tekemisessä ei oltaisi tasa-arvoisia: meillä on jo maailman parhaiten toimiva pullonkeräysjärjestelmä, miksi sitä ei ole huomioitu? Toinen mietityttävä asia on se, miksi muita EU-maita ei yksinkertaisesti laiteta käyttämään samanlaista järjestelmää? Alustavien tietojen mukaan panttijärjestelmää ehdotettiin koko alueelle, mutta eteläisen Euroopan maat kieltäytyivät. Kysymys kuuluukin, miksi sitä ei vain määrätä pakolliseksi? Toisaalta Suomen ja muiden Pohjoismaiden poikkeuslupaa direktiivistä ei huomioitu.
Suomen osalta tilanne näytti ensin hankalalta: määräys voisi johtaa jopa siihen, että muovia täytyisi käyttää entistä enemmän jatkossa. Pelättiin myös, että pullotuslinjastot jouduttaisiin uusimaan, koska vanhat linjastot eivät tunnistaisi pulloja, joihin korkit olisivat kiinnitettyinä. Näin Suomi joutuisi käytännössä maksamaan muiden maiden ongelmista.
Huoli on onneksi osoittautunut turhaksi, sillä panimoyhtiöt ovat onnistuneet ratkaisemaan ongelman. Jatkossakaan muovin määrä korkeissa ei lisäänny – tai jos lisääntyy, niin enimmillään gramman kymmenesosia. Myöskään linjastoja, tai pullojen kuljetukseen tarvittavia kennolevyjä ei tarvinnut muuttaa. Erinomainen tuotesuunnittelu pelasti tilanteen. Olennaista on, että kuluttajat ymmärtävät, ettei korkkeja pidä repiä jatkossa irti pulloista. Uudet pullot tulevat kauppoihin jo ennen vuotta 2024.
Jos tilanne kuitenkin onkin Suomen kannalta epäreilu, isossa kuvassa muutos on tarpeen. Euroopan rantojen yleisimpiä roskia nimittäin ovat pullonkorkit. EU:n komissio on nyt ehdottanut pakollista pantillista palautusjärjestelmää muovisille ja alumiinisille juomapulloille. Ehdotus on tällä hetkellä käsiteltävänä, eikä lopullista päätöstä ole vielä tiedossa. EU:n parlamentin ja neuvoston asetuksessa pakkauksista ja pakkausjätteistä kuitenkin selvästi todetaan, että hyvin toimivat palautuspullojärjestelmät takaavat erittäin korkean kierrätysasteen ja niiden olisi oltava pakollisia ainakin kertakäyttöisille muovipulloille ja metallisille tölkeille. Myös lasisille ja uudelleenkäytettäville pulloille panttijärjestelmän käyttöönottoa olisi harkittava.
Koska ympäristöongelmia ei voi rajata vain tiettyjen maiden ongelmaksi, täytyy meidän kaikkien olla ratkaisemassa niitä yhdessä. Ihmisten asettamien lait eivät kuitenkaan ole täydellisiä, vaan vaativat välillä kekseliäisyyttä ja kompromisseja. Suomi voi nyt olla ylpeä paitsi panttijärjestelmästään, myös esimerkillisestä tuotesuunnittelusta. Toivotaan, että muut EU-maat seuraisivat perästä, sillä olisi jo aika saada muovipuollot eteläisenkin Euroopan ojista ja vesistöistä pois.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://ym.fi/tiettyjen-muovituotteiden-ymparistovaikutusten-vahentamista-koskeva-direktiivi-ukk
https://yle.fi/a/74-20005259
https://www.pakkaus.com/usein-kysytyt-kysymykset-sup-direktiivista/
https://environment.ec.europa.eu/publications/proposal-packaging-and-packaging-waste_en
Miksi kestävyysohjelma? Vastuullisuus on Remeon strategian ytimessä. Kestävyysohjelmallamme haluamme varmistaa, että vastuullisuusnäkökulma saa varmasti ansaitsemansa painoarvon kaikessa tekemisessämme.
Kestävät toimintatavat näkyvät yhä vahvemmin osana meidän kaikkien tekemistä sekä yritys- että yksityiselämässä. Vaatimuksia kumpuaa yhä enemmän niin lainsäädännöstä, yhteiskunnan eri osa-alueilta, kuluttajilta, rahoittajilta kuin yrityksiltä itseltään.
