Skip to content

Tyhjennysreitin optimointi Vantaalla lehtien ja mainoksien osalta 26.9.2022

Remeon vastuullisuustavoitteiden mukaan pyrimme vähentämään ajoissamme CO2 päästöjä. Tämän tavoitteen mukaan olemme optimoineet Vantaalla lehdet & mainokset tyhjennysreittejä. Uusien reittien myötä joidenkin asiakkaiden tyhjennyspäivä voi muuttua, mutta muutokset ovat todella pieniä, eli yksi tyhjennyspäivä suuntaan tai toiseen. Optimaaliset reitit astuvat voimaan maanantaina 26.9.2022.

Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!

Remeo sitoutuu Rakentamisen muovit Green Deal -sopimukseen

Rakentamisen muovit Green Deal -sopimus

Sopimuksen tavoitteena on:

Rakentamisen muovit Green Deal -sopimuksen tarkoitus

Green Deal -sopimuksen tarkoitus on vauhdittaa rakentamisen muovien kiertotaloutta. Sopimus julkistettiin ympäristöministeriön sekä rakennus- ja teollisuuden alan eri toimijoiden toimesta allekirjoitettuna joulukuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Alkuvaiheessa sopimus kattaa rakentamisen toimitusketjun ja rakentamisen kalvomuovit, lähinnä rakennustuotteiden pakkaamiseen ja sisällä tapahtuvaan suojaamiseen käytettävät muovit, joita kertyy volyymiltään eniten uudis- ja korjausrakentamisen työmailta.

Vuosien 2021 ja 2022 aikana tietoa kerätään kalvomuovien erilliskeräyksen, kulutuksen, uusiokäytön, kierrätyksen valmistelun ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien määristä sekä osuuksista, minkä pohjalta asetetaan kunnianhimoiset määrälliset tavoitteet vuosille 2024-2027 kalvomuovien erilliskeräykselle, uudelleenkäytön ja kierrätysen valmisteluille, kulutuksen vähentämiselle ja kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien osuuksille.

Tutustu tarkemmin sopimukseen tästä.

Konkreettinen toimi kohti valtion hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteita

Suomen tavoite on olla kiertotalouden edelläkävijämaa vuonna 2025 ja hiilineutraali vuonna 2035. Tavotteiden saavuttamiseksi kaikkien sektoreiden tulee tehdä nopeita ja merkittäviä toimia ja sen vuoksi Rakentamisen muovit Green Deal -sopimus tulee vaikuttamaan kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lue lisää Rakentamisen muovit Green Deal -sopimuksesta Sitoumus 2050 -sivustolta.

Lappeenranta – Suursäkkejä syyssiivoukseen

Suursäkkejä Lappeenrannassa

Remeo tarjoaa tänä syksynä vaivatonta suursäkkipalvelua kiinteistöille. Suursäkit ovat ahkerille siivoojille oiva apu lehtien, risujen ja puutarhajätteiden keräämiseen ja poiskuljetukseen.

Hinta 54€/säkki (sis. alv). Lisäsäkin hinta 23€/säkki.
Tarjous koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat 10 kilometrin säteellä Lappeenrannan keskustasta.

Kampanjan tilaukset tehdään asiakaspalveluumme 14.9. mennessä. Suursäkit toimitamme kiinteistöille 15.9.-30.9. ja kuljetamme pois 24.10-4.11.

Tilaa ja kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse 010 5400 ja sähköpostitse yksityisasiakkaat@remeo.fi

Mainitse tilauksen yhteydessä: Suursäkki22

Lue lisää tuotteestamme:

https://remeo.fi/tuotteet/kerayssakit/

Kiertotaloutta Futucast-podcast jaksossa. Kuuntele materiaalien kierrätettävyydestä ja Suomen kierrätysasteesta

Kuuntele jakso:

Kuuntele jakso Spotifyssä täältä.

Materiaalien kierrätettävyys

Pakkausteollisuudessa on ollut lähivuosina paljon keskustelua siitä, voisiko pahvi- ja kartonkipakkauksia kierrättää samalla tavalla kuin panttipulloja Suomessa. Panttipullot on valmistettu muovista, jonka hyvä puoli on se, että se kestää kierrätystä. Toinen kierrätystä kestävä materiaali on metalli, joka on myös arvokas materiaali. Pahvi puolestaan ei ole niin kestävää, ja esimerkiksi biojäte huonontaa pahvin kierrätettävyyttä.

Uusiomateriaalin laadulla on suuri merkitys siihen, että päätyykö materiaali teollisuuden käyttöön.  Me olemme varmistaneet teknologian avulla sen, että Remeon materiaali on puhdasta, ja se on heti teollisuuden käytettävissä. Kaupoissa nähtävät muovipussit ovat hyvä esimerkki huonolaatuisesta uusioraaka-aineesta. Muovipussit ovat harmaita, sillä ne on tehty huonolaatuisesta kierrätysmuovista.

