Skip to content

Yritysasiakaspalvelumme on suljettu 10.2.2023

Yritysasiakaspalvelumme on suljettu perjantaina 10.2.2023. Ammattilaisemme ovat kouluttautumassa. Perjantaina teitä palvelevat tutuissa numeroissa kuluttaja-asiakaspalvelumme asiakasneuvojat. Pahoittelemme teille tästä mahdollisesti aiheutuvaa harmia.

Ennakoithan mikäli tarvitset kiireellisiä tyhjennyksiä. Ei kiireettömissä tapauksissa pyydämme teitä olemaan meihin yhteydessä sähköisten asiointilomakkeiden kautta tai maanantaina 13.2. taas normaalisti puhelimitse.

Työturvallisuus on meille tärkeää

Vuoden 2022 aikana Remeolla on systematisoitu turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa ja käsittelyä ottamalla käyttöön Falcony -järjestelmä. Järjestelmän avulla turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen, tapaturmien ja ympäristövahinkojen käsittely on aiempaa paremmin hallittavissa ja seurattavissa. Ohjelmiston valinnassa painotetiin helppokäyttöisyyttä ja sitä, että henkilöstö pystyy havainnoinnin lisäksi helposti seuraamaan tekemiensä turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen käsittelyä ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Järjestelmää hyödynnetään paitsi yksittäisten havaintojen tekemiseen, myös mm. toimipisteiden ja asiakaskohteiden turvallisuus- ja ympäristöpuutteiden havainnointiin turvallisuuskierroksien ja kohdekartoitusten avulla. Asiakaskohteissa tehtävien kohdekartoitusten tavoitteena on lisätä niin Remeon henkilöstön kuin asiakaskohteissa jätteiden kanssa työskentelevien turvallisuutta puuttumalla turvallisuuspuutteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Järjestelmän avulla seurataan ja ylläpidetään myös henkilöstön turvallisuusohjeiden noudattamista. Tarvittaessa järjestelmään dokumentoidaan esihenkilön ja työntekijän välinen turvallisuuskeskustelu, joka toimii matalan kynnyksen puuttumismallina turvallisuusohjeiden noudattamisen puutteeseen.

Työturvallisuuden parantaminen konkreettisin teoin

Jäteastioiden tyhjennyksiin liittyvät tehtävät ovat usein fyysisesti kuormittavia ja pyrimme jatkuvasti löytämään keinoja niin kuormittavuuden vähentämiseksi kuin turvallisuuden lisäämiseksi. Saatujen turvallisuushavaintojen perusteella käynnistimmekin selvityksen liittyen tavararullakoiden käyttöön pahvin/kartongin keruuastioina. Arvioinnissa ilmeni merkittäviä työturvallisuutta ja -ergonomiaa heikentäviä tekijöitä, mitkä liittyvät siihen, ettei tavararullakko sovellu koneelliseen tyhjentämiseen. Tällaisista rullakoista pahvit/kartongit noukitaan käsin ja heitetään jäteautoon nippu kerrallaan.  Kuormittavuuden kannalta ongelmallista ovat toistuva kumartuminen alas yhdistettynä kiertyneeseen pahvien heittoasentoon ja hartialinjan ylittävään heittolinjaan.  Yksittäisenä liikkeenä tämä ei ole vielä erityisen kuormittava, mutta tyhjennettävien rullakoiden määrän ollessa vuosittain yli 3000 kpl (kerrottuna vielä yhden rullakon kohdalla tehtävillä heittoliikkeillä), liittyy työhön lisääntynyt riski tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymisestä. Ergonomiaseikkojen lisäksi rullakot muodostavat vaaraa myös tieliikenteessä, mikäli jätteitä keräävä ajoneuvo on pysäköity ajoväylälle. Rullakoissa ei ole jarruja, joten ne voivat valua ajoväylälle sillä aikaa, kun rullakkoa tyhjennetään. Pahvit ovat myös hankalia käsiteltäviä tuulisella säällä. Heittovaiheessa tuuli voi tarttua pahveihin, jolloin ne voivat lentää esim. ajoväylällä ajavan ajoneuvon tuulilasiin. Muutos on aloitettu kaupallisista asiakkaista ja pyritään ulottamaan myös kunnallisiin toimijoihin.