Remeon kestävyysohjelman kautta ohjaamme kestävyystyötämme yhtenä kokonaisuutena. Ohjelma kokoaa alleen Remeon vastuullisuuden tavoitteet sekä jo käynnissä olevat ja tulevaisuuden vastuullisuusteot. Ohjelma kiteyttää, mitä kestävyys Remeolla tarkoittaa ja miten me teemme toimia kestävyyden lisäämiseksi.
Kestävyys vai vastuullisuus? Kutsumme ohjelmaamme kestävyysohjelmaksi, sillä se kuvaa paremmin tapaamme nivoa vastuullisuus yhteen arjen kestävän liiketoimintamme kanssa. Vastuullisuustekojemme kivijalka on kestävä talous, joka mahdollistaa kasvumme, panostuksemme ja jatkuvan kehittymisemme yhä vastuullisemmaksi toimijaksi.
Mitä valintoja teimme? Tekemisemme kannalta on tärkeää, että suuntaamme voimavaramme niin omasta kuin sidosryhmiemme näkökulmasta oikeisiin asioihin. Remeon kestävyysohjelmaa rakentaessamme teimme olennaisuusanalyysin, minkä pohjalta valitsimme aihealueet, joihin erityisesti panostamme. Meille olennaista on, että ohjelmalla vastataan asiakkaidemme ja muiden kumppaniemme odotuksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi haluamme varmistaa, että ohjelmassa huomioidaan vaikuttavuudeltaan merkittävimmät osa-alueet – niin ympäristö- ja sosiaalisen vastuun kuin hallintotavankin osalta. Kestävyysohjelma ei kuitenkaan määrittele yksiselitteisesti, mikä kaikki on kestävyyden näkökulmasta tärkeää. Ohjelma suuntaa panostuksiamme erityisesti tiettyihin aihepiireihin, kuitenkaan sulkematta pois, että meillä on useita muitakin tärkeitä kehityskohteita.
Mikä kestävyysohjelma? Remeon ohjelmassa on tunnistettu yhteensä seitsemän eri ympäristövastuun (E), sosiaalisen vastuun (S) ja hallintotavan (G) kestävyysaihetta, joille on muodostettu pitkän aikavälin lupaukset kehityssuunnastamme ja kestävyystyömme tasosta. Lupaukset esitellään tarkemmin verkkosivuillamme. Sisäisesti tekemistämme ohjataan lisäksi kohti haluttua suuntaa tarkemmilla määrällisillä tavoitteilla. Ohjelma sisältää myös konkreettiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Kerromme määrällisistä tavoitteistamme ja vastuullisuustoimistamme tarkemmin tekemisemme edistyessä. Tutustu tarkemmin ohjelman sisältöön täältä.
Mitä seuraavaksi? Ohjelmamme kehittyy jatkuvasti, jotta voimme joustavasti huomioida sen sisällössä mm. muuttuvat markkinat ja lisääntyvät sääntelyn ja sidosryhmiemme vaatimukset tekemisellemme. Remeon kestävyysohjelman tulee kirittää meitä jatkuvasti kohti kestävämpää toimintaa. Seuraamme toimintamme kestävyyttä erilaisin mittarein. Osana ohjelmamme toimeenpanoa kehitämme mittareitamme yhtenäisemmiksi vastaamaan yhä paremmin yleisiä standardeja ja kuvaamaan kestävyystoimiamme. Viestimme määrällisistä tavoitteista ja vastuullisuusteoistamme tekemisemme edetessä.
Vuoden 2023 kestävyystoimemme ovat jo kovassa vauhdissa. Toimista ja saavutetuista tuloksista kerrotaan myöhemmin osana ohjelman raportointia. Määrällisiä tavoitteita tarkennamme jatkuvasti ja haluamme niiden kautta tarjota kumppaneillemme yhä laadukkaampaa vastuullisuustietoa.