Uusia insentiivejä tarvitaan, jotta toimijat haluavat investoida teknologiaan ja uusiin ratkaisuihin kierrätyksen kiihdyttämiseksi. Tällainen insentiivi voisi olla esimerkiksi alennetut jätemaksut kuluttajille. Jätejakeiden erilliskeräys vähentää tyhjennyskertoja, jolloin myös jätekustannukset laskevat. Tämän lisäksi kierrätyksen tueksi jätejakeille tulisi kehittää uusia insentiivejä, jotta kierrätys tehostuisi. Biojätteestä tuotetaan jo biokaasua, mutta voisiko tulevaisuudessa biopolttoaineen käyttö olla kannattavampaa kuin dieselin tai bensan?

Biokaasu auto

Jätehuolto ilmastonmuutoksen ehkäisijänä

Kierrätys on yksi helppo ja konkreettinen ratkaisu hiilidioksidipäästöjen alenemiseen.  Yleinen kysymys, jota kuulemme on: ”Miksi minä lajittelisin, koska kaikki jätteet menevät samaan paikkaan tai samaan autoon?” Tämä ajatus on ymmärrettävä, mutta se ei pidä paikkaansa. Meillä Remeolla on monilokeroisia keräysautoja, joissa on neljä eri säiliötä eri jätejakeille. Jätteet kierrätetään omina jätejakeinaan ja monilokerojärjestelmän avulla olemme tehostaneet ajoreittejämme. Kunnallisille toimijoille tarjoamme jäteastioita, joissa on neljä eri lokeroa eri jätejakeille.

Jätteitä kuljetetaan ulkomaille muun muassa sen vuoksi, että Suomessa ei ole tarpeeksi osaavia toimijoita esimerkiksi vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Ongelmana on myös jätteenkäsittelykapasiteetin rajallisuus. Muovinkäsittelykapasiteettia ei ole tarpeeksi, ja yhdyskuntajätteelle on kysyntää ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa. Jätteiden tulisi kuitenkin jäädä Suomeen, sillä meidän tulisi investoida kotimaahan ja käsitellä jätteet täällä, sillä jäte on arvokasta raaka-ainetta. Suomessa saatamme nähdä uutisotsikoissa puhuttavan ympäristörikoksista, kun jätteitä kuljetetaan ulkomaille. Todellisuudessa jätteet viedään ulkomaille käsittelyyn. Remeolla suuren vaikutuksen jätteidenkäsittelykapasiteettiin on tehnyt moderni kierrätyslaitoksemme Vantaalla. Sen avulla olemme voineet vähentää jätteen vientiä maan rajojen ulkopuolelle. Laitoksen logistisen sijainnin avulla pääkaupunkiseudulla toteutamme edelleen kiertotalousajattelun mukaista syntypaikkalajittelua.

Kiertotalous

Kierrätysasteet Euroopassa

Suomen kierrätysaste (42 %) verrattuna Eurooppaan saattaa tilastojen valossa näyttää huonolta. Kokemuksemme mukaan Saksaan, Englantiin ja Sveitsiin verrattuna Suomessa ollaan hyvällä mallilla. Maiden välillä on eroja mitä ja miten dataa mitataan. Suurin ero mittauksessa on se, että käytännössä monissa muissa maissa, kun jäte viedään kierrätyslaitokselle, se lasketaan suoraan kierrätetyksi, huomioimatta siitä syntyvän raaka-aineen loppukäyttöä. Meillä kierrätysasteeseen huomioidaan raaka-aineen hyödynnettävyys. Esimerkiksi Saksassa uudehko laitos on reguloitu 55 %, vaikka heillä olisi kapasiteettia suurempaankin kierrätysasteeseen. Regulaation vuoksi heillä ei ole taloudellista insentiiviä nostaa kierrätysastettaan.

Polttolaitoskapasiteetti on suuri Ruotsissa. Ruotsissa on ollut kunnallinen jätteiden keräys jo pitkään ennen Suomea. Viimeisen kahden vuoden aikana, kun uutta jätelakia on valmisteltu, olemme selvittäneet, mistä positiivisista asioista voisimme ottaa mallia muilta mailta. Tällä hetkellä Ruotsi on menossa päinvastaiseen suuntaan, eli vähentää kunnallista jätteenkäsittelyä. Jätteet nähdään siellä energian raaka-aineena, meillä taas polttolaitoksella päästään vain eroon jätteestä. Tämänlaiset asiat ohjaavat vahvasti kierrätysasteita ja niissä ilmeneviä eroja maiden välillä.