Huono työergonomia

Rullakoiden vaihtaminen keräysastioihin tai koneellisesti tyhjennettäviin rullakoihin on työergonomian ja -kuormittavuuden kannalta merkittävä positiivinen muutos. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi muutos on tuonut tyhjennykseen merkittävän säästön ajallisesti, sillä keräysastian tyhjentäminen on nopeampaa ja tehokkaampaa, kun tyhjennystä eikä ympäristön siivoamista pudonneista pahveista tarvitse tehdä enää käsin.

 

Lue lisää työturvallisuudestamme täältä.

Viivästyksiä Vaasan jäteastia tyhjennyksissä

Vaasan alueella jäteastioiden tyhjennyksissä on pieniä viivästyksiä henkilöstön sairaslomista johtuen. Kerättävien jätteiden kohdalla on parin päivän viivästyksiä ja kaivoasiakkaiden kohdalla jono on 1-2 viikkoa. Kuromme tilannetta kiinni parhaamme mukaan uudelleen järjestelemällä tyhjennysreittejä ja teemme tyhjennyksiä ylitöinä, jotta tilanne saadaan hallintaan.

Kiitämme asiakkaitamme kärsivällisyydestä ja olemme pahoillamme tilanteen aiheuttamista myöhästymisistä!

Jätetilastoja ja kierrätyssuunnitelmia uuden vuoden alkuun

Yhdyskuntajätteen määrä kasvussa

Suomen jätemäärät ovat olleet pienessä kasvussa lähivuosina, mutta suurista luvuista ei ole kyse. Vuonna 2020 jätemäärä on kuitenkin ollut Suomessa korkeimmillaan. Yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut tasaisesti 2017–2020 – mikä tarkoittaa kotitalouksista, kaupoista, teollisuudesta ja palvelualalta kertyvää jätettä. Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden olikin lähes 600 kg. Tämä luku ylittää EU:n keskiarvon. Toisaalta tilastot eivät ole täysin yhteneväisiä joka maassa.

Jos jätemäärä on noussut, samaa ei voi sanoa kierrätyksestä: yhdyskuntajätteestä kierrätettiin vain 42 prosenttia. Vuoteen 2025 mennessä luvun pitäisi kuitenkin olla vähintään 55 %. Kun kaatopaikkakielto astui voimaan 2016, yhä suurempi osa jätteestä on mennyt energiahyödynnykseen. Materiaalihyödynnys ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka se oli ensisijainen päämäärä. Sen sijaan biojätteen ja muovin erilliskeräys on parantunut.

Yritysjätteiden materiaalihyödyntäminen lisääntyy

Eniten Suomessa kertyy jätettä kuitenkin kaivosteollisuudesta. Toisena on rakentaminen. Yrityspuolella materiaalihyödyntäminen on hitaasti lisääntynyt, mineraalijätteitä lukuun ottamatta. Erityisesti rakentamisen jätemäärät seuraavat suhdanteita: jos yleinen taloustilanne on hyvä, rakennetaan enemmän ja näin jätettäkin syntyy enemmän. Rakennusalan kierrätystavoite, 70 % on taas osoittautunut haasteelliseksi. Se oli tarkoitus saavuttaa jo vuonna 2020, mutta ei vielä toistaiseksi ole onnistunut.

Kierrätystavoitteet kasvavat – pysyvätkö yritykset ja kuntien asukkaat perässä?

Jätehuollon haasteena on ollut ja on yhä kierrätyksen lisääminen. Suomi on maa, jossa on erittäin hyvin toimiva jätteenkäsittely, mutta se ei näytä suuresti edistävän kierrätysintoa. Yleisesti ajatellaan, että maailman jäteongelmat ratkaistaan hyvillä jätteenkäsittelylaitoksilla, mutta sen lisäksi täytyisi saada ihmiset osallistumaan lajitteluun. Kierrätystavoitteet kasvavat, mutta käytäntö laahaa perässä. Suomen jätemäärä on myös EU:n suurimpia väkilukuun suhteutettuna.