”Itselleni on tärkeää, että työskentelen yritykselle, joka asettaa riman korkealle ja on valmis näyttämään suuntaa muillekin. Remeolla pääsen vaikuttamaan siihen, että meillä olisi kestävämpi ympäristö ja planeetta, missä elää. Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että saamme oman toimintamme päästöt ja muut ympäristöhaitat minimoitua. Haluamme myös kirittää kumppaneitamme kunnianhimoisempien kierrätystavoitteiden kautta kohti päästövähennyksiä. Pohdimme tulevaisuudessa yhä enemmän toimintamme luontonäkökulmia. Meille on myös ehdottoman tärkeää taata jokaiselle remeolaiselle turvallinen ja viihtyisä työympäristö. Kestävyysohjelman päällikkönä olen päässyt vaikuttamaan vahvasti ohjelmamme sisältöön ja vastuullisuuden tavoitteisiimme. Haluan kehittää toimintaamme jatkuvasti yhä kestävämmäksi. Parasta on se, että meillä kestävyyttä rakennetaan todellakin yhdessä – kaikki remeolaiset ovat osa kestävyystyötä!” -Kestävyysohjelman päällikkö, Leena-Kaisa Piekkari
Kysymyksiä? Voit olla yhteydessä kestävyysohjelman päällikköön Leena-Kaisaan (leena-kaisa.piekkari@remeo.fi, +358 40 590 8526) tai Remeon markkinointipäällikköön Piiaan (piia.vilja@remeo.fi, +358 44 711 4825).
Suomessa selvänä etunamme on erittäin hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä, joka on lähes kaikkien ulottuvilla. Meillä muovin kierrätyksestä vastaa Rinki Oy, joka toimittaa keräysastioita ympäri Suomea. Niihin kelpaa kaikki pakkausmuovi, mutta eivät esimerkiksi muoviset lelut tai muut tuotteet. Muovinkierrätyksen ongelmakohta onkin likaiset tai sekalaatuiset muovit. Jos tuotteessa on vaikkapa päällekkäin useita eri muovilaatuja, sitä ei voida kierrättää. Samasta syystä myöskään erilaiset muovista valmistetut esineet eivät kelpaa kierrätykseen. Ongelmia on aiheuttanut myös maatalouden likaiset muovit, koska kierrätettävän materiaalin pitäisi olla puhdasta ja tasalaatuista. Maatalousmuovien keräykselle onkin juuri perustettu vapaaehtoinen tuottajayhteisö, jotta pitkäaikainen ongelma saataisiin ratkaistua. Toistaiseksi kaikki haasteellisimmat muovituotteet ovat päätyneet polttoon, mutta paraikaa ratkaisuksi on tulossa kemiallinen kierrätys.
Euroopan tavoitteen mukaisesti muovipakkausten kierrätysastetta pitäisi nostaa 50 % vuoteen 2025 mennessä ja 55 % vuoteen 2030 mennessä. Pelkällä mekaanisella kierrättämisellä emme pääse tähän tavoitteeseen. Kemiallinen kierrätys kuitenkin tasapainottaa tilannetta, sillä siihen kelpaa myös likaiset ja sekalaatuiset muovit. Sen avulla muovista voidaan valmistaa tuotetta, joka vastaa neitseellistä öljyä paremmin kuin granulaatit. Granulaatteja ei myöskään voi hyödyntää lääke- tai ruokapakkauksissa, toisin kuin kemiallisessa kierrätyksessä aikaansaatua lopputuotetta.
Tarkoituksena kuitenkin olisi, että mekaaninen ja kemiallinen kierrätys toimivat rinnakkain. Nykyisillä muovimäärillä – jotka ennusteiden mukaan yhä kasvavat – molempia tapoja tarvitaan, että kierrätysluvut saadaan nousuun. Muovijätteiden lisääntyessä sen käsittely ei ole pysynyt matkassa mukana. Tutkimuksen mukaan kemiallinen kierrätys on kestävä ratkaisu, eikä tuo uusia ympäristöongelmia mukanaan.
Muoviongelmien tulevaisuus koki suuren harppauksen, kun YK:n jäsenmaat aloittivat vuosi sitten neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Se tulee koskemaan muovin koko elinkaarta ja huomioi laajasti ympäristön muovisaastumisen. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jäsenmaiden hyväksyttäväksi 2024.
EU:n SUP-direktiivi astui taas voimaan 2021 ja se säätelee kertakäyttömuovin käyttöä. Direktiivin pitäisi ajan myötä vähentää kertakäyttömuovituotteiden kuluttamista ja päätymistä vesistöihin. Kauppojen hyllyillä onkin jo paljon korvaavia tuotteita, jotka toivottavasti hävitetään oikealla tavalla.