Loppupeleissä kiertokulun pyörän sulkee loppukäyttäjä. Nykypäivänä se näyttää kuitenkin hyvältä Suomessakin, sillä useiden materiaalien uudelleenkäyttöä mietitään jo prosessin alkuvaiheessa, esimerkiksi rakennusteollisuudessa mietitään sementin korvaamista. Suomessakin tehdään uusia ja hyviä innovaatioita tälläkin hetkellä. Me toivoisimme enemmän yhteistyötä eri materiaalien jatkokäsittelyyn ja -käyttöön, sillä silloin niille syntyy tarvetta. Neitseellinen raaka-aine on vielä liian halpaa, mutta esimerkiksi brändäämällä kierrätetystä materiaalista tuotettuja hyödykkeitä, voidaan edesauttaa kuluttajien ja yritysten päätöksentekoa kestävämpiin valintoihin. Teknologia ei poista yksilön vastuuta, mutta se voi auttaa meitä.

 

Kuuntele koko jakso:

Erilliskeräysvelvoite muuttuu – mitä se tarkoittaa?

Jätelain uudistus

Kaikkia EU-maita velvoittava jätelaki uudistui jo heinäkuussa 2021. Jätelain uudistuksen käyttöönottoa ja asetusten soveltamista on porrastettu, ja seuraavaksi on vuorossa erilliskeräysvaatimus.

Jätelain uudistus velvoittaa kierrättämään entistä tehokkaammin yhdyskuntajätettä. Lain tavoitteet on kirjattu jo vuoteen 2035 asti. Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää:

Erilliskeräys pähkinänkuoressa

Yksinkertaistettuna jätelain uudistuksen myötä heinäkuussa 2022, uusi jätelaki velvoittaa jätejakeiden erilliskeräyksen silloin, kun viikkokohtaiset jakeiden painorajat ylittyvät. Aikaisemmin tämä on ollut suositus, mutta heinäkuusta alkaen se ei ole enää vapaaehtoista.

Yrityksissä tulee erilliskerätä biojäte, mikäli sen viikkokohtainen painoraja 10 kg täyttyy. Käytännön arjessa vaatimus täyttyy jo silloin, kun työpaikalla on monta työntekijää, jotka juovat kahvia. Merkittävin erilliskerättävä jätejae on biojäte, mutta sen lisäksi tulee erilliskerätä:

Kierrätys yrityksissä

Nyt viimeistään tulee uusia yrityksen jätehuolto, sillä käytännössä mikään yritys ei jää täysin jätelain uudistuksen ulkopuolelle. Kiertotalouden ammattilaisemme auttaa yrityksiä toteuttamaan ympäristöhuollon ratkaisut, jotka täyttävät erilliskeräysvaatimukset. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Kirjanpito ja raporointi yrityksissä

Myös jätekirjanpito ja raportointi muuttuu uudistuksen myötä. Jatkossa jätteistä on raportoitava tarkemmin, ja niistä on pidettävä kirjaa kun seuraavat ehdot täyttyvät:

Parannetaan yhdessä yrityksesi kierrätystä

Kierrätyksen suunnittelussa kiertotalouden asiantuntijamme suunnittelevat ja räätälöivät jokaisen asiakkaan tarpeisiin ja tiloihin sopivat ympäristöhuollon ratkaisut. Jätehuoltokartoituksessa ja jätehuollon suunnittelussa huomioidaan sen toimivuus ja helppous asiakasyrityksen työntekijöiden ja toiminnan näkökulmasta. Mitä helpompaa kierrätys on, sitä enemmän sitä yleensä tehdään. Yrityksen taukotila on hyvä esimerkki tähän. Jos yrityksen taukotilassa lajittelu toimii hyvin, huolimatta siitä, että siellä voi olla pienet lajittelupisteet, yleensä myös muualla yrityksessä lajittelu toimii hyvin.

Lajittelun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan myös se, että sen tulee olla selkeää ja nopeaa. Remeolla jokaisessa jäteastiassamme on astiatarra, joka kertoo, mille jätejakeelle kyseinen astia on. Astiatarroissa on kuvan lisäksi listattuna mitä astiaan saa ja ei saa laittaa. Astiatarrat helpottavat työntekijöiden lajittelua, sillä niistä voi esimerkiksi nopeasti varmistaa, mihin astiaan jäte tulee lajitella.

Jätehuollon haasteet ja räätälöidyt ratkaisut

Toimivan jätehuollon haasteena voi olla asiakasyritysten tilanpuute. Hyvällä suunnittelulla ja jätehuollon kartoituksella haasteisiin löytyy kuitenkin toimivat ratkaisut jätehuollon tehokkaaseen toimintaan. Asiakaskohtaisesti mietitään esimerkiksi jätejakeiden määrän ja tyhjennystarpeiden mukaan, kuinka pitkä asiakkaan tyhjennysväli on ja kuinka suuria astioita yritys tarvitsee. Remeon erilaiset jäteastioista löytyy jokaiselle asiakkaallemme sopivat tuotteet.