Kuten todettua, rakennusjätteen määrä on kytköksissä talouskehitykseen, mutta samoin on yhdyskuntajätteen laita. Toistaiseksi emme ole onnistuneet eriyttämään talouskasvua ja jätteen syntyä toisistaan. Kiertotalous pyrkii kuitenkin siihenkin, että toimintaa ei tarvitsisi pienentää jätemäärien vähentämiseksi. Lähivuodet näyttävät, onnistuuko tämä kunnianhimoinen suunnitelma.

 

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Lähteet:
https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/

https://ym.fi/jatesaadospaketti
https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_fi.pdf
https://lassikko.lt.fi/onko-rakennusjatteen-kierratystavoite-mahdollista-saavuttaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup
https://issuu.com/suomenymparistokeskus/docs/valtsu-4.3-d

Joululahjojen sijaan lahjoitimme tänä vuonna Punaisen Ristin avustustyölle Ukrainassa

Joululahjojen sijaan lahjoitimme tänä vuonna Punaisen Ristin avustustyölle Ukrainassa. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 🎄

 

Jätemaailman muutoksia kuluneelta vuodelta

Uusi jätelaki astui voimaan heinäkuussa

Vuoden merkittävimpiä muutoksia alalla on varmastikin ollut uusi jätelaki. Se astui voimaan 1.7.2022. Uuden lainsäädännön mukaisesti yrityksen on järjestettävä jätteiden lajittelu silloin, kun jätteen määritellyt viikkokohtaiset määrät toteutuvat. Velvoite koskee yrityksiä ja muuta hallinto- ja palvelutoimintaa. Viikkokohtaiset määrät ovat vain muutamia kiloja, joten muutos koskee myös monia pieniä yrityksiä. Tällä hetkellä yritysten on siis lajiteltava biojäte, kuitupakkausjäte, muovipakkaukset, lasi, metalli, paperi, SER ja vaaralliset jätteet – kunhan jätettä kertyy tietty määrä viikossa.

Lain myötä kirjanpitovelvollisuus jätteistä koskettaa valtaosaa yrityksistä – nyt myös elintarvikkeiden jalostus- ja valmistusteollisuutta, kauppaa sekä ravintola- ja majoitustoimintaa. Jäteraporttien sisältövaatimuksiakin päivitettiin. Jätteen vastaanottajan ja kuljettajan tiedot on raportoitava jatkossa tarkemmin, kuten myös jätteen tyyppi ja laatu. Lisäksi jätteiden kuljetusten valvontaa ja seurantaa haluttiin parantaa. Tähän tulee avuksi uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakirjojen tiedoista. Nämä muutokset tulevat voimaan kuitenkin vasta 1.1.2023.

Muita lakimuutoksia kiertotaloutta edistämään

Syyskuussa astui voimaan muutos myös betonimurskeen osalta. Jatkossa sitä ei enää automaattisesti luokitella jätteeksi. Asetus sisältää kuitenkin säännökset betonijätteen käsittelyvaatimuksista sekä betonimurskeen hyväksytyistä käyttötarkoituksista. Myös tietyt laatuvaatimukset on määritelty.

Orgaanisten kierrätysravinteidenkin markkinoita päätettiin edistää tänä vuonna. Sen myötä heinäkuussa tuli voimaan uusi lannoitelaki. Näin kriteerit täyttävä jäteperäinen lannoitevalmiste ei ole enää jätettä, vaan sillä voi olla CE-merkintä tiettyjen vaatimusten täyttyessä.

Maaliskuussa hyväksyttiin uusi Valtakunnallinen jätesuunnitelma, joka on voimassa vuoteen 2027. Siinä määritellään Suomen valtion tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja jätehuollolle sekä toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Myös Remeon toiminnan kannalta olennainen rakennusjäte on mainittu: rakentamisen jätemäärää pyritään yhä vähentämään. Sitä tulisi hyödyntää materiaalina vähintään 70 %. Rakentamisen jätteiden laadukasta hyödyntämistä lisätään ylipäätään valvotusti, riskit huomioon ottaen.

Ratkaisuja muoviongelmaan tulossa

Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina vuonna 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.