Lisäksi Suomessa pyritään tukemaan kierrätystavoitteiden saavuttamista kotimaisilla laeilla. Esimerkiksi yritykset ovat velvollisia keräämään muovin erikseen, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi kiloa. Kotitalouksien on taas järjestettävä keräys minimissään viiden asunnon yhtiöissä.
Tärkeää on myös pitää mielessä, että pelkkä kierrätys ei ole ratkaisu. Samaan aikaan meidän on kehitettävä vaihtoehtoja muoville materiaalina ja pyrittävä vähentämään sen käyttöä. Ennusteiden mukaan muovintuotanto vähintäänkin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, ja sitä ympäristömme ei kestä. Tuotanto ja käyttö on saatava vähenemään samalla, kun hyödynnämme erilaisia kierrätysratkaisuja monipuolisesti.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-2-2020/kesanvietto-nakyy-itamerella-muoviroskana/
https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan
https://uusiomuovi.fi/tuottajavastuu/tuottajavastuulainsaadanto/sup-lainsaadanto/
Nykypäivän yhteiskunnassa on helppo unohtaa se, että olemme täysin luonnosta riippuvaisia. Kun kaiken saa valmiina kaupan hyllyltä, on vaikea hahmottaa kuinka kaikki raaka-aineet, materiaalit ja ruoka ovat peräisin luonnosta ympärillämme, tai vähän kauempaa. Luontomme on kuitenkin jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Sen monimuotoisuus heikkenee kovaa vauhtia ja maapallon kantokyvyn rajoja on ylitetty useissa eri kohdissa. Onko sillä siis mitään merkitystä, että kierrätämme jätteemme? Riittääkö se muuttamaan maailmaa?
Pelkällä kierrätyksellä emme pötki pitkälle. Siksi Suomessa, ja Remeollakin, puhutaan yhä enemmän kiertotaloudesta. EU:n jätehierarkiankin mukaan ensisijaista on vähentää kulutusta, sitten vasta laittaa raaka-aineet kiertämään. Välillä tuntuu, että ensimmäisen pykälän ohi on hypätty turhan kevyesti. Elämme ristiriitaisessa yhteiskunnassa, jossa toisaalta meille kerrotaan, että ilmastonmuutos on jo täällä, toisaalta kehotetaan kuluttamaan. Netistä voi tilata ihan mitä vain tuotteita ympäri maailmaa ja kauppojen hyllyt tulvivat yltäkylläisesti eri tuotteita.
Tiedämme, että maapallon väestö kasvaa yhä kovaa tahtia ja entistä useampi muuttaa kaupunkiin kuluttamisen ympäristöön. Sen myötä myös jätteen määrän arvioidaan kasvavan jopa 70 % vuoteen 2050 mennessä. Nyt onkin erittäin tärkeää, ettemme päästä näitä materiaalivirtoja valumaan kaatopaikoille ja jokiin, vaan hyödynnämme ne tehokkaan jätteenkäsittelyn ja kiertotalouden avulla. Yhteiskunnan uusiutuminen on onneksi jo alkanut hitaasti ja monissa Euroopan maissa halutaan panostaa yhä enemmän jätehuollon parantamiseen. Toiminta täytyy vain saada kunnolla vauhtiin globaalisti.
Ilman kiertotaloutta ei toisaalta myöskään tule olemaan luonnon monimuotoisuutta. Emme voi tuudittautua pelkästään siihen, että teknologia ratkaisee kaikki ympäristöongelmamme. Meidän on tietoisesti rakennettava kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa ja luovuttava jatkuvan kasvun ihanteestamme. Teoriassa ymmärrämme, että raaka-aineet eivät tule millään riittämään kasvavalle väestölle. Tässä kohtaa kiertotalouden rooli nouseekin vahvasti esiin. Ekologisen jälleenrakennuksen mukaan yhteiskuntamme rakenteiden ja infrastruktuurin on muututtava, jotta luontokato ei mene mahdottomaksi. Luonnonvaroja säästetään materiaalien käyttöä tehostamalla, uudelleenkäytöllä sekä tuotteiden pidemmällä elinkaarella. Kulutuksen vähentäminen on kuitenkin myös välttämätön osa muutosta.