Remeon tarjoamien palveluiden ja tuotteiden lisäksi asiakasyrityksen sisäinen viestintä kierrätyksestä ja yrityksen kierrätysasteesta on tärkeää. Yrityksen tulee perehdyttää työntekijänsä oikeaoppiseen lajitteluun sen onnistumiseksi. Yrityksessä lajittelun tulee olla jokaisen työntekijän arkipäiväinen asia, aina johtoryhmästä alempiin toimihenkilöihin. Yrityksissä tulee myös seurata talon sisäistä kierrätystä, ja tarvittaessa puuttua siihen ja perehdyttää työntekijöitä enemmän. Remeolla me tuotamme räätälöityjä lajittelukoulutuksia asiakkaillemme, mitä kannattaa hyödyntää kierrätyksen perehdytyksessä.

Jätepisteet yrityksissä

Jätehuoltokartoituksen lisäksi tehdään jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman ja kartoituksen tarkoituksena on tehdä kierrätyksestä tehokasta ja esimerkiksi vähentää sekajätteen määrää, sillä sekajätteen määrä Suomessa on vieläkin liian suuri.

Jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan jätepisteiden käytettävyys ja toimivuus. Asiantuntijamme huomioivat muun muassa jätepisteen tai -huoneen merkinnät ja opasteet, kuten ulkopuolella oleva kyltti ja jätepisteen sisällä olevat merkinnät, joissa on lajitteluohjeet jätejakeille. Suunnittelussa huomioidaan asiakkaan tarpeiden mukaan myös astioiden paikat, sillä jätejakeiden tyhjennysrytmi voi vaihdella jakeittain. Usein sekajäte tyhjennetään useammin kuin muut jakeet, joten se sijoitetaan lähelle ovea.

Toimivan kierrätyksen mahdollistamiseksi suunnitelmassa huomioidaan myös logistisia seikkoja. Jätehuoneessa tai -pisteessä tulee olla iso ovi, jonka saa pysymään auki. Kynnyksiä ja portaita ei saa olla jätepisteessä, jotta sen käyttö ja tyhjennys on esteetöntä. Myös liiketunnistimella toimiva valaistus on hyvä ratkaisu yritysten jätepisteissä.

Kierrätys toimitiloissa

Toimitilojen kierrätyspisteet tulee suunnitella hyvin, sillä niissä voi olla usein tilanpuutehaasteita. Toimitilojen jätehuollon suunnittelussa huomioidaan, missä jätettä syntyy ja mihin jäteastiat tulee sijoittaa, jotta kierrätys on tehokasta ja toimivaa. Usein toimitiloissa tällaisia paikkoja ovat taukohuone ja kopiointihuone. Esimerkiksi kopiointihuoneen läheisyyteen sijoitetaan paperinkeräysastia ja tietoturva-astiat luottamuksellisten papereiden oikeanlaiseen hävitykseen.

Toimiva ratkaisu lajittelun edistämiseksi toimitilassa voi olla se, että jätepisteet ovat keskitettyjä eli jätepisteet sijoitellaan sinne, missä jäte syntyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että erillisistä työhuoneista poistetaan omat jäteastiat, jolloin henkilöstön on vietävä jätteensä esimerkiksi taukohuoneen jätepisteeseen.

Kiertotalouden asiantuntijamme auttavat yritysasiakkaitamme jätehuollon edistämisessä erilliskeräysvaatimuksen mukaiseksi. Ota yhteyttä!

Kiertotaloutta Futucast-podcast jaksossa. Kuuntele modernista älyteknologiasta ja kiertotalouden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen

Moderni, älyynpohjautuva jätteenkäsittely teknologia

Me Remeolla olemme jo vuosia sitten lähteneet kehittämään teknologiaa, jossa teoriassa yksi kone lajittelee kaikki jätejakeet. Vuonna 2021 auennut Euroopan modernein kierrätyslaitoksemme lajittelee kaupan ja teollisuuden sekä rakennuksilta ja purusta syntyviä jätteitä. Käytännössä laitoksen teknologia mahdollistaa nyt jo sen, että suurimman osan rakennusjätteestä sekä kaupan ja teollisuuden jätteistä voi laittaa samaan keräysastiaan. Kannustamme aina ensisijaisesti syntypaikkaljitteluun ja kaikkia jätteitä ei kannata lajitella samalle lavalla. Esimerkiksi biojätteen keräämme erikseen, sillä muiden jätteiden seassa se tekee muista jakeista kierrätyskelvottomia.