Uusia tuulia Remeolla

Remeon osaltakin tapahtui suuria muutoksia: esimerkiksi entinen Delete Ympäristöpalvelut Oy siirtyi Remeon omistukseen. Käytännössä se tarkoittaa, että yritys on nyt Suomen markkinajohtaja rakennusjätteen käsittelyssä. Tavoitetta tukee se, että Remeo on myös sitoutunut tämän vuoden aikana rakentamisen Green Deal -sopimukseen. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta yritys on pääyhteistyökumppanina Vantaan Energian aktiivihiililaitoshankkeessa.

Vuonna 2022 on siis tapahtunut isoja asioita, niin Remeolla kuin Suomessakin – ja myös globaalisti jäteasioiden parissa. Toivotamme kaikille rauhallista loppuvuotta ja positiivisia muutoksia ensi vuodelle!

 

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun
ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

Tyhjennysreittien muutoksia Vaasassa

Vaasan alueella on tehty reittimuutoksia alkaen 12.12.2022. Muutokset koskevat biojäteen ja sekajätteen tyhjennyksiä ja muutoksen myötä tyhjennyspäivä sekä tyhjennysviikko saattaa muuttua.

Lue lisää reittimuutoksista!

Jätepisteiden kunnossapito ja lumityöt talvella

Talven tultua jäteastioiden, -puristimien ja -lavojen tyhjennyksen onnistumiseksi keräysvälineiden ympäristön esteettömyydestä tulee huolehtia hyvin lumen ja jään osalta. Asiakkaan vastuulle kuuluu huolehtia jätepisteestä siten, että keräysvälineiden tyhjennys sujuu turvallisesti ja ongelmitta. Jätepisteestä huolehtimiseen lukeutuu muun muassa alueen auraus ja hiekoitus sekä lumitöiden teko keräysvälineiden päältä ja ympäriltä. Kun lumityöt on hoidettu asianmukaisesti ja alueen kunnossapidosta huolehditaan hyvin, voimme tyhjentää keräysvälineet turvallisesti.

Asiakkaan vastuulle kuuluu myös poistaa lumet jätepuristimien päältä. Turvallisuussyistä emme voi ottaa kyytiin puristimia, joiden päällä on paljon lunta. Puristimen päällä oleva lumi aiheuttaa turvallisuusriskin tyhjennysalueella ja liikenteessä.

Haastavien talviolosuhteiden vuoksi tyhjennyksissä saattaa aiheutua viiveitä. Pyrimme hoitamaan tyhjennykset mahdollisimman tehokkaasti ja pahoittelemme tästä aiheutuvia häiriöitä!

Meillä viihdytään töissä

Liiketoiminnassa henkilöstön hyvinvointi ja viihtyvyys työssä on tärkeää. Remeolla tämä näkyy jo arvoissamme – Yhdessä, rohkeasti ja kestävästi. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen korostuvat ja näkyvät yrityksessä, vaikka olemme hajaantuneet laajalle alueelle Suomen kartalla.

Monet työntekijöistämme ovat kertoneet Instagram ja Facebook -kanavillamme olevissa henkilöstötarinoissa, mikä Remeolla työskentelyssä on parasta. Vastaukseksi olemme kuulleet lukuisia kertoja työkaverit eli muut remeolaiset. Työntekijämme ovat kertoneet remeolaisten olevan ihania, ammattilaisia työtehtävissään sekä tekevän töitä innostuneesti ja yhteen hiileen puhaltaen.

Remeolla työskentelyssä positiiviseksi ja innostavaksi koetaan myös se, että työskentelemme mielenkiintoisella ja jatkuvasti kehittyvällä tulevaisuuden alalla. Työntekijämme ovat kertoneet, että Remeolla oppii uutta joka päivä ja pääsee kehittämään osaamistaan esimerkiksi pohtimalla uusia näkökulmia. Työskentelemme ketterässä kasvuyhtiössä, jossa on inspiroivasti vauhti päällä.

Meillä arvostetaan työntekijöitä ja jokaisen työpanosta yhteisen hyvän eteen. Henkilöstömme kertoo, että työssä voi tuoda ilmi omia ideoita ja koetaan, että niissä myös tullaan kuulluksi. Työntekijämme kokevat arvostusta sekä kollegoilta että esihenkilöiltä. Meillä myös koetaan, että omalla työllä on merkitys.