Vuoden 2022 positiivisin uutinen oli ehdottomasti YK:n luontokokouksen tulos. Osapuolet päättivät maailmanlaajuisen 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Jätehuolto ja kiertotalous tukevat myös pitkällä tähtäimellä tätä suojelutavoitetta: mitä vähemmän kulutamme, mitä enemmän kierrätämme ja käytämme samoja raaka-aineita, sitä enemmän koskematonta luontoa meille jää. Suomalainen loistava jätehuoltojärjestelmä ja kehittyvä kiertotalousmalli täytyy saada nyt nopeassa tahdissa maailmanlaajuiseen levitykseen – tukeaksemme YK:n arvokasta päätöstä.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Lähteet:
https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/
https://www.sitra.fi/artikkelit/tassa-ne-ovat-41-kiinnostavaa-kiertotalousyritysta-suomesta/
https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_fi
Yritysasiakaspalvelumme on suljettu perjantaina 10.2.2023. Ammattilaisemme ovat kouluttautumassa. Perjantaina teitä palvelevat tutuissa numeroissa kuluttaja-asiakaspalvelumme asiakasneuvojat. Pahoittelemme teille tästä mahdollisesti aiheutuvaa harmia.
Ennakoithan mikäli tarvitset kiireellisiä tyhjennyksiä. Ei kiireettömissä tapauksissa pyydämme teitä olemaan meihin yhteydessä sähköisten asiointilomakkeiden kautta tai maanantaina 13.2. taas normaalisti puhelimitse.
Vuoden 2022 aikana Remeolla on systematisoitu turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa ja käsittelyä ottamalla käyttöön Falcony -järjestelmä. Järjestelmän avulla turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen, tapaturmien ja ympäristövahinkojen käsittely on aiempaa paremmin hallittavissa ja seurattavissa. Ohjelmiston valinnassa painotetiin helppokäyttöisyyttä ja sitä, että henkilöstö pystyy havainnoinnin lisäksi helposti seuraamaan tekemiensä turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen käsittelyä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmää hyödynnetään paitsi yksittäisten havaintojen tekemiseen, myös mm. toimipisteiden ja asiakaskohteiden turvallisuus- ja ympäristöpuutteiden havainnointiin turvallisuuskierroksien ja kohdekartoitusten avulla. Asiakaskohteissa tehtävien kohdekartoitusten tavoitteena on lisätä niin Remeon henkilöstön kuin asiakaskohteissa jätteiden kanssa työskentelevien turvallisuutta puuttumalla turvallisuuspuutteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Järjestelmän avulla seurataan ja ylläpidetään myös henkilöstön turvallisuusohjeiden noudattamista. Tarvittaessa järjestelmään dokumentoidaan esihenkilön ja työntekijän välinen turvallisuuskeskustelu, joka toimii matalan kynnyksen puuttumismallina turvallisuusohjeiden noudattamisen puutteeseen.
Jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvät tehtävät ovat usein fyysisesti kuormittavia ja pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja niin kuormittavuuden vähentämiseksi kuin turvallisuuden lisäämiseksi. Saatujen turvallisuushavaintojen perusteella käynnistimmekin selvityksen liittyen tavararullakoiden käyttöön pahvin/kartongin keruuastioina. Arvioinnissa ilmeni merkittäviä työturvallisuutta ja -ergonomiaa heikentäviä tekijöitä, mitkä liittyvät siihen, ettei tavararullakko sovellu koneelliseen tyhjentämiseen. Tällaisista rullakoista pahvit/kartongit noukitaan käsin ja heitetään jäteautoon nippu kerrallaan. Kuormittavuuden kannalta ongelmallista ovat toistuva kumartuminen alas yhdistettynä kiertyneeseen pahvien heittoasentoon ja hartialinjan ylittävään heittolinjaan. Yksittäisenä liikkeenä tämä ei ole vielä erityisen kuormittava, mutta tyhjennettävien rullakoiden määrän ollessa vuosittain yli 3000 kpl (kerrottuna vielä yhden rullakon kohdalla tehtävillä heittoliikkeillä), liittyy työhön lisääntynyt riski tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymisestä. Ergonomiaseikkojen lisäksi rullakot muodostavat vaaraa myös tieliikenteessä, mikäli jätteitä keräävä ajoneuvo on pysäköity ajoväylälle. Rullakoissa ei ole jarruja, joten ne voivat valua ajoväylälle sillä aikaa, kun rullakkoa tyhjennetään. Pahvit ovat myös hankalia käsiteltäviä tuulisella säällä. Heittovaiheessa tuuli voi tarttua pahveihin, jolloin ne voivat lentää esim. ajoväylällä ajavan ajoneuvon tuulilasiin. Muutos on aloitettu kaupallisista asiakkaista ja pyritään ulottamaan myös kunnallisiin toimijoihin.