Kierrätyslaitos

Rakennusjätteet voidaan kerätä melkeinpä poikkeuksetta yhdelle lavalle. Älyteknologia pystyy skannaamaan jätteet, tunnistamaan eri materiaalit ja lajitella ne oikein omiin paikkoihinsa. Kierrätyslaitoksellamme on kaksi pitkää ja suoraa linjastoa, jossa robotit lajittelevat jätteet omiin lokeroihinsa. Käsittelylinjojen alkupäähän kipataan jäte, jonka jälkeen sitä aletaan tunnistamaan eri mekaanisin menetelmin, muun muassa tärisyttämällä ja seulomalla.

Linjaston alkupää valmistelee jätteen siihen, että robottikädet tunnistavat ja lajittelevat jätteet omiin jätejakeisiinsa. Kierrätyslaitoksemme kierrättää jätteet mekaanisesti. Huipputeknologia tunnistaa jätteestä muovit, metallit, puut ja esimerkiksi betonin. Biojätteen määrä tässä on onneksi vähäistä, koska käytännössä se sotkee linjastot ja aiheuttaa sen, että robottien on vaikeampi tunnistaa jätejakeet.

Teknologia perustuu hyvin pitkälti siihen, että esimerkiksi muovit tunnistetaan polymeeritasolla. Se tarkoittaa sitä, että optiset tunnistimet skannaavat muovia valon avulla ja tunnistavat muovien polymeerit niin kutsutun NIR teknologian avulla. Samaa teknologiaa käytetään esimerkiksi pullonpalautuskoneissa, jotka tunnistavat tölkit sekä muovi- ja lasipullot. Ihmiset eivät silmämääräisesti tunnista muovijakeita, mutta teknologian avulla se on vaivatonta.

Jäte on arvokasta uusiomateriaalia

Aikaisemmin jäte on ollut negatiivinen asia, sillä se on ollut kustannus eikä sitä ole haluttu omistaa. Historiallisesti jätteet ovat olleet kunnan omaisuutta, jotta varmistetaan, että jätteet päätyvät kaatopaikalle. Evoluutio on muuttunut ja muuttuu rajua vauhtia, siten että jätteestä tulee – ja on tullut – raaka-aine. Jäte ei ole enää negatiivinen asia, se on vaan hetkellisesti ei hyödynnettävissä oleva materiaali, kunnes joku ottaa sen hyödynnettäväksi. Lähtökohtaisesti kunnilla on ilmastonmuutoksen ja luonnon näkökulmasta intressit huolehtia siitä, että jätteet käsitellään oikein.

Vaikutus ilmastonmuutokseen

Miten kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ja miten kansallisen kierrätysasteen nousu 40 % tarkoittaa käytännössä? Kansallista tarkkaa tietoa ei ole, mutta yksittäisten tutkimusten perusteella puhuttaessa hiilidioksidipäästöistä puhutaan hiilijalanjäljestä eli päästöistä. Sen lisäksi tulisi kuitenkin puhua positiivisesta hiilikädenjäljestä. Korkeasta kierrätysasteesta syntyy valtava hiilikädenjälki. Yksinkertaistettuna materiaalinkierrolla säästetään päästöissä, jolloin hiilikädenjälki kasvaa.

Materiaalinkierron avulla poistuu myös uuden raaka-aineen tuottamisesta syntyvät päästöt.
Monitasoiset muovit on vaikeaa kierrättää, sillä pakkauksissa on päällekkäin erilaisia muovikalvoja, jolloin niiden kierrätettävyys materiaalina on vaikeaa. Muovin ongelmista huolimatta se on muuten huipputuote, sillä muovi on kestävä ja kierrätettävissä oleva materiaali.

Maailmalla muovijäte on suuri ongelma, mutta Suomen tasolla on parempi tilanne. Suomessa toimii se, että suomalaiset ovat pääsääntöisesti vastuullisia ja vastuuntuntoisia, mikä edistää kierrätystä. Sen lisäksi Suomessa on hyvät lähtökohdat kierrätykseen. Teknologia vaatii kalliita investointeja, ja se kehittyy koko ajan. Ongelmaksi voi kuitenkin nousta teknologian kustannus verrattuna käsin tehdyn työn kustannuksiin.

Kuuntele koko jakso:

Kiertotaloutta Futucast-podcast jaksossa. Kuuntele jätehuollosta ja kiertotaloudesta

Remeo tunnetaan jätehuoltoyhtiönä, joka on jo vuosia ollut matkalla kohti kiertotalousyhtiötä. Vuonna 2021 liikevaihtomme oli noin 92 miljoonaa € ja työllistimme noin 400 työntekijää. Ydintoimintaamme kuuluu jätteiden kuljetuksen lisäksi niiden käsittely ja jatkojalostus raaka-aineiksi.