 

Lue lisää myös täältä!

 

Muovien kiertotalous etenee – veturina YK:n kansainvälinen muovisopimus

YK:n kansainvälinen muovisopimus suunnannäyttäjänä

Helmikuussa YK:n ympäristökokouksessa vietettiin historiallista päivää, kun YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. Sopimuksen pitäisi olla valmiina jo 2024. Sopimuksessa painotetaan globaaleja velvoitteita ja sen tulisi olla laillisesti pätevä. Tarkoitus on myös, että se kattaa koko muovin elinkaaren ja koskee muoviongelmia kaikkialla ympäristössä. Huomioita aiotaan kiinnittää myös muovin kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä kiertotalouden edistämiseen.

Muoviin liittyviä tutkimuksia tehdään myös enenevässä määrin. Helmikuussa WWF julkaisi raporttinsa siitä, kuinka muoviroska vaikuttaa vesistöissä merien lajeihin, biodiversiteettiin ja ekosysteemeihin.  Myös OECD:ltä tuli vuoden alusta kattavaa tietoa aiheesta. Muovin ja erityisesti mikromuovin vaikutuksista on yhä liian vähän tietoa, mutta nämä antavat suuntaa tulevaan.

Kestävä muovien kiertotalous Suomeen

Suomi aikoo omalta osaltaan panostaa muovien kiertotalouden toteutukseen lähivuosina. PlastLIFE hankekonsortio on viemässä Suomen muovitiekartan suunnitelmia käytäntöön vuosien 2023-2029 aikana. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous vuoteen 2035 mennessä.

Työssä on mukana yhteensä 17 eri toimijaa Suomesta. Hankkeen aikana kehitetään muoville vaihtoehtoisia ratkaisuja ja materiaaleja, tehostetaan muovin kierrätystä sekä vähennetään muovista aiheutuvia haittoja. Käyttöön on tulossa esimerkiksi muovin kertakäyttökiellon toimeenpano 2023. Myös mikromuoveja koskevia rajoituksia valmistellaan EU-tasolla.

Energiakriisi vauhdittaa muovijätteen energiahyödyntämistä

Käynnissä oleva energiakriisi tulee todennäköisesti vauhdittamaan muovijätteen energiahyödyntämistä. Toistaiseksi muovin käsittelyssä on keskitytty mekaaniseen kierrättämiseen, mutta nyt kiinnostuksen kohteena on myös kemiallinen kierrätys. Mekaanisesti kaikkien muovien kierrättäminen on mahdotonta, jo siitäkin syystä, että monissa tuotteissa on käytetty eri muovilaatuja. Kemiallisessa kierrättämisessä käytetään raaka-aineena juuri näitä sekalaisia muovilaatuja tai likaantuneita muoveja. Suomessa on käynnistymässä useita eri kemialliseen kierrätykseen liittyviä hankkeita. Sitä myös kehitetään edelleen lopputuotteen laadun parantamiseksi.

Euroopan laajuisesti muovijätteen käsittelyssä on paljon parannettavaa, mutta myös paljon mahdollisuuksia. Lähimenneisyydessä ongelmia on ratkaistu kuljettamalla muovia maanosan ulkopuolelle, mutta tulevaisuuden suunta on toisenlainen. Kemiallinen kierrätys, muovia koskevat lait ja kiellot, sekä tuotteiden kehittyminen näkyvät toivottavasti tulevaisuudessa positiivisesti myös vesistöissä.

 

Kirjoittaja: Katja Vaulio on ympäristöalan asiantuntija, kirjailija ja vastuullisen matkailun ammattilainen. Hänen intohimonaan on maailman parantaminen. Lue lisää: www.katjavaulio.com

 

Linkkejä:

https://ym.fi/-/yk-n-ymparistokokous-neuvottelut-kansainvalisesta-muovisopimuksesta-aloitetaan

https://wwfint.awsassets.panda.org/downloads/wwf_impacts_of_plastic_pollution_on_biodiversity.pdf

https://www.oecd.org/environment/plastics/

https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/PlastLIFE_SIP__Muovien_kestava_kiertotalous

https://muovitiekartta.fi/