Huono työergonomia
Rullakoiden vaihtaminen keräysastioihin tai koneellisesti tyhjennettäviin rullakoihin on työergonomian ja -kuormittavuuden kannalta merkittävä positiivinen muutos. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi muutos on tuonut tyhjennykseen merkittävän säästön ajallisesti, sillä keräysastian tyhjentäminen on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun tyhjennystä eikä ympäristön siivoamista pudonneista pahveista tarvitse tehdä enää käsin.
Lue lisää työturvallisuudestamme täältä.
Vaasan alueella jäteastioiden tyhjennyksissä on pieniä viivästyksiä henkilöstön sairaslomista johtuen. Kerättävien jätteiden kohdalla on parin päivän viivästyksiä ja kaivoasiakkaiden kohdalla jono on 1-2 viikkoa. Kuromme tilannetta kiinni parhaamme mukaan uudelleen järjestelemällä tyhjennysreittejä ja teemme tyhjennyksiä ylitöinä, jotta tilanne saadaan hallintaan.
Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja olemme pahoillamme tilanteen aiheuttamista myöhästymisistä!
Suomen jätemäärät ovat olleet pienessä kasvussa lähivuosina, mutta suurista luvuista ei ole kyse. Vuonna 2020 jätemäärä on kuitenkin ollut Suomessa korkeimmillaan. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2017–2020 – mikä tarkoittaa kotitalouksista, kaupoista, teollisuudesta ja palvelualalta kertyvää jätettä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden olikin lähes 600 kg. Tämä luku ylittää EU:n keskiarvon. Toisaalta tilastot eivät ole täysin yhteneväisiä joka maassa.
Jos jätemäärä on noussut, samaa ei voi sanoa kierrätyksestä: yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä luvun pitäisi kuitenkin olla vähintään 55 %. Kun kaatopaikkakielto astui voimaan 2016, yhä suurempi osa jätteestä on mennyt energiahyödynnykseen. Materiaalihyödynnys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka se oli ensisijainen päämäärä. Sen sijaan biojätteen ja muovin erilliskeräys on parantunut.
Eniten Suomessa kertyy jätettä kuitenkin kaivosteollisuudesta. Toisena on rakentaminen. Yrityspuolella materiaalihyödyntäminen on hitaasti lisääntynyt, mineraalijätteitä lukuun ottamatta. Erityisesti rakentamisen jätemäärät seuraavat suhdanteita: jos yleinen taloustilanne on hyvä, rakennetaan enemmän ja näin jätettäkin syntyy enemmän. Rakennusalan kierrätystavoite, 70 % on taas osoittautunut haasteelliseksi. Se oli tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2020, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut.
Jätehuollon haasteena on ollut ja on yhä kierrätyksen lisääminen. Suomi on maa, jossa on erittäin hyvin toimiva jätteenkäsittely, mutta se ei näytä suuresti edistävän kierrätysintoa. Yleisesti ajatellaan, että maailman jäteongelmat ratkaistaan hyvillä jätteenkäsittelylaitoksilla, mutta sen lisäksi täytyisi saada ihmiset osallistumaan lajitteluun. Kierrätystavoitteet kasvavat, mutta käytäntö laahaa perässä. Suomen jätemäärä on myös EU:n suurimpia väkilukuun suhteutettuna.
Kuten todettua, rakennusjätteen määrä on kytköksissä talouskehitykseen, mutta samoin on yhdyskuntajätteen laita. Toistaiseksi emme ole onnistuneet eriyttämään talouskasvua ja jätteen syntyä toisistaan. Kiertotalous pyrkii kuitenkin siihenkin, että toimintaa ei tarvitsisi pienentää jätemäärien vähentämiseksi. Lähivuodet näyttävät, onnistuuko tämä kunnianhimoinen suunnitelma.
Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com
Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/
https://ym.fi/jatesaadospaketti
https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_fi.pdf
https://lassikko.lt.fi/onko-rakennusjatteen-kierratystavoite-mahdollista-saavuttaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup
https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/valtsu-4.3-d
Haku