Olemme kehittäneet jo vuosien ajan vaihtoehtoisia teknologisia ratkaisuja uusiomateriaalin tuottamiseksi. Olimme muita edellä jätteenkäsittelyssä, jo ennenkuin laki määräsi, että kaatopaikalle ei saa enää viedä orgaanisia aineksia. Kiertotalouden onneksi regulaatio muuttui 2016, jolloin voimaan tuli määräys ettei jätettä saa enää viedä kaatopaikalle. Siksi jo 12 vuoden ajan kaatopaikkalajittelu on vaihtunut jätteenpolttoon ja luonnollisesti samassa suhteessa kuin kaatopaikalle vienti on vähentynyt, jätteenpoltto puolestaan on noussut. Jätteenpoltto on oiva tapa hyödyntää jäte energiana, mutta kiertotalouden kannalta jäte kannattaa lajitella oikein ja kierrättää uusiomateriaalina.

Kiertotalous

Käytännössä jätehuollon ensimmäinen vaihe on se, että jätteet hyödynnetään energiana, joka on parempi ratkaisu kuin jätteiden kaatopaikalle vienti. Jätteen polttaminen ei kuitenkaan ole varsinaista kierrätystä ja tähän kompastuskiveen Remeo on keskittynyt. Olemme pohtineet, miten esimerkiksi teknologiaa voidaan hyödyntää siten, että kierrätettävyys olisi parempaa ja jo 3–5 vuoden aikana jätteen tunnistamiseen käytetty  teknologia on muodostunut ja kehittynyt.

Nykyään voidaan tunnistaa mitä jaetta jäte sisältää todella tarkasti, joka mahdollistaa hyvän kierrättämisen.  Kuitenkin, jotta kiertotalous toteutuu paremmin, monen eri tahon tulee muuttaa käyttäytymistään ja tehdä muutoksia sen eteen, että materiaalia voidaan kierrättää tehokkaammin. Me Remeolla keskitymme materiaalinkiertoon, mutta yleisesti kiertotaloudessa tulee keskittyä koko ketjuun alkulähteestä asti. Jo valmistavan teollisuuden alkuprosessissa tulee huomioida, miten tuote tai materiaali tullaan kierrättämään, kuinka pitkä sen elinkaari on ja miten se voidaan tulevaisuudessa uusiokäyttää. Lisäksi jokaisen kuluttajan ja yrityksen tulisi välttää jätteen syntymistä jätehierarkian mukaisesti.

Jätehierarkia

Uusi jätelaki astui voimaan vuonna 2021, ja nyt ensimmäisessä siirtymävaiheessa velvoitetaan vähintään viiden asunnon taloyhtiöissä erilliskeräämään biojäte, muovipakkaukset, metalli sekä lasi- ja kartonkipakkaukset. Jätelain uudistus velvoittaa myös yrityksiä erilliskeräämään jätejakeet. Tavoitteena jätelain uudistuksella on se, että vuoteen 2025 mennessä kansallinen kierrätysaste olisi 55 %. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niihin päästään, kunhan sen eteen investoidaan ja tehdään paljon töitä.

Kierrätyksen haasteet

Suomessa eniten jätettä syntyy tilastojen mukaan kaivosteollisuudesta eli kiven louhinnasta. Kuluttajien näkökulmasta eniten syntyy yhdyskuntajätettä, eli kansankielellä kotitalouksissa syntyvää sekajätettä. Monien vuosien ajan sekajätteen kierrätysaste on pysynyt 40 % paikkeilla. Näin alhainen kierrätysaste johtuu siitä, että ihmiset eivät kierrätä jätteitään oikein.

Teknisesti voidaan päästä hyvinkin korkeisiin kierrätysasteisiin, mutta se kuluttaa resursseja ja vaatii käsityötä, lajittelua sekä suunnittelua. Kierrätyksen esteitä voivat olla osaamisen puute ja tekniset haasteet, esimerkiksi tilanpuute. Tähän Remeo on jo vuosia sitten tuonut ratkaisun muun muassa monilokerokeräysvälineellä.

Suurimpia sudenkuoppia kierrätyksessä on biojätteen ja pahvin sekä kartongin heittäminen sekajätteen sekaan. Biojätteen osuus yhdyskuntajätteestä voi olla jopa 40 % ja biojäte tulisi kierrättää omaan astiaansa kierrätysasteen nostamiseksi. Pahvi ja kartonki on puolestaan 15–20 % sekajätteestä.

Jätejakeiden kierrätystä pyritään parantamaan esimerkiksi uuden jätelain avulla, jotta kierrätysasteet saataisiin korkeammiksi. Kierrätyksen tulisi parantua myös siksi, että lajitellessa väärin hukataan arvokasta uusiokäyttömateriaalia, näistä esimerkkinä on kartonki, joka on erinomainen uusiokäyttömateriaali. Biojätteestä puolestaan tuotetaan nykyään biokaasua eri tekniikoilla, mistä voidaan tuottaa lannoitetta.

Kierrätys menee karrikoidusti kaupunkitrendien mukaan. Karkeasti voisi sanoa, että kaupungeissa kierrätetään enemmän ja ollaan edelläkävijöitä verrattuna pienempiin paikkakuntiin. Suurkaupungeissa haasteeksi tulee kuitenkin logistiikka, esimerkiksi suhteessa pienemmät asunnot, joihin vaikeaa saada mahtumaan erilliskeräysastiat. Ratkaisuja ongelmiin kuitenkin löytyy, kuten aluekeräyspisteiden lisääminen. Kierrätys vaatii myös resursseja.

Kuuntele koko jakso kiertoaloudesta Spotifyssä!

Remeo hakee ympäristöluvan kaksinkertaistamista – Vantaalle rakennettu materiaalinkäsittelylaitos on huomattavasti ennakoitua tehokkaampi

Remeon rakentama materiaalinkierrätyslaitos sijaitsee Vantaan Långmossebergenin alueella hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudun suurista materiaalivirroista. Remeon laitos käsittelee rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaaleja. Laitoksen ratkaisuiden ja hyvin pitkälle automatisoidun teknologian ansioista materiaaleista voidaan hyödyntää merkittävästi korkeampi osa, kuin muilla käytössä olevilla ratkaisuilla.

Käsittelylaitoksen käsittelykapasiteetti on suurempi, kuin mitä projektin alussa odotettiin ja siksi Remeo käynnistää prosessin ympäristöluvan volyymien tuplaukseen. Laitoksella on kapasiteettia käsitellä yli 70 % pääkaupunkiseudulla syntyvistä jätteistä, joista merkittävä osa käsitellään nyt muualla Suomessa tai Virossa. Remeon nykyinen ympäristölupa on kuitenkin pienempi, kuin laitoksen todellinen käsittelykapasiteetti.

Tehokas teknologia mahdollistaa käsittelykapasiteetin kasvun

Rakensimme niin tehokkaan laitoksen, että pystymme käsittelemään enemmän materiaalia, kuin etukäteen ennustimme. Tekniset ratkaisumme ovat erittäin korkealla tasolla ja laitoksen käsittelykapasiteetti on niin erinomainen, että voimme käynnistää prosessin tuplata ympäristöluvan mukainen käsittelykapasiteetti ja käsitellä entistä suuremman osan pääkaupunkiseudun jätteistä – arviolta yli 70 %”, Remeon jalostuksen liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo.

Tällä hetkellä ympäristöluvan mukainen sallittu käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä, 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta sekä 50 000 tonnia puuta vuodessa. Uusi, ja ympäristölupaan haettava käsittelykapasiteetti, laitoksella on 250 000 rakennusteollisuuden ja 120 000 tonnia kaupan ja teollisuuden jätteitä. Puulle haetaan kasvua 100 000 tonniin uudessa ympäristöluvassa. Tämä on merkittävä kasvu ja sillä on positiiviset vaikutukset kierrätysasteen nostoon.

Suurempi käsittelykapasiteetti kattaa lähes koko pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelyn

Suurempi jätteenkäsittelykapasiteetti tarkoittaa suurempia käsittelyvolyymejä. Remeo pystyy vastaanottamaan entistä suurempia määriä materiaalia käsittelyyn ja siten laajentamaan palveluita yhä useammalle asiakkaalle.

Remeo tekee konkreettisia tekoja kiertotalouden eteen ja käsittelykapasiteetin kaksinkertaistaminen on esimerkki tästä. Remeon missiona on pyrkiä vähentämään CO2-päästöjä ja pienentämään asiakkaiden hiilijalanjälkeä.

 Laitoksen toiminta tehostuu, mutta käytännön toimintaan ei suuria muutoksia

Ympäristöluvan mukaisen käsittelykapasiteetin kasvattaminen ei muuta laitoksen toiminta-aikoja tai vaikuta merkittävästi laitokselle saapuvaan liikenteeseen.

Käytännön tasolla muutos tehdään laitoksen tehokkuuteen sen toiminta-aikana ja käsiteltävän materiaalin määrään. Remeon kierrätyslaitoksella toimintaan ei kuulu pitkäaikainen tai suuret varastointimäärät, joten ympäristöluvan muutos ei tule vaikuttamaan varastointiin liittyviin lupamääräyksiin.

Logistiikkaan liittyviin lupaehtoihin muutoksen myötä ei tarvitse tehdä muutoksia. Tehokkaalla siirtokuormauksella vältetään liikenteen määrän merkittävä kasvu alueelle.

Datalla tarkkaa tietoa toiminnasta

Remeon materiaalinkierrätyslaitos avattiin virallisesti helmikuussa 2022 elinkeinoministeri Mika Lintilän saattelemana, mutta laitoksella on käsitelty materiaaleja, tehty testejä ja kerätty dataa jo syksystä 2021.

Rakennusjätteen osalta ensimmäisen vuosineljänneksen toteuma on erinomaiset 71,8 %. Kaupan- ja teollisuuden jätteiden osalta tavoite oli 30 % ja Remeon laitos on jo todella lähellä tavoitetta; todellinen lukema ensimmäisen, vielä säätövaiheen, tuotanto kvartaalin osalta on 28,2 %.

Linjastoja hienosäädetään kerätyn datan avulla. Kerätyn tiedon ansiosta käsitelty materiaali ja kierrätysaste saadaan tarkkaan selville. Tämä mahdollistaa sen, että perinteisten pistokokeiden ja arvioiden sijaan Remeo pystyy kertomaan jätteistä, kierrätysasteesta ja uusiomateriaalista laadusta tarkkaa dataa.

Laitos on merkittävä investointi Suomalaiseen kiertotalouteen

Uuden kierrätyslaitoksen teknologisella toteutuksella Remeo auttaa asiakkaitaan vastaamaan lainsäädännön asettamiin kierrätysastetavoitteisiin. Suomen lainsäädäntö on vaatinut vuoden 2020 alusta, että energiaksi polttamisen sijaan rakennusjätteestä täytyy kierrättää materiaalina uusiokäyttöön 70 prosenttia.

Vantaalle rakennettu kierrätyslaitos on yrityksemme historian suurin hanke, ja sillä pyrimme asemoitumaan entistä vankemmin suomalaisen kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotalous vaatii puheiden sijasta tekoja ja tästä syystä emme ole jääneet odottamaan mahdollisia yhteiskunnan tukijärjestelmiä, vaan olemme rohkeasti lähteneet investoimaan tähän asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle merkittävään hankkeeseen. Me uskomme ekonomian ja ekologian kulkevan käsi kädessä”, Remeon toimitusjohtaja Johan Mild sanoo.

Laitoksen ansiosta materiaalien hyödyntäminen on noussut ensimmäistä kertaa huomattavasti suurempaan rooliin energian hyödyntämisen sijaan. Kiertotalousfilosofian mukaisesti kierrätettävien materiaalien käsittely tulee tehdä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Uuden kierrätyslaitoksen sijainti Vantaan Energian ja Remeon muodostamassa kiertotalouskeskittymässä valtaväylien varrella sopii erinomaisesti kiertotalouden mukaiseen ajatteluun.

Remeon laitoshanke on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen, sillä siinä yhdistyvät uusimman teknologian hyödyntäminen sekä kaksi erilaista jätejakeen käsittelylinjastoa integroituina toisiinsa. Laitetoimittajat ovat Stadler ja ZenRobotics Oy. Laitoksen toiminnot tapahtuisivat pääosin sisätiloissa, mikä minimoi toiminnasta aiheutuvat melu-, pöly- tai hajuhaitat.

Katse tulevaisuudessa

Jätteiden polttaminen tulee vähenemään 2030-luvulla ja kiertotalouden ratkaisut tulevat tärkeämmäksi ilmastokriisin kannalta. Remeon laitoksella on varauduttu siihen, että lajiteltavat jätteet tulevat muuttumaan tulevaisuudessa ja laitoksen toimintaan onkin mahdollista tehdä muutoksia käsiteltävien materiaalien osalta.

 

LISÄTIEDOT: Mauri Lielahti, Remeo Oy, liiketoimintajohtaja, puh. 050 598 8158, mauri.lielahti@remeo.fi

Remeo Oy on suomalainen ympäristöhuoltoalan yritys. Yhdessä asiakkaidemme kanssa kehitämme uusia kiertotalouden ratkaisuja, joilla eilisen roskat palautetaan hyötykäyttöön, huomisen raaka-aineiksi. Työllistämme noin 400 ammattilaista 13 paikkakunnalla ja kahdeksassa kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja käsittelevässä laitoksessa. Liikevaihtomme vuonna 2021 oli 92 miljoonaa euroa. remeo.fi

Polttokelpoisen jätteen reittimuutos Turun alueella

Viivettä tyhjennyksissä – pahoittelut häiriöistä!

Monilla alueilla on tällä hetkellä viivettä tyhjennyksissä haastavien keliolosuhteiden vuoksi. Kierrätysastiat ovat jäätyneet maahan ja niiden edessä on paikoin paksua jäätä, mitkä vaikeuttavat tyhjennyksiä. Varmistathan osaltasi, että kierrätysastioille on esteetön pääsy, jotta tyhjennykset onnistuvat.

Